Helsinki-Malmin lentoasema http://o9zanyanar.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/172198/all Tue, 12 Jun 2018 09:51:38 +0300 fi Markkinavuokra Malmin kentälle http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256750-markkinavuokra-malmin-kentalle <p>Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kaupungin omistama Malmin lentokentän alue muutetaan 2020-luvulla asuinalueeksi. Päätös on herättänyt vastustusta. Vastustajien mukaan kenttää ei saisi rakentaa, koska se on uhanalainen kulttuuriperintökohde (kentän arvokkaita rakennuksia ei tietenkään olla tuhoamassa), maa ei sovellu rakentamiseen (yhdentekevää, jos rakennuttajat ovat sitä mieltä että soveltuu), kenttä on tärkeä valtion tai maanpuolustuksen kannalta (valtio ja valtion omistama Finavia ovat ilmoittaneet, että kenttää ei tarvita) tai alueella sijaitsevassa Longinojassa kutee taimenia (rakentaminen on mahdollista toteuttaa ojaa tuhoamatta).</p><p>Perustelut ovat niin mielikuvituksellisia, että vaikuttaa siltä, että rakentamista vastustetaankin oikeasti ääneen lausumattomilla perusteilla. Todellisia syitä lienevät jonkinlainen ajatus siitä, että Helsingin ei tulisi kasvaa niin nopeasti, ja halu säilyttää nykyinen etuoikeutettu tila, jossa kenttäalue on alihintaan lentokenttäyhdistyksen käytössä.</p><p>Kentästä käytävässä keskustelussa sivuutetaan liian usein se, että Helsingin kaupunki omistaa alueen, joka on tällä hetkellä alihintaan rajatun joukon käytössä. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää, että kaupunki demokraattisilla päätöksillä tukee yhdistysten toimintaa. Ongelmallista on, jos tukea annetaan läpinäkymättömillä tavoilla, kuten antamalla maa-alueita käyttöön ilmaiseksi tai alihintaan. Tuen antaminen muuna kuin rahana johtaa tilanteeseen, jossa tuen todellista arvoa ei ole mahdollista lukea minkään tahon budjetista. Ainoa tapa saada kulut toisiinsa vertailukelpoisina näkyviin on se, että kaupunki perii kaikista maa-alueistaan markkinavuokraa.</p><p>Malmin kentän tapauksessa periaatteen soveltaminen tarkoittaisi, että kaupunki antaisi lentokenttäyhdistykselle rahat vuokran maksamiseen. Lentokenttäyhdistyksen ja kentän käytön kannalta tilanteessa ei olisi merkittävää eroa, mutta järjestely toisi kentän todelliset kulut näkyviin kaupunkilaisille. Oma kriteerini Malmin lentokentän säilyttämiselle nykyisessä käytössä on se, että kentästä peritään markkinavuokraa ja päätös kymmenien miljoonien arvoisesta rahallisesta tuesta lentokentän käyttäjille tehdään erikseen.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Korjaus 13.6.2018 klo 8:25:</strong></p><p>Lentokenttäalue ei ole käytössä ilmaiseksi vaan alihintaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kaupungin omistama Malmin lentokentän alue muutetaan 2020-luvulla asuinalueeksi. Päätös on herättänyt vastustusta. Vastustajien mukaan kenttää ei saisi rakentaa, koska se on uhanalainen kulttuuriperintökohde (kentän arvokkaita rakennuksia ei tietenkään olla tuhoamassa), maa ei sovellu rakentamiseen (yhdentekevää, jos rakennuttajat ovat sitä mieltä että soveltuu), kenttä on tärkeä valtion tai maanpuolustuksen kannalta (valtio ja valtion omistama Finavia ovat ilmoittaneet, että kenttää ei tarvita) tai alueella sijaitsevassa Longinojassa kutee taimenia (rakentaminen on mahdollista toteuttaa ojaa tuhoamatta).

Perustelut ovat niin mielikuvituksellisia, että vaikuttaa siltä, että rakentamista vastustetaankin oikeasti ääneen lausumattomilla perusteilla. Todellisia syitä lienevät jonkinlainen ajatus siitä, että Helsingin ei tulisi kasvaa niin nopeasti, ja halu säilyttää nykyinen etuoikeutettu tila, jossa kenttäalue on alihintaan lentokenttäyhdistyksen käytössä.

Kentästä käytävässä keskustelussa sivuutetaan liian usein se, että Helsingin kaupunki omistaa alueen, joka on tällä hetkellä alihintaan rajatun joukon käytössä. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää, että kaupunki demokraattisilla päätöksillä tukee yhdistysten toimintaa. Ongelmallista on, jos tukea annetaan läpinäkymättömillä tavoilla, kuten antamalla maa-alueita käyttöön ilmaiseksi tai alihintaan. Tuen antaminen muuna kuin rahana johtaa tilanteeseen, jossa tuen todellista arvoa ei ole mahdollista lukea minkään tahon budjetista. Ainoa tapa saada kulut toisiinsa vertailukelpoisina näkyviin on se, että kaupunki perii kaikista maa-alueistaan markkinavuokraa.

Malmin kentän tapauksessa periaatteen soveltaminen tarkoittaisi, että kaupunki antaisi lentokenttäyhdistykselle rahat vuokran maksamiseen. Lentokenttäyhdistyksen ja kentän käytön kannalta tilanteessa ei olisi merkittävää eroa, mutta järjestely toisi kentän todelliset kulut näkyviin kaupunkilaisille. Oma kriteerini Malmin lentokentän säilyttämiselle nykyisessä käytössä on se, että kentästä peritään markkinavuokraa ja päätös kymmenien miljoonien arvoisesta rahallisesta tuesta lentokentän käyttäjille tehdään erikseen.

 

Korjaus 13.6.2018 klo 8:25:

Lentokenttäalue ei ole käytössä ilmaiseksi vaan alihintaan.

]]>
21 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256750-markkinavuokra-malmin-kentalle#comments Helsinki-Malmin lentoasema Lentokentät Malmin lentoasema Subventio Tue, 12 Jun 2018 06:51:38 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256750-markkinavuokra-malmin-kentalle
Malmin kentän kohtalo siirtää katseen ympäryskuntiin http://vinkuukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252713-malmin-kentan-kohtalo-siirtaa-katseen-ymparyskuntiin <p>Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen Malmin lentokentän säilyttämiseksi.&nbsp;Eduskunta ei äänestänyt asiasta, sillä puhemies katsoi vastaehdotuksen <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10126520">olevan sisällöltään perustuslain vastainen</a>.&nbsp;</p> <p>20 vuoden ajan Helsingin kaupunki on halunnut rakentaa asuntoja kentälle. Kun liikenneministeri Merja Kyllönen sai Finavian luopumaan toiminnasta, asia saatiin peruuttamattomalle uralle. Kiitorata-alueiden vuokra-aikaa valtiolla olisi ollut jäljellä, mutta ministeri päätti siten kuin asia sopi hänen maailmankatsomukseensa.&nbsp;</p> <p>Samalla Suomen kasvulle on syntynyt ongelma.&nbsp;&nbsp;Malmin lentoasema oli ainoa&nbsp;<em>150 kilometrin säteellä</em>&nbsp;Helsingistä sijaitseva<strong>&nbsp;</strong>liikelentoja ja muuta aikataulutonta liikennettä vapaasti palveleva kansainvälinen lentoasema.</p> <p>Euroopassa on ollut vain kaksi maata, joilla ei ole erillistä liikelentokenttää pääkaupungissaan tai kohtuuetäisyydellä siitä. Ne maat ovat olleet Slovenia ja Bulgaria. Nyt Suomesta tulee kolmas. Tämän ei mitenkään pitäisi istua kehittyvän valtion tulevaisuuden strategiaan. Ruotsiin investoijat tulevat omilla koneillaan aikatauluttomasti, ja heille kehitetään riittävät fasiliteetit. Se on strategia, jonka ymmärrän. Meillä ei tapahtunut vuosikymmeniin muuta kuin että grynderi kyttäsi kieli poskessa kiitorataa yhdessä kaupunkisuunnittelun kanssa.</p> <p>Jos asiaa miettii 50 vuoden perspektiivillä, huomaa lyhytnäköisyyden aiheuttavan paineen Helsingin ympäryskuntiin, joihin eduskunnan katseen on siirryttävä. Olisi tietenkin pitänyt siirtyä jo. Puhutaan kirkkain silmin kasvusta, mutta Suomi on mennyt tuhoamaan yleisilmailun kasvuedellytykset.</p> <p>Helsinkiä voi ymmärtääkin. Se katsoi, että se tarvitsee tonttimaata, ja sitä on ollut Malmilta helposti saatavissa. Kenttä on vain 0,65% rakentamattomasta maa-alasta. Kun maapinta-alasta&nbsp;80% on rakentamatonta, kukaan ei voi uskottavasti väittää, että juuri tuo kallista stabilointia vaativa syvän savikon alue, jolla on kansainvälisesti arvokas kulttuuriperintökohde, on ainoa mahdollinen rakennuspaikka. Silti suoja-alueineen se on kooltaan sellainen avoin pläntti, joka päätettiin asuntorakentamisen kehityskohteeksi. Lupaukset sen alan eri toimijoille on varmasti annettu aikoja sitten.</p> <p>Lisäksi kuntalaiset heräävät aina vastustamaan kaikkia hankkeita, koski rakentaminen saaria, rannikkoa, keskuspuiston reunamia tai mitä vain. Malmin häätämiseen saatiin konsensus erityisesti vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n joukoissa.</p> <p>Helsingin rajoilta alkaa pelto ja metsä, jota jatkuu katkeamatta valtakunnan reunamille. Jos aivan liian matalaksi ja väljäksi tehdyn Helsingin rajat ovat ongelma, tässä on ongelmaan ratkaisu, jos niin halutaan.<br />&nbsp;&nbsp;<br />Luontoliiton mukaan kentän lakkautus on pelkkä heitteillejättö. Kaksikymmentä vuotta on pitänyt selvittää etukäteen, minne lentotoiminta menee. Jos uusia kenttiä tulee minne sattuu, siinä häviää ympäristö ja haitankärsijöinä ovat kaikki kenttäpelin osapuolet.&nbsp;<br /><br />Todellakin. Kun lentokenttä lakkautetaan ilman maakuntakaavaa tai YVA-tarkastelua ja toisaalta uusia kenttähankkeita on pakko syntyä kasvun ja alan kehittymisen vuoksi, uutta tehdään jossain vaiheessa joka tapauksessa mahdollisesti hallitsemattomasti, ympäristölainsäädännön porsaanreikiä testaten.</p> <p>Malmilla kenttä oli siis valmiiksi. Nyt menee 300 miljoonaa pelkkään paalutukseen ja maantäyttöön mutta komea lähiö syntyy. Sipoossa edelleen 30 neliökilometriä odottelee, josko siitäkin joku kiinnostuisi. Että asuisiko siellä joku muukin kuin Harkimo ja Sipilä. Rakentamisen suunnitelmat eivät ehkä ole edes riittävän kunnianhimoisia.</p> <p>Tämän kohteen olisin valinnut toisin, kun koko valtion etua ajattelee. Tämä asia tulee vielä eteen ja lujaa. Helsinki-Vantaa toimii ja tienaa HuB-kenttänä, sitä on kehitetty mallikkaasti, mutta ei sinne aikatauluton liikelentäminen mitenkään sovi.</p> <p>Asia pitää ratkaista. Tämä ei valitettavasti ole mielipidekysymys.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunta hylkäsi kansalaisaloitteen Malmin lentokentän säilyttämiseksi. Eduskunta ei äänestänyt asiasta, sillä puhemies katsoi vastaehdotuksen olevan sisällöltään perustuslain vastainen

20 vuoden ajan Helsingin kaupunki on halunnut rakentaa asuntoja kentälle. Kun liikenneministeri Merja Kyllönen sai Finavian luopumaan toiminnasta, asia saatiin peruuttamattomalle uralle. Kiitorata-alueiden vuokra-aikaa valtiolla olisi ollut jäljellä, mutta ministeri päätti siten kuin asia sopi hänen maailmankatsomukseensa. 

Samalla Suomen kasvulle on syntynyt ongelma.  Malmin lentoasema oli ainoa 150 kilometrin säteellä Helsingistä sijaitseva liikelentoja ja muuta aikataulutonta liikennettä vapaasti palveleva kansainvälinen lentoasema.

Euroopassa on ollut vain kaksi maata, joilla ei ole erillistä liikelentokenttää pääkaupungissaan tai kohtuuetäisyydellä siitä. Ne maat ovat olleet Slovenia ja Bulgaria. Nyt Suomesta tulee kolmas. Tämän ei mitenkään pitäisi istua kehittyvän valtion tulevaisuuden strategiaan. Ruotsiin investoijat tulevat omilla koneillaan aikatauluttomasti, ja heille kehitetään riittävät fasiliteetit. Se on strategia, jonka ymmärrän. Meillä ei tapahtunut vuosikymmeniin muuta kuin että grynderi kyttäsi kieli poskessa kiitorataa yhdessä kaupunkisuunnittelun kanssa.

Jos asiaa miettii 50 vuoden perspektiivillä, huomaa lyhytnäköisyyden aiheuttavan paineen Helsingin ympäryskuntiin, joihin eduskunnan katseen on siirryttävä. Olisi tietenkin pitänyt siirtyä jo. Puhutaan kirkkain silmin kasvusta, mutta Suomi on mennyt tuhoamaan yleisilmailun kasvuedellytykset.

Helsinkiä voi ymmärtääkin. Se katsoi, että se tarvitsee tonttimaata, ja sitä on ollut Malmilta helposti saatavissa. Kenttä on vain 0,65% rakentamattomasta maa-alasta. Kun maapinta-alasta 80% on rakentamatonta, kukaan ei voi uskottavasti väittää, että juuri tuo kallista stabilointia vaativa syvän savikon alue, jolla on kansainvälisesti arvokas kulttuuriperintökohde, on ainoa mahdollinen rakennuspaikka. Silti suoja-alueineen se on kooltaan sellainen avoin pläntti, joka päätettiin asuntorakentamisen kehityskohteeksi. Lupaukset sen alan eri toimijoille on varmasti annettu aikoja sitten.

Lisäksi kuntalaiset heräävät aina vastustamaan kaikkia hankkeita, koski rakentaminen saaria, rannikkoa, keskuspuiston reunamia tai mitä vain. Malmin häätämiseen saatiin konsensus erityisesti vasemmistoliiton, vihreiden ja SDP:n joukoissa.

Helsingin rajoilta alkaa pelto ja metsä, jota jatkuu katkeamatta valtakunnan reunamille. Jos aivan liian matalaksi ja väljäksi tehdyn Helsingin rajat ovat ongelma, tässä on ongelmaan ratkaisu, jos niin halutaan.
  
Luontoliiton mukaan kentän lakkautus on pelkkä heitteillejättö. Kaksikymmentä vuotta on pitänyt selvittää etukäteen, minne lentotoiminta menee. Jos uusia kenttiä tulee minne sattuu, siinä häviää ympäristö ja haitankärsijöinä ovat kaikki kenttäpelin osapuolet. 

Todellakin. Kun lentokenttä lakkautetaan ilman maakuntakaavaa tai YVA-tarkastelua ja toisaalta uusia kenttähankkeita on pakko syntyä kasvun ja alan kehittymisen vuoksi, uutta tehdään jossain vaiheessa joka tapauksessa mahdollisesti hallitsemattomasti, ympäristölainsäädännön porsaanreikiä testaten.

Malmilla kenttä oli siis valmiiksi. Nyt menee 300 miljoonaa pelkkään paalutukseen ja maantäyttöön mutta komea lähiö syntyy. Sipoossa edelleen 30 neliökilometriä odottelee, josko siitäkin joku kiinnostuisi. Että asuisiko siellä joku muukin kuin Harkimo ja Sipilä. Rakentamisen suunnitelmat eivät ehkä ole edes riittävän kunnianhimoisia.

Tämän kohteen olisin valinnut toisin, kun koko valtion etua ajattelee. Tämä asia tulee vielä eteen ja lujaa. Helsinki-Vantaa toimii ja tienaa HuB-kenttänä, sitä on kehitetty mallikkaasti, mutta ei sinne aikatauluton liikelentäminen mitenkään sovi.

Asia pitää ratkaista. Tämä ei valitettavasti ole mielipidekysymys.

]]>
12 http://vinkuukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252713-malmin-kentan-kohtalo-siirtaa-katseen-ymparyskuntiin#comments Helsinki-Malmin lentoasema Kasvu Kiinteistökauppa Rakennusala Thu, 22 Mar 2018 18:35:58 +0000 Väinö Kuukka http://vinkuukka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252713-malmin-kentan-kohtalo-siirtaa-katseen-ymparyskuntiin
LEX MALMIN KÄSITTELYTAVAN ONGELMAT JA KANSALAISALOITEJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252660-lex-malmin-kasittelytavan-ongelmat-ja-kansalaisaloitejarjestelman-uudistaminen <p>Edellisessä puheenvuorossani esitin kuntavaaliuudistusta ainakin Helsingin osalta. Ehdotus on yhä voimassa ja uudistus on välttämätön. Käytin ehdotuksen esimerkkitapauksena kysymystä Malmin lentokentästä. Myös tämä nyt tekemäni esitys kansalaisaloitejärjestelmän uudistamisesta perustuu Malmin lentokenttäasiaan, nyt Lex Malmin ongelmalliseen käsittelyyn Eduskunnassa.</p><p>Kansalaisaloitejärjestelmä on sisäisesti ristiriitainen ja epädemokraattinen ja siksi äänestämättä hylätyt kansalaisaloitteet tulee käsitellä Eduskunnassa uudelleen kansalaisaloitejärjestelmän uudistamisen jälkeen.</p><p>En päässyt Eduskunnan www-sivujen kautta katsomaan tämän päivän eli keskiviikon 21.3. istuntoa, joten olen YLE:n ei-aina-niin-akkurantin uutisoinnin varassa. YLE siis uutisoi 21.3.2018 kello 14:34 (katso <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10126520">https://yle.fi/uutiset/3-10126520</a>), että</p><p>&quot;Eduskunta ei äänestänyt asiasta, sillä puhemies katsoi vastaehdotuksen olevan sisällöltään perustuslain vastainen.&quot;</p><p>Toisin sanoen, kansanedustajat eivät koko prosessin aikana päässeet äänestämään Lex Malmista.</p><p>Olin eilen epätietoinen siitä, pysähtyykö Lex Malmin käsittely ensimmäiseen käsittelyyn ja Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausuntoon. Näin ei siis käynyt ja Mika Raatikainen teki vastaehdotuksen. Eilenkään ei silti äänestetty.</p><p>Kimmokkeen tämän kommentin ja esityksen kirjoittamiseen sain kristillisten puheenjohtaja Sari Essayahin eilisestä Lex Malmia koskevasta eduskuntapuheenvuorosta.</p><p>Essayah totesi, että kristilliset ovat puolueena systemaattisesti vastustaneet Malmin lentokentän ja sen toimintojen lakkauttamista. Myös Helsingin kaupunginvaltuustossa ja Uudellamaalla ylipäätään.</p><p>Essayah lisäsi tärkeän asian toteamalla, että kristillisillä ei ole edustajaa Liikenne- ja viestintävaliokunnassa, eivätkä he voineet osallistua Lex Malmin käsittelyyn siellä.</p><p>Koska kristillisillä ei ollut edustusta ko. valiokunnassa, eikä Lex Malmista missään vaiheessa äänestetty Eduskunnassa, yhden kokonaisen puolueen kansanedustajat syrjäytettiin täysin Lex Malmin käsittelystä Eduskunnassa.</p><p>Heiltä vietiin siis oikeus ja mahdollisuus edustaa äänestäjiään eli yhtä osaa kansasta tässä valtakunnallisesti merkittävässä asiassa. Myös jollain toisella pienpuolueella saattaa olla sama tilanne.</p><p>Näin ollen voi todeta, sekä laillisuus- että eettismoraalisesta näkökulmasta, että kansalaisaloitejärjestelmä on sisäisesti ristiriitainen ja epädemokraattinen, susituote, joka pitää korjata kunnolliseen harkintaan ja valmisteluun perustuvalla uudistuksella.</p><p>Lisäksi, koska avointa kansanedustajien keskustelua ja äänestystä asiasta ei sallittu, voi todeta, että tämmöinen avoimuuden kannalta vaillinainen käsittely avaa liikaa mahdollisuuksia kulissien takaiselle suhmuroinnille.</p><p>Koska tilanne on tämä, esitän, että kaikki vastaavat vain yhden valiokunnan käsittelyn perusteella ja äänestämättä hylätyt kansalaisaloitteet käsitellään Eduskunnassa uudelleen sen jälkeen kun kansalaisaloitejärjestelmä on uudistettu ja tehty parlamentaarisen edustuksellisen demokratian mukaiseksi ja siihen perustuvaan kansanvallan malliin sopivaksi. Täksi väliajaksi asioiden kohteille on määrättävä toimenpidekielto.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Edellisessä puheenvuorossani esitin kuntavaaliuudistusta ainakin Helsingin osalta. Ehdotus on yhä voimassa ja uudistus on välttämätön. Käytin ehdotuksen esimerkkitapauksena kysymystä Malmin lentokentästä. Myös tämä nyt tekemäni esitys kansalaisaloitejärjestelmän uudistamisesta perustuu Malmin lentokenttäasiaan, nyt Lex Malmin ongelmalliseen käsittelyyn Eduskunnassa.

Kansalaisaloitejärjestelmä on sisäisesti ristiriitainen ja epädemokraattinen ja siksi äänestämättä hylätyt kansalaisaloitteet tulee käsitellä Eduskunnassa uudelleen kansalaisaloitejärjestelmän uudistamisen jälkeen.

En päässyt Eduskunnan www-sivujen kautta katsomaan tämän päivän eli keskiviikon 21.3. istuntoa, joten olen YLE:n ei-aina-niin-akkurantin uutisoinnin varassa. YLE siis uutisoi 21.3.2018 kello 14:34 (katso https://yle.fi/uutiset/3-10126520), että

"Eduskunta ei äänestänyt asiasta, sillä puhemies katsoi vastaehdotuksen olevan sisällöltään perustuslain vastainen."

Toisin sanoen, kansanedustajat eivät koko prosessin aikana päässeet äänestämään Lex Malmista.

Olin eilen epätietoinen siitä, pysähtyykö Lex Malmin käsittely ensimmäiseen käsittelyyn ja Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausuntoon. Näin ei siis käynyt ja Mika Raatikainen teki vastaehdotuksen. Eilenkään ei silti äänestetty.

Kimmokkeen tämän kommentin ja esityksen kirjoittamiseen sain kristillisten puheenjohtaja Sari Essayahin eilisestä Lex Malmia koskevasta eduskuntapuheenvuorosta.

Essayah totesi, että kristilliset ovat puolueena systemaattisesti vastustaneet Malmin lentokentän ja sen toimintojen lakkauttamista. Myös Helsingin kaupunginvaltuustossa ja Uudellamaalla ylipäätään.

Essayah lisäsi tärkeän asian toteamalla, että kristillisillä ei ole edustajaa Liikenne- ja viestintävaliokunnassa, eivätkä he voineet osallistua Lex Malmin käsittelyyn siellä.

Koska kristillisillä ei ollut edustusta ko. valiokunnassa, eikä Lex Malmista missään vaiheessa äänestetty Eduskunnassa, yhden kokonaisen puolueen kansanedustajat syrjäytettiin täysin Lex Malmin käsittelystä Eduskunnassa.

Heiltä vietiin siis oikeus ja mahdollisuus edustaa äänestäjiään eli yhtä osaa kansasta tässä valtakunnallisesti merkittävässä asiassa. Myös jollain toisella pienpuolueella saattaa olla sama tilanne.

Näin ollen voi todeta, sekä laillisuus- että eettismoraalisesta näkökulmasta, että kansalaisaloitejärjestelmä on sisäisesti ristiriitainen ja epädemokraattinen, susituote, joka pitää korjata kunnolliseen harkintaan ja valmisteluun perustuvalla uudistuksella.

Lisäksi, koska avointa kansanedustajien keskustelua ja äänestystä asiasta ei sallittu, voi todeta, että tämmöinen avoimuuden kannalta vaillinainen käsittely avaa liikaa mahdollisuuksia kulissien takaiselle suhmuroinnille.

Koska tilanne on tämä, esitän, että kaikki vastaavat vain yhden valiokunnan käsittelyn perusteella ja äänestämättä hylätyt kansalaisaloitteet käsitellään Eduskunnassa uudelleen sen jälkeen kun kansalaisaloitejärjestelmä on uudistettu ja tehty parlamentaarisen edustuksellisen demokratian mukaiseksi ja siihen perustuvaan kansanvallan malliin sopivaksi. Täksi väliajaksi asioiden kohteille on määrättävä toimenpidekielto.

]]>
5 http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252660-lex-malmin-kasittelytavan-ongelmat-ja-kansalaisaloitejarjestelman-uudistaminen#comments Eduskunta Helsinki-Malmin lentoasema Kansalaisaloitteet Lex Malmi Malmin lentokentän lopettamispäätös järjestön ja vastaan kansalaisaloitteita ja adresseja Wed, 21 Mar 2018 15:14:38 +0000 Petri Minkkinen http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252660-lex-malmin-kasittelytavan-ongelmat-ja-kansalaisaloitejarjestelman-uudistaminen
Tulonsiirtoja piilotetaan rakenteisiin http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252553-tulonsiirtoja-piilotetaan-rakenteisiin <p>Järjestäytyneissä yhteiskunnissa toteutettavilla tulonsiirroilla tarkoitetaan tilanteita, joissa tuloja siirretään tulonsaajalta toiselle jossakin yhteiskunnallisessa elimessä tehdyn päätöksen perusteella. Osa tulonsiirroista (kuten opintotuki, toimeentulotuki tai eläkkeet) toteutetaan keräämällä rahaa veroilla tai muilla pakollisilla maksuilla ja siirtämällä rahat valitulle kohteelle. Osa tulonsiirroista taas toteutuu rakenteellisella tasolla. Tarkoitan tässä kirjoituksessa rakenteellisella tulonsiirrolla mitä tahansa sellaista tilannetta, jossa julkishallinnon luoman pakottavan sääntelyn tai päätösten seurauksena on mahdollista erottaa taho, joka asetelmasta hyötyy, ja toinen taho, joka joutuu &quot;maksamaan&#39;&#39;. Rakenteelliselle tulonsiirrolle ominaista on, että hyötymiseen ja maksamiseen liittyvät summat eivät näy suoraan minkään tahon budjetissa.</p><p>Samalla tavalla kuin erilaisille veroille on määritettävissä kohtaanto (verot harvoin kohdistuvat täysimääräisesti siihen tahoon joka ne lopulta tilittää), olisi monille rakenteellisille tulonsiirroille mahdollista määrittää rahallinen arvo ja siitä hyötyjä. Suomalaisesta yhteiskunnasta on helppo osoittaa rakenteisiin kätkeytyviä tulonsiirtoja.</p><p>Varusmiespalveluksen aikana teetetty maanpuolustustyö hyödyttää koko yhteiskuntaa kohonneena maanpuolustuskykynä, mutta siitä &quot;maksavat&quot; vain nuoret miehet työn muodossa. Tämän tehdyn työn arvo on jotakuinkin se summa, jolla sama määrä henkilöitä hakeutuisi palvelukseen vapaaehtoisesti korvausta vastaan. Olisi paikallaan maksaa tästä koko yhteiskuntaa hyödyttävästä työstä oikeudenmukainen korvaus niille, jotka sitä tekevät. Nykyjärjestelmä on tavallaan tulonsiirto nuorilta miehiltä muille yhteiskunnan jäsenille.</p><p>Ristisubventiotilanteet ovat myös rakenteellisia tulonsiirtoja. Esimerkkejä ristisubventiosta ovat bussiyhtiöiden ja VR:n velvoitteet ottaa kannattavien reittien yhteydessä hoidettavaksi myös kannattamattomien reittien liikennettä. Kannattavien reittien matkustajat joutuvat siis lippujen hinnoissa maksamaan syrjäseutujen liikenteen järjestämisestä. Jos halutaan tukea syrjäseutujen junaliikennettä, kannattaisi tukeen tarvittavat rahat kerätä yleisen verotuksen kautta. Verottaminen juuri kannattavien reittien korkeampina lippujen hintoina on onnettoman tehoton ja epäoikeudenmukainen tapa verottaa.</p><p>Eräänlaisia tulonsiirtoja voi aiheutua myös määräsääntelystä. Määräsäänneltyjä toimialoja ovat Suomessa esimerkiksi apteekit ja taksit. Ne onnekkaat jotka sattuvat toimiluvan saamaan, saavat nauttia kilpailun rajoittamisesta johtuvasta ylisuuresta tuotosta. Mikäli jollekin toimialalle tarvitaan määräsääntelyä, oikeudenmukainen tapa jakaa toimiluvat olisi huutokaupata ne. Huutokaupalla määräsääntelystä aiheutuva ylisuuri tuotto saataisiin takaisin yhteiskunnalle.</p><p>Rakenteellisia tulonsiirtoja voivat olla myös tilanteet, joissa jokin julkinen rakennus, maa-ala tai muu omaisuuserä on jonkin rajatun ryhmän käytössä markkinahintaa alempaan hintaan. Esimerkiksi Helsingissä kaupungin omistamat Malmin lentokenttä ja Talin golfkenttä ovat olleet pitkään vuokralla räikeään alihintaan. Järjestelyllä on täsmälleen samat taloudelliset vaikutukset kuin sillä, että kaupunki antaisi suoraan erotuksen verran rahaa käytettäväksi samaan tarkoitukseen. Ainoa ero syntyy siitä, että nykyisellään todelliset kustannukset eivät ole missään näkyvissä. Samaan kategoriaan kuuluvat myös julkisten rakennusten julkisten käyttäjien (kuten oopperan) vuokrankorotukset, joissa vuokria tarkistetaan vastaamaan markkinavuokria. Kun rahoitus tulee valtiolta ja samalla valtio korottaa vuokria, on helppo ajatella, että kyseessä on vain ylimääräinen rahan siirtely taskusta toiseen. On kuitenkin tärkeää, että todelliset kustannukset tulevat näkyviin vertailukelpoisina ja yhteismitallisina muihin kustannuksiin.</p><p>Rakenteisiin piilotetut tulonsiirrot ovat useimmiten juuri sellaisia, joihin liittyy epäoikeudenmukaisuutta. Monissa tapauksissa samanarvoisille suorille tulonsiirroille olisi vaikeaa saada hyväksyntää. On epärehellistä luoda järjestelmiin sisäänrakennettuja tuloja siirtäviä rakenteita ja sitten teeskennellä, että niitä rakenteita ja tulonsiirtovaikutusta ei ole olemassa.</p><p>Yhteiskunnallisten järjestelmien erilaisten toteutustapojen vaikutusten ja oikeudenmukaisuuden arviointi muuttuu mahdottomaksi jos eri ryhmien &quot;maksamat&#39;&#39; ja &quot;saamat&#39;&#39; summat jäävät pimentoon. Kun summat eivät ole näkyvillä, on vaikeaa tai mahdotonta määrittää kuka asetelmasta hyötyy ja kuinka paljon. Usein varsin yksinkertaisilla toimenpiteillä olisi mahdollista tuoda rahavirrat näkyville ja arvioitaviksi.</p><p>Jos ja kun tarpeellisia tulonsiirtoja halutaan toteuttaa, taloudellisesti järkevintä olisi useimmiten toteuttaa ne suorina tulonsiirtoina, jotka rahoitettaisiin yleisen verotuksen kautta. Monissa tapauksissa samat vaikutukset voisi saavuttaa samanarvoisella suoralla tulonsiirrolla ilman hintasignaaleja hyödyntävien tuotantoketjujen häirinnästä aiheutuvaa taloudellista hukkaa.</p><p>Se, miksi rakenteellisten tulonsiirtojen korvaaminen suorilla on käytännössä niin vaikeaa, johtunee politiikan realiteeteista. Rakenteellisessa muodossaan tulonsiirrot ovat enemmän &quot;lukkoon lyötyjä&#39;&#39;. Muutosten tekeminen suoriin tulonsiirtoihin vaatii vain päätöksen, rakenteellisiin pääsee käsiksi aionastaan järjestelmää muuttamalla. Halukkuus hyödyntää hintasignaaleja ja suoria tulonsiirtoja saatetaan myös tulkita pyrkimykseksi muuttaa tulonjakoa tai tulonsiirtojen tasoa. Osa tulonsiirroista on myös heikosti perusteltuja ja rakenteiden purkamista vastustavat ne eturyhmät, jotka niistä hyötyvät.</p><p>Vaikka on naiivi ajatus, että kaikki yhteiskunnan monimutkaiset rakenteet voisi pelkistää rahavirroiksi, on surullista, että päätöksentekojärjestelmämme ei edes selkeissä tapauksissa mahdollista rakenteiden korvaamista samanarvoisilla suorilla tulonsiirroilla. Taloudellisen vapauden lisääntymisen lisäksi tehokkaammin toimivasta yhteiskunnasta hyötyisivät kaikki.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Järjestäytyneissä yhteiskunnissa toteutettavilla tulonsiirroilla tarkoitetaan tilanteita, joissa tuloja siirretään tulonsaajalta toiselle jossakin yhteiskunnallisessa elimessä tehdyn päätöksen perusteella. Osa tulonsiirroista (kuten opintotuki, toimeentulotuki tai eläkkeet) toteutetaan keräämällä rahaa veroilla tai muilla pakollisilla maksuilla ja siirtämällä rahat valitulle kohteelle. Osa tulonsiirroista taas toteutuu rakenteellisella tasolla. Tarkoitan tässä kirjoituksessa rakenteellisella tulonsiirrolla mitä tahansa sellaista tilannetta, jossa julkishallinnon luoman pakottavan sääntelyn tai päätösten seurauksena on mahdollista erottaa taho, joka asetelmasta hyötyy, ja toinen taho, joka joutuu "maksamaan''. Rakenteelliselle tulonsiirrolle ominaista on, että hyötymiseen ja maksamiseen liittyvät summat eivät näy suoraan minkään tahon budjetissa.

Samalla tavalla kuin erilaisille veroille on määritettävissä kohtaanto (verot harvoin kohdistuvat täysimääräisesti siihen tahoon joka ne lopulta tilittää), olisi monille rakenteellisille tulonsiirroille mahdollista määrittää rahallinen arvo ja siitä hyötyjä. Suomalaisesta yhteiskunnasta on helppo osoittaa rakenteisiin kätkeytyviä tulonsiirtoja.

Varusmiespalveluksen aikana teetetty maanpuolustustyö hyödyttää koko yhteiskuntaa kohonneena maanpuolustuskykynä, mutta siitä "maksavat" vain nuoret miehet työn muodossa. Tämän tehdyn työn arvo on jotakuinkin se summa, jolla sama määrä henkilöitä hakeutuisi palvelukseen vapaaehtoisesti korvausta vastaan. Olisi paikallaan maksaa tästä koko yhteiskuntaa hyödyttävästä työstä oikeudenmukainen korvaus niille, jotka sitä tekevät. Nykyjärjestelmä on tavallaan tulonsiirto nuorilta miehiltä muille yhteiskunnan jäsenille.

Ristisubventiotilanteet ovat myös rakenteellisia tulonsiirtoja. Esimerkkejä ristisubventiosta ovat bussiyhtiöiden ja VR:n velvoitteet ottaa kannattavien reittien yhteydessä hoidettavaksi myös kannattamattomien reittien liikennettä. Kannattavien reittien matkustajat joutuvat siis lippujen hinnoissa maksamaan syrjäseutujen liikenteen järjestämisestä. Jos halutaan tukea syrjäseutujen junaliikennettä, kannattaisi tukeen tarvittavat rahat kerätä yleisen verotuksen kautta. Verottaminen juuri kannattavien reittien korkeampina lippujen hintoina on onnettoman tehoton ja epäoikeudenmukainen tapa verottaa.

Eräänlaisia tulonsiirtoja voi aiheutua myös määräsääntelystä. Määräsäänneltyjä toimialoja ovat Suomessa esimerkiksi apteekit ja taksit. Ne onnekkaat jotka sattuvat toimiluvan saamaan, saavat nauttia kilpailun rajoittamisesta johtuvasta ylisuuresta tuotosta. Mikäli jollekin toimialalle tarvitaan määräsääntelyä, oikeudenmukainen tapa jakaa toimiluvat olisi huutokaupata ne. Huutokaupalla määräsääntelystä aiheutuva ylisuuri tuotto saataisiin takaisin yhteiskunnalle.

Rakenteellisia tulonsiirtoja voivat olla myös tilanteet, joissa jokin julkinen rakennus, maa-ala tai muu omaisuuserä on jonkin rajatun ryhmän käytössä markkinahintaa alempaan hintaan. Esimerkiksi Helsingissä kaupungin omistamat Malmin lentokenttä ja Talin golfkenttä ovat olleet pitkään vuokralla räikeään alihintaan. Järjestelyllä on täsmälleen samat taloudelliset vaikutukset kuin sillä, että kaupunki antaisi suoraan erotuksen verran rahaa käytettäväksi samaan tarkoitukseen. Ainoa ero syntyy siitä, että nykyisellään todelliset kustannukset eivät ole missään näkyvissä. Samaan kategoriaan kuuluvat myös julkisten rakennusten julkisten käyttäjien (kuten oopperan) vuokrankorotukset, joissa vuokria tarkistetaan vastaamaan markkinavuokria. Kun rahoitus tulee valtiolta ja samalla valtio korottaa vuokria, on helppo ajatella, että kyseessä on vain ylimääräinen rahan siirtely taskusta toiseen. On kuitenkin tärkeää, että todelliset kustannukset tulevat näkyviin vertailukelpoisina ja yhteismitallisina muihin kustannuksiin.

Rakenteisiin piilotetut tulonsiirrot ovat useimmiten juuri sellaisia, joihin liittyy epäoikeudenmukaisuutta. Monissa tapauksissa samanarvoisille suorille tulonsiirroille olisi vaikeaa saada hyväksyntää. On epärehellistä luoda järjestelmiin sisäänrakennettuja tuloja siirtäviä rakenteita ja sitten teeskennellä, että niitä rakenteita ja tulonsiirtovaikutusta ei ole olemassa.

Yhteiskunnallisten järjestelmien erilaisten toteutustapojen vaikutusten ja oikeudenmukaisuuden arviointi muuttuu mahdottomaksi jos eri ryhmien "maksamat'' ja "saamat'' summat jäävät pimentoon. Kun summat eivät ole näkyvillä, on vaikeaa tai mahdotonta määrittää kuka asetelmasta hyötyy ja kuinka paljon. Usein varsin yksinkertaisilla toimenpiteillä olisi mahdollista tuoda rahavirrat näkyville ja arvioitaviksi.

Jos ja kun tarpeellisia tulonsiirtoja halutaan toteuttaa, taloudellisesti järkevintä olisi useimmiten toteuttaa ne suorina tulonsiirtoina, jotka rahoitettaisiin yleisen verotuksen kautta. Monissa tapauksissa samat vaikutukset voisi saavuttaa samanarvoisella suoralla tulonsiirrolla ilman hintasignaaleja hyödyntävien tuotantoketjujen häirinnästä aiheutuvaa taloudellista hukkaa.

Se, miksi rakenteellisten tulonsiirtojen korvaaminen suorilla on käytännössä niin vaikeaa, johtunee politiikan realiteeteista. Rakenteellisessa muodossaan tulonsiirrot ovat enemmän "lukkoon lyötyjä''. Muutosten tekeminen suoriin tulonsiirtoihin vaatii vain päätöksen, rakenteellisiin pääsee käsiksi aionastaan järjestelmää muuttamalla. Halukkuus hyödyntää hintasignaaleja ja suoria tulonsiirtoja saatetaan myös tulkita pyrkimykseksi muuttaa tulonjakoa tai tulonsiirtojen tasoa. Osa tulonsiirroista on myös heikosti perusteltuja ja rakenteiden purkamista vastustavat ne eturyhmät, jotka niistä hyötyvät.

Vaikka on naiivi ajatus, että kaikki yhteiskunnan monimutkaiset rakenteet voisi pelkistää rahavirroiksi, on surullista, että päätöksentekojärjestelmämme ei edes selkeissä tapauksissa mahdollista rakenteiden korvaamista samanarvoisilla suorilla tulonsiirroilla. Taloudellisen vapauden lisääntymisen lisäksi tehokkaammin toimivasta yhteiskunnasta hyötyisivät kaikki.

]]>
2 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252553-tulonsiirtoja-piilotetaan-rakenteisiin#comments Helsinki-Malmin lentoasema Tulonsiirrot Mon, 19 Mar 2018 15:16:42 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/252553-tulonsiirtoja-piilotetaan-rakenteisiin
HELSINGIN KUNTADEMOKRATIA KAIPAA UUDISTAMISTA – KUNTAVAALIUUDISTUS VÄLTTÄMÄTÖN http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251557-helsingin-kuntademokratia-kaipaa-uudistamista-kuntavaaliuudistus-valttamaton <p>Tässä puheenvuorokirjoituksessa esittelen alustavan suunnitelman kuntavaaliuudistuksesta, jonka ainakin Suomen suurin kaupunki ja samalla pääkaupunki Helsinki tarvitsee. Syy on yksinkertaisesti se, että kuntademokratia ei toimi Helsingissä &ndash; esimerkkinä tarkastelen kysymystä Malmin lentokentästä.</p><p>&nbsp;</p><p><u>Kaupunkilaisten tahtoa on poljettu jo vuosia</u></p><p>Helsingin kaupunki ja sen poliittiset ja virkamiespäättäjät ovat jo vuosia olleet täysin välinpitämättömiä kaupunkilaisten tahdon suhteen. Olipa kyse melkein mistä tahansa Helsingin kaupunginosasta, Helsinki on ajanut alas terveyskeskuksia, kouluja, nuorisotaloja, sairaaloita, vanhusten palveluita ja muita usein terveyteen, koulutukseen tai sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä palveluja. Ympäri Helsinkiä kaupunkilaiset ovat joutuneet vastustamaan milloin mitäkin kaupungin haluamaa &rdquo;uudistusta&rdquo;.</p><p>Kasvuhaluinen ja tiivistä kaupunkirakennetta sekä keskitettyjä palveluja kaipaava Helsinki ja sen poliittiset ja virkamiespäätöksentekijät ovat yhä enemmän muodostuneet uhaksi myös kaupunkilaisten arvostamille kulttuuri-, luonto- ja virkistysalueille ja arvoille, kulttuurisesti arvokkaalle ja toiminnallisesti tärkeälle rakennuskannalle sekä työpaikoille.</p><p>&nbsp;</p><p><u>Kansalaisjärjestöt ja kaupunkilaiset vastaan kaupunginvaltuusto ja virkamiehet</u></p><p>Esimerkiksi 26.10.2016 kansalaisjärjestöt eri puolilta Helsinkiä osoittivat Senaatintorilla mieltään Helsingin yleiskaavaehdotusta vastaan, jonka kaupunginvaltuusto kuitenkin hyväksyi.</p><p>Järjestöt vaativat muutosta lyhytnäköiseen yleiskaavaan ja kaavoituspolitiikkaan, jotka uhkaavat kulttuuri-, luonto- ja virkistysalueita ja arvoja sekä työpaikkoja eri puolilla Helsinkiä. Yhteen kokoontui ihmisiä ja järjestöjä, jotka puolustivat Keskuspuistoa, Koskelan metsiä, Ramsinniemeä, Stansvik/Uusimetsää, Tuomarinkylää, Herttoniemen metsiä, Tattarisuota ja sen metsiä sekä Malmin lentokenttää.</p><p>Viimeisimmän mielipidemittauksen (TNS Gallup, maaliskuu 2017, alleviivaus PM) mukaan 62 prosenttia helsinkiläisistä haluaa <u>ehdoitta</u> säilyttää Malmin lentoaseman ilmailukäytössä. Alle neljännes (23 prosenttia) kannattaa alueen käyttämistä asuntorakentamiseen. Suurin ryhmä jokaisen puolueen kannattajista pitäisi Malmin lentoaseman ilmailukäytössä. (Helsinki-Malmi-Airport, Kansalaismielipide, TNS Gallup 2017, puolueittain)</p><p>Myös ylivoimainen enemmistö Koillis-Helsingin asukkaista ja yrittäjistä &ndash; joiden asuin- ja toiminta-alueella kenttä sijaitsee &ndash; haluaa turvata Malmin lentokentän ja sen lentotoiminnan jatkuvuuden.</p><p>Jos huomioidaan myös maakunnallinen näkökulma, maaliskuussa 2016 tehdyn mielipidetiedustelun (TNS Gallup 2016, Uudenmaan asukkaat) mukaan 68 prosenttia Uudenmaan asukkaista haluaa säilyttää Malmin lentokentän. Tämä käy selväksi myös silloin kun eritellään pääkaupunkiseudun kuntien ja muun Uudenmaan asukkaat (TNS Gallup 2016, Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan asukkaat).</p><p>Lisäksi vuoden 2015 eduskuntavaalien avoimeen vaalikoneeseen&nbsp;annetuissa vastauksissa 70 prosenttia Helsingin vaalipiirin ehdokkaista ja 72 prosenttia äänestäjistä&nbsp;halusi säilyttää Malmin lentokentän ilmailukäytössä (löytyy linkistä Helsinki-Malmi-Airport, Kansalaismielipide).</p><p>&nbsp;</p><p><u>Missä nykyisen Helsingin kaupunginvaltuuston, jonka enemmistö haluaa tuhota Malmin lentokentän, kaupunginvaltuutetut asuvat?</u></p><p>Enemmistö Helsingin kaupunginvaltuutetuista asuu niin sanotuilla &rdquo;paremmilla&rdquo; ja &rdquo;paremman väen&rdquo; asuinalueilla ja tämän valtuuston selkeä enemmistö halusi lakkauttaa Malmin lentokentän ja sen lentotoiminnan. Tämä on mielenkiintoista, koska Malmin lentokentän tuhoamista kannattivat eniten SDP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Kokoomuksen kaupunginvaltuutetut.</p><p>Tukeudun seuraavassa pitkään suoraan sitaattiin <em>Koillis-Helsingin lähitiedosta</em> (Koillisen menestys vaaleissa oli heikko, TL, 5.7.2017, 4):</p><p>&rdquo;Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittu Helsingin kaupunginvaltuusto painottuu kantakaupunkiin. Peruspiireistä eniten valtuutettuja saivat Kampinmalmin, Vironniemen ja Kallion peruspiirit. Yhteensä 85:stä valtuutetusta Kampinmalmissa asuu peräti 15 ja Vironniemelläkin yhdeksän.</p><p>Valtuustossa ovat hyvin edustettuina myös Lauttasaaren ja Ullanlinnan peruspiirit.&rdquo; <em>Hufvudstadsbladetin</em> mukaan (4.7.2017) mukaan 24 valtuutettua 85:stä asuu Kampissa, Kruununhaassa, Kluuvissa ja Katajanokalla.</p><p>Nämä alueet kuuluvat myös niihin alueisiin, joilla äänestysaktiivisuus on korkeimmillaan: joko 60,0&ndash;69,9 prosenttia tai 70,0&ndash;76,9 prosenttia äänioikeutetuista käy äänestämässä. Vilkkaimmin äänestettiin Paloheinässä, jossa 81,2 prosenttia kävi antamassa äänensä. Jakomäen äänestysalueella A, äänestysvilkkaus oli 45,1 prosenttia äänioikeutetuista. (Keskinen et al., 2017, 31, Liitetaulukko 1.)</p><p>Myös vihreiden keskeisillä äänestysalueilla (Kallion lisäksi) Käpylässä, Toukolassa ja Kumpulassa äänestäjät kävivät uurnilla vilkkaasti (60,0&ndash;69,9) ja näillä alueilla asuu myös moni uusi kunnanvaltuutettu. Toukola B:n äänestysaktiivisuus oli (77,2 %), Käpylä A:ssa 72,2 % ja Kumpulassa 68,9 % (Keskinen et al., 2017, 30, Liitetaulukko 1).</p><p>Toisaalta Koillis-Helsingin lähitieto kertoo, että &rdquo;Kannelmäki (14 000 asukasta) ja Pihlajanmäki (12&nbsp;500) ovat suurimmat asuinalueet, joista ei valittu yhtään kaupunginvaltuutettua&rdquo;.</p><p>Tilanne hahmottuu hyvin myös oheisesta kuviosta 2, Äänestysvilkkaus 2017 peruspiireittäin.</p><p>&nbsp;</p><p><u>Koillis-Helsingistä läpi vain yhdeksän ehdokasta, ketkä nämä kaupunginvaltuutetut ovat?</u></p><p><em>Koillis-Helsingin lähitiedon</em> (katso Kuvio 3) mukaan</p><p>&rdquo;Koillis-Helsinki sai kuntavaaleissa yhteensä yhdeksän ehdokasta läpi, mikä on varsin heikko tulos alueen asukasmäärään nähden.</p><p>Kaupunginosittain Tapanila, Puistola ja Viikki saivat kukin kaksi ehdokasta läpi, Suutarila, Tapaninkylä ja Tapaninvainio yhdet. Ilman omaa valtuutettua jäivät Jakomäki, Malmi, Pihlajamäki, Pukinmäki, Siltamäki, Suutarila ja Tapulikaupunki.&rdquo;</p><p>Näillä alueilla myös äänestysvilkkaus oli alhaisempi, pois lukien Tapanila, Puistola, Tapaninvainio, Tapaninkylä ja Viikki B. (Katso kuviot 2 ja 3 sekä YLE, Kuntavaalit 2017, Puolueiden kannatus, Helsinki)</p><p>Sama <em>paikallislehti</em> (&rdquo;Koillisen valtuutetut suunnittelevat tulevaa&rdquo; (Heimo Laaksonen) 4.10.2017, 6.), informoi, että nämä yhdeksän koillishelsinkiläistä kaupunginvaltuutettua ovat Heimo Laaksonen (kok.), Terhi Peltokorpi (kesk.), Björn Månsson (r.), Kauko Koskinen (kok.), Sinikka Vepsä (sdp.), Veronika Honkasalo (vas.), Abdirahim Mohamed (sdp.), Mari Rantanen (ps.) ja Johanna Sydänmaa (vihr.).</p><p>&nbsp;</p><p><u>Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston äänestykset yleiskaavasta syyskuussa 2017</u></p><p>Helsingin kaupunginhallituksessa käsiteltiin maanantaina 18.9.2017 kokoomuksen valtuutetun Matti Enrothin valtuustoaloitetta, jonka mukaan yleiskaavasta poistettaisiin seuraavat kiistanalaiset kohteet: Keskuspuisto, Malmin lentokenttä ja Tuomarinkylän kartano. Vastaehdotuksen mukaan yleiskaavamuutoksia ei pidetty tarpeellisena.</p><p>Jaana Pelkonen (kok.) ehdotti Mika Raatikaisen (ps.) kannattamana, että Malmin kentän rakentamista puoltavia kohtia poistettaisiin esityksestä. Jaana Pelkonen halusi, että tekstiin lisättäisiin, että vahva kansalaismielipide ja yleisilmailun kehitys puoltaa Malmin lentokentän säilyttämistä ilmailukäytössä, käynnissä on oikeusprosesseja ja Eduskunnassa käsitellään Lex Malmi -kansalaisaloitetta ja että Helsingin kaupungin tulee huomioida nämä omassa päätöksenteossaan.</p><p>Kun äänestys koitti, Pelkosta ja Raatikaista puolsivat Terhi Koulumies (kok.) ja Marcus Rantala (r.). Enrothin ja Pelkosen esitykset eivät kuitenkaan menneet läpi, koska Paavo Arhinmäki (vas.), Juha Hakola (kok.), Veronika Honkasalo (vas.), Otso Kivekäs (vihr.), Maria Ohisalo (vihr.), Wille Rydman (kok.), Tomi Sevander (sd), Karin Taipale (sd.), Anni Sinnemäki (vihr.), Sanna Vesikansa (vihr.) ja Jan Vapaavuori (kok.) äänestivät sen puolesta, että yleiskaavaa ei muuteta. (katso Valtuutettu Matti Enrothin aloite yleiskaavan 2016 epäkohtien korjaamisesta, 18.9.2017)</p><p>On huomionarvoista, että Veronika Honkasalo (vas.) on yksi yhdeksästä Koillis-Helsingin kaupunginvaltuutetuista. (Enrothin aloitteen lisäksi, neljä edellistä kappaletta, lähde: &rdquo;Kh äänesti yleiskaavan kiistakohteista&rdquo; (PP), <em>Koillis-Helsingin Lähitieto</em>, 27.9.2017, 6). Hän siis äänesti Koillis-Helsingin asukkaiden enemmistön tahdon vastaisesti ja myös kaikkien helsinkiläisten selvän enemmistön näkemyksen vastaisesti.</p><p>Myös kaupunginvaltuusto käsitteli yleiskaavan muuttamista muun muassa Malmin lentokentän suhteen. Terhi Koulumies (kok.) teki Malmin lentokentän säilyttämistä koskevan ponsiesityksen, joka kaatui valtuustossa äänin 54&ndash;28. Kolme valtuutettua jätti kantansa ilmoittamatta. (&rdquo;Valtuutettu Matti Enrothin aloite yleiskaavan 2016 epäkohtien korjaamisesta, HEL 2017-002208 T 00 00 03&rdquo;; &rdquo;54 rakentaisi lentokentän&rdquo; (PP), <em>Koillis-Helsingin lähitieto</em>, 4.10.2017, 9.)</p><p>Koillis-Helsingin yhdeksästä kaupunginvaltuutetusta yleiskaavan muuttamista Malmin lentokentän säilyttämiseksi kannattivat seuraavat kuusi valtuutettua: Kauko Koskinen (kok.), Heimo Laaksonen (kok.), Björn Månsson (r.), Terhi Peltokorpi (kesk.), Mari Rantanen (ps.) (varavaltuutetun Matias Turkkila, Nuutti Hyttinen tai Juhani Strandén kautta/perussuomalaisten ryhmäpäätös) ja Sinikka Vepsä (sdp.).</p><p>Kolme näistä Koillis-Helsingin yhdeksästä kaupunginvaltuutetusta äänesti Malmin lentokentän säilyttämistä vastaan: Veronika Honkasalo (vas.), Abdirahim Mohamed (sdp.) sekä Johanna Sydänmaa (vihr.). Heistä Honkasalo on Malmin lentokentän kannalta ongelmallisin, koska hän pystyi äänestämään sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa.</p><p>Koska monet koillishelsinkiläiset tuntevat Malmin lentokenttäalueen perustoimintojen tärkeyden, sen suorat ja sen ympäristön pienteollisuusalueen työllistävän vaikutuksen ja kattavien palveluiden tärkeyden sekä sen tarjoamat liikunta-, luonto- ja virkistysmahdollisuudet jo lapsuudestaan lähtien, on syytä huomioida, että yksikään näistä kolmesta Malmin lentokenttää vastaan äänestäneistä ei näyttäisi olevan syntyperäinen koillishelsinkiläinen.</p><p>Myös tämän esityksen kirjoittaja on hyödyntänyt laaja-alaisesti Malmin lentokentän ja sen ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia lapsuudestaan lähtien. Mukaan lukien työmahdollisuuksia: vuonna 1987 työskentelin Tattarisuolla toimineessa maahantuontia ja pakkausta harjoittaneessa Oy Seege Ab:ssa varastomiehenä, joka taukoaikoina ja hiljaisempina hetkinä pystyi valmistautumaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Menestyksekkäästi. (Katso <a href="http://petriminkkinen.fi/julkaisut/Minkkinen-CV-suomi1-09-www-pitka.pdf">http://petriminkkinen.fi/julkaisut/Minkkinen-CV-suomi1-09-www-pitka.pdf</a>, s. 3)</p><p>Honkasalo syntyi Lappeenrannassa ja vietti lapsuutensa Siuntiossa. Mohamed puolestaan syntyi Mogadishussa, Somaliassa. Sydänmaa on kyllä syntynyt Helsingissä, mutta työuransa hän on aloittanut Lapinjärvellä, Vuosaaren lukiossa ja Tehtaanpuiston yläasteella. Liikuntatieteiden maisteriksi hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa. Koillis-Helsinkiin ja Viikkiin hän lienee muuttanut myöhemmin &ndash; hänen syntymäkaupunginosaansa ei löytynyt hänen nettitiedostaan. (Useita nettilähteitä.)</p><p>Koillis-Helsingin kaupunginvaltuutetut, joita oli hyvin vähän alueen asukaslukuun nähden, äänestivät äänin 6-3 Malmin lentokentän ja sen lentotoiminnan säilyttämisen puolesta. Silti muissa kaupunginosissa asuvien kaupunginvaltuutettujen enemmistö äänesti Malmin lentokenttää vastaan.</p><p>&nbsp;</p><p><u>HELSINKIÄ KOSKEVA KUNTAVAALIUUDISTUS ON VÄLTTÄMÄTÖN &ndash; MUUTAMIA TILASTOTIETOJA</u></p><p>Kunnallisvaaleilla ei ole tulevaisuutta lopputulokseltaan näin räikeästi eriytyneinä, etenkään jos demokratiaa eli kansanvaltaa pidetään arvona ja käytäntönä, jota kannattaa puolustaa ja kehittää.</p><p>Helsinkiläisenä politiikan tutkijana näkisin, että kunnallisvaaliuudistus on välttämätön.</p><p>Uudistuksen pohjaksi on syytä tarkastella nykyistä ajantasaista vaalilakia (2.10.1998/714), jonka 7 &sect;:n (Vaalipiirit muissa vaaleissa) mukaan kuntavaaleissa vaalipiirinä on kunta.</p><p>Vaalilain 8 &sect;:n (Äänestysalueet) mukaan &rdquo;<em>Äänestysalueena </em>on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueista päättää valtuusto. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon seuraavan kalenterivuoden alusta voimaan tulevat kuntajaon muutokset. Valtuuston on myös määrättävä, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne henkilöt, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle.&rdquo;</p><p>Esimerkiksi Koilliseen suurpiiriin kuuluvan Malmin seurakunnan alueella asui vuoden 2015 tilastojen mukaan 94&nbsp;802 helsinkiläistä. Malmin seurakunta on alueellisesti ja jäsenmäärältään Helsingin suurin seurakunta ja sen alueeseen kuuluvat mm. Jakomäki, Malmi, Pihlajamäki, Puistola, Tapulikaupunki, Pukinmäki, Siltamäki, Tapanila ja Viikki. Vuoden 2014 lopun tietojen mukaan Koilliseen suurpiiriin kuuluu myös Latokartano (pois lukien Pihlajamäki) ja koko alueen väkiluku oli 96&nbsp;857.&nbsp;&nbsp;</p><p>Vuoden 2017 toukokuun tietojen mukaan Malmin seurakunnan asukasmäärä ilman Latokartanoa tai sen kanssa oikeuttaisi sijaan 10 Suomen suurimpien kaupunkien listalla, jolloin se sijoittuisi Kuopion (117&nbsp;407 as.) ja Kouvolan (84&nbsp;930 as.) väliin.</p><p>On siis helppoa ajatella, että Helsingin Koillinen suurpiiri, joka on asukasluvultaan suurempi kuin Kouvola, voisi muodostaa oman vaalipiirinsä. Viitteellisesti ja pyöreän luvun mukaan voi huomioida, että suurimpien kuntien ilmeisesti tuoreemmalla listalla sijalla sata on Keuruun kaupunki, jossa on 9953 asukasta. Tällä listalla Pori on mennyt Kouvolan ohi. (<a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan">https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan</a>.) &nbsp;</p><p>Helsingissä asuu 639&nbsp;222 ihmistä. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomen väkiluku vuosien 2016&ndash;2017 vaihteessa oli 5&nbsp;519&nbsp;817, joten Helsingissä asui 11,58 prosenttia Suomen väkimäärästä. Helsinki Suomen selvästi suurimpana ja myös sosiaalisesti hyvin eriytyneenä kaupunkina tulee nähdä omana erillistapauksenaan.</p><p>&nbsp;</p><p><u>Kuntavaaliuudistuksen suuntaviivoja</u></p><p>Kuten kävi ilmi, ajantasaisen vaalilain (2.10.1998/714), 7 &sect;:n (Vaalipiirit muissa vaaleissa) mukaan kuntavaaleissa vaalipiirinä on kunta. Vaalilain 8 &sect;:n (Äänestysalueet) mukaan &rdquo;<em>Äänestysalueena </em>on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen.</p><p><strong>1)</strong> Edellä perusteltuun Helsingin erityisyyteen tukeutuen esitän, että kuntavaaleista säätävään vaalilakiin tehdään erillispykälä Helsinkiä varten. Itse kaupungin ja sen suuralueiden asukasmäärät selvästi puoltavat erillispykälän laatimista.</p><p><strong>2)</strong> Yksi mahdollisuus on se, että Helsingin vaalipiiri jaetaan suuralueisiin, jotka omat omia vaalipiirejä ja joille annetaan oma valtuustopaikkakiintiö, joka määrittyy suuralueen joko asukasmäärän tai äänioikeutettujen asukkaiden määrän mukaisesti.</p><p><strong>3)</strong> Jos halutaan saada vielä syvempi edustavuus, suuralueelle kiintiöidyt valtuustopaikat voidaan jakaa suuralueen sisällä kaupunginosittain.</p><p><strong>4)</strong> Jos muissa suuremmissa kaupungeissa havaitaan samanlaista kehitystä, vaalilakiin voidaan säätää myös niitä koskeva erillispykälä.</p><p><strong>5)</strong> Tämä uudistus todennäköisesti nostaisi myös kunnallisvaalien äänestysprosenttia. Kun suuralueen asukkaat tietävät, että he saavat oman miehensä tai naisensa läpi joka tapauksessa, heidän halukkuutensa vaikuttaa yhteisiin asioihin &ndash; äänestämällä &ndash; lisääntyisi melko varmasti.</p><p><strong>6)</strong> Uudistuksen onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että jos kaupunginvaltuustoon valittu valtuutettu muuttaa pois siitä suurpiiristä, josta hänet on valittu kaupunginvaltuutetuksi, hän menettää oikeutensa asettua ehdolle kyseisessä vaalipiirissä seuraavissa kuntavaaleissa. Tullakseen valituksi uudelleen, hänen on oltava ehdokkaana siinä suurpiirissä, johon hän on muuttanut.</p><p>Muuttava valtuutettu ei siis menetä vaalikelpoisuuttaan, eikä hänen perustuslaillista oikeutta muuttaa rajoiteta. Tällä uudistuksella pyritään estämään se, etteivät niin sanotulle &rdquo;vihreälle oksalle&rdquo; päässeet valtuutetut keskity vain tiettyihin &rdquo;parempina&rdquo; pidettyihin kaupunginosiin.</p><p>Toisin sanoen, saa muuttaa, mutta jos kaikki valtuutetut muuttavat samoille asuinalueille, he joutuvat tavoittelemaan uudelleen valintaa keskenään niistä valtuustopaikoista, jotka kyseisen asuinpaikan sisältämälle suuralueelle on jyvitetty.</p><p>Tähän liittyen on laadittava selkeä säännöstö, jolla varmistetaan se, ettei mitään &rdquo;kakkosasunto-&rdquo; tai &rdquo;jalasmökki-&rdquo; pelailua pääse esiintymään.</p><p><strong>7)</strong> Kuntavaalit tulee pitää kuntavaaleina. Näin ollen valtakunnan tasolla kansanedustajina Eduskunnassa olevat tai Euroopan parlamentissa europarlamentaarikkoina olevat eivät saa asettua ehdokkaaksi.</p><p>Tämä on olennainen ja välttämätön muutos, koska jo valtakunnallisella tai jopa EU:n tasolla tunnettuutta saavuttaneet ehdokkaat &ndash; jotka eivät todennäköisesti enää asu Koillis-Helsingissä tai muissa kantakaupungin ulkopuolisissa vaalipiireissä &ndash; vievät &rdquo;julkkisehdokkaina&rdquo; ääniä paikallisilta oman vaalipiirin ehdokkailta. Tulevien maakuntavaalien osalta asiaa pitää harkita erikseen.</p><p>Puolueet toki haluaisivat säilyttää ääniharavansa, mutta demokratian kannalta se on turmiollista. Tämä ei millään tavoin tarkoita sitä, että kaupunginvaltuutettujen, kansanedustajien ja europarlamentaarikoiden välillä ei saisi olla toimivaa ja yleisen edun kannalta hyödyllistä yhteistoimintaa.</p><p>Päinvastoin, niin pitääkin olla, mutta siitä lähtökohdasta, että yhdet edustavat kuntalaisten/kaupunkilaisten asiaa ja etuja, toiset valtakunnallista näkökulmaa ja etuja ja kolmannet EU-eurooppalaista näkökulmaa.</p><p>Jälkimmäisten tulisi ajaa myös kotimaansa etuja EU:ssa &ndash; niin kuin yleensä ja kaikissa muissa jäsenmaissa tehdään &ndash; vaikka koko EU-parlamentin olemassaolon perusta on siinä utooppisessa ajatuksessa, että europarlamentaarikot ajaisivat kansallisuudet ylittävää yleiseurooppalaista asiaa.</p><p>Petri Minkkinen</p><p>VTT, tutkija &amp; tietokirjailija</p><p>&nbsp;</p><p><u>Kuvioiden tiedot (kaikkiin linkki alempana):</u></p><p>Kuvio 1: Helsingin valtuutettujen asunpaikat 1992&ndash;2017, julkaisusta Keskinen, Lahti, Niemi, Stjernberg &amp; Suolahti (2017), 23.</p><p>Kuvio 2: Äänestysaktiivisuus Helsingissä peruspiireittäin vuoden 2017 kunnallisvaaleissa, julkaisusta Keskinen, Lahti, Niemi, Stjernberg &amp; Suolahti (2017), 13.</p><p>Kuvio 3: Koillis-Helsingin Lähitiedon artikkeli &rdquo;Koillisen menestys vaaleissa oli heikko&rdquo;, 5.7.2017, 4.</p><p>Kuvio 4: Helsinki-Malmi Airport, Kansalaismielipide, TNS Gallup 2017, puolueittain.</p><p>Kuvio 5: Helsinki-Malmi Airport, Kansalaismielipide, TNS Gallup 2016, Uudenmaan asukkaat.</p><p>Kuvio 6: Helsinki-Malmi Airport, Kansalaismielipide, TNS Gallup 2016, Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan asukkaat.</p><p>&nbsp;</p><p><u>Lähteet ja linkit:</u></p><p><strong>Helsingin kaupunki</strong>, &rdquo;Helsingin kaupunginvaltuutettujen asuinpaikat painottuvat kantakaupunkiin&rdquo;, <a href="https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-kaupunginvaltuutettujen-asuinpaikat-painottuvat-kantakaupunkiin">https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-kaupunginvaltuutettujen-asuinpaikat-painottuvat-kantakaupunkiin</a></p><p><strong>Helsingin Sanomat, </strong>&rdquo;Kokoomus kahmi Helsingin rikkaimmissa osissa jopa puolet äänistä &ndash; romahtanut Sdp sinnittelee enää muutamissa yksittäisissä lähiöissä. Punavihreä Helsinki alkaa edelleen Kalliosta ja jatkuu kohti Viikkiä&rdquo; (Maija Aalto, Julkaistu: 10.4. 9:47, Päivitetty: 10.4. 13:47), <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005164603.html">http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005164603.html</a></p><p><strong>Helsinki-Malmi Airport</strong>, Kansalaismielipide, <a href="http://www.malmiairport.fi/kansalaismielipide/">http://www.malmiairport.fi/kansalaismielipide/</a>, TNS Gallup, maaliskuu 2017: helsinkiläisten enemmistö säilyttäisi Helsinki-Malmin lentoaseman ilmailukäytössä</p><p><strong>Hufvudstadsbladet</strong>, &rdquo;Gamlas och Rönnbacka är stora stadsdelar i Helsingfors som saknar en egen politiker i nya stadsfullmäktige&rdquo; (Tommy Pohjola, 4.7.2017 06:22 Uppdaterad 4.7.2017 17:05), <a href="https://www.hbl.fi/artikel/helsingforsare-har-bor-din-politiker-2/">https://www.hbl.fi/artikel/helsingforsare-har-bor-din-politiker-2/</a></p><p><strong>Keskinen, Lahti, Niemi, Stjernberg &amp; Suolahti</strong> (2017): <em>Pormestaria valitsemassa &ndash; vuoden 2017 kunnallisvaalit Helsingissä,</em> Helsingin kaupunginkanslian tutkimuskatsauksia 2017:1, pdf-julkaisu, <a href="https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_06_26_Tutkimuskatsauksia_1_Keskinen_Lahti_Niemi_Stjernberg_Suolahti.pdf">https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_06_26_Tutkimuskatsauksia_1_Keskinen_Lahti_Niemi_Stjernberg_Suolahti.pdf</a></p><p><strong>Koillis-Helsingin lähitieto</strong> (Koillisen menestys vaaleissa oli heikko, TL, 5.7.2017, 4, <a href="http://digilehdet.sanomapaino.fi/aef36c03-1e91-4c48-b09f-50410c424dee/4">http://digilehdet.sanomapaino.fi/aef36c03-1e91-4c48-b09f-50410c424dee/4</a></p><p><strong>Valtuutettu Matti Enrothin aloite yleiskaavan 2016 epäkohtien korjaamisesta</strong>, Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus, 32/18.9.2017, <em>HEL 2017-002208, </em>&nbsp;<a href="http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2017-002208/khs-2017-32/">http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2017-002208/khs-2017-32/</a></p><p><strong>Valtuutettu Matti Enrothin aloite yleiskaavan 2016 epäkohtien korjaamisesta</strong>, &rdquo;&sect; 343, HEL 2017-002208 T 00 00 03&rdquo;, Helsingin kaupunki, Kaupunginvaltuusto, Pöytäkirja 16/2017, Asia/25, 27.09.2017, <a href="https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2017/Keha_2017-09-27_Kvsto_16_Pk/070A0665-1D2A-C765-8E90-5F0B34400000/Valtuutettu_Matti_Enrothin_aloite_yleiskaavan_2016.pdf">https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2017/Keha_2017-09-27_Kvsto_16_Pk/070A0665-1D2A-C765-8E90-5F0B34400000/Valtuutettu_Matti_Enrothin_aloite_yleiskaavan_2016.pdf</a></p><p><strong>YLE</strong>, Kuntavaalit 2017, Puolueiden kannatus, Helsinki, <a href="https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/1/kunta/91" title="https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/1/kunta/91">https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/1/kunta/91</a></p><p>&nbsp;</p><p><u>Muut lähteet:</u></p><p><strong>Helsingin kaupunki, Tietokeskus</strong>, &rdquo;Helsinki alueittain 2014&rdquo;, <a href="https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_02_23_Hki_alueittain2014_verkko.pdf">https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_02_23_Hki_alueittain2014_verkko.pdf</a></p><p><strong>Helsingin seurakunnat</strong>, <a href="https://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat.html">https://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat.html</a></p><p><strong>Helsingin seurakuntayhtymä</strong>, Vuositilasto 2015, 5. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain, s. 5, <a href="https://www.helsinginseurakunnat.fi/material/attachments/keskusrekisteri/vuositilastot/D5xnpWHwv/Vuositilasto_2015.pdf">https://www.helsinginseurakunnat.fi/material/attachments/keskusrekisteri/vuositilastot/D5xnpWHwv/Vuositilasto_2015.pdf</a></p><p><strong>Minkkinen, Petri</strong>, CV, <a href="http://petriminkkinen.fi/julkaisut/Minkkinen-CV-suomi1-09-www-pitka.pdf">http://petriminkkinen.fi/julkaisut/Minkkinen-CV-suomi1-09-www-pitka.pdf</a>.</p><p><strong>Suomen suurimmat kunna</strong>t, <a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kaupungit">https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kaupungit</a></p><p><strong>Vaalilaki</strong> (2.10.1998/714), Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö, <a href="http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714#L1P8">http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714#L1P8</a></p><p><strong>Väestörekisterikesku</strong>s, &rdquo;Viralliset asukasluvut vuodenvaihteessa&rdquo;,<strong> <a href="http://vrk.fi/asukasluku-vuodenvaihteessa">http://vrk.fi/asukasluku-vuodenvaihteessa</a></strong></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tässä puheenvuorokirjoituksessa esittelen alustavan suunnitelman kuntavaaliuudistuksesta, jonka ainakin Suomen suurin kaupunki ja samalla pääkaupunki Helsinki tarvitsee. Syy on yksinkertaisesti se, että kuntademokratia ei toimi Helsingissä – esimerkkinä tarkastelen kysymystä Malmin lentokentästä.

 

Kaupunkilaisten tahtoa on poljettu jo vuosia

Helsingin kaupunki ja sen poliittiset ja virkamiespäättäjät ovat jo vuosia olleet täysin välinpitämättömiä kaupunkilaisten tahdon suhteen. Olipa kyse melkein mistä tahansa Helsingin kaupunginosasta, Helsinki on ajanut alas terveyskeskuksia, kouluja, nuorisotaloja, sairaaloita, vanhusten palveluita ja muita usein terveyteen, koulutukseen tai sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä palveluja. Ympäri Helsinkiä kaupunkilaiset ovat joutuneet vastustamaan milloin mitäkin kaupungin haluamaa ”uudistusta”.

Kasvuhaluinen ja tiivistä kaupunkirakennetta sekä keskitettyjä palveluja kaipaava Helsinki ja sen poliittiset ja virkamiespäätöksentekijät ovat yhä enemmän muodostuneet uhaksi myös kaupunkilaisten arvostamille kulttuuri-, luonto- ja virkistysalueille ja arvoille, kulttuurisesti arvokkaalle ja toiminnallisesti tärkeälle rakennuskannalle sekä työpaikoille.

 

Kansalaisjärjestöt ja kaupunkilaiset vastaan kaupunginvaltuusto ja virkamiehet

Esimerkiksi 26.10.2016 kansalaisjärjestöt eri puolilta Helsinkiä osoittivat Senaatintorilla mieltään Helsingin yleiskaavaehdotusta vastaan, jonka kaupunginvaltuusto kuitenkin hyväksyi.

Järjestöt vaativat muutosta lyhytnäköiseen yleiskaavaan ja kaavoituspolitiikkaan, jotka uhkaavat kulttuuri-, luonto- ja virkistysalueita ja arvoja sekä työpaikkoja eri puolilla Helsinkiä. Yhteen kokoontui ihmisiä ja järjestöjä, jotka puolustivat Keskuspuistoa, Koskelan metsiä, Ramsinniemeä, Stansvik/Uusimetsää, Tuomarinkylää, Herttoniemen metsiä, Tattarisuota ja sen metsiä sekä Malmin lentokenttää.

Viimeisimmän mielipidemittauksen (TNS Gallup, maaliskuu 2017, alleviivaus PM) mukaan 62 prosenttia helsinkiläisistä haluaa ehdoitta säilyttää Malmin lentoaseman ilmailukäytössä. Alle neljännes (23 prosenttia) kannattaa alueen käyttämistä asuntorakentamiseen. Suurin ryhmä jokaisen puolueen kannattajista pitäisi Malmin lentoaseman ilmailukäytössä. (Helsinki-Malmi-Airport, Kansalaismielipide, TNS Gallup 2017, puolueittain)

Myös ylivoimainen enemmistö Koillis-Helsingin asukkaista ja yrittäjistä – joiden asuin- ja toiminta-alueella kenttä sijaitsee – haluaa turvata Malmin lentokentän ja sen lentotoiminnan jatkuvuuden.

Jos huomioidaan myös maakunnallinen näkökulma, maaliskuussa 2016 tehdyn mielipidetiedustelun (TNS Gallup 2016, Uudenmaan asukkaat) mukaan 68 prosenttia Uudenmaan asukkaista haluaa säilyttää Malmin lentokentän. Tämä käy selväksi myös silloin kun eritellään pääkaupunkiseudun kuntien ja muun Uudenmaan asukkaat (TNS Gallup 2016, Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan asukkaat).

Lisäksi vuoden 2015 eduskuntavaalien avoimeen vaalikoneeseen annetuissa vastauksissa 70 prosenttia Helsingin vaalipiirin ehdokkaista ja 72 prosenttia äänestäjistä halusi säilyttää Malmin lentokentän ilmailukäytössä (löytyy linkistä Helsinki-Malmi-Airport, Kansalaismielipide).

 

Missä nykyisen Helsingin kaupunginvaltuuston, jonka enemmistö haluaa tuhota Malmin lentokentän, kaupunginvaltuutetut asuvat?

Enemmistö Helsingin kaupunginvaltuutetuista asuu niin sanotuilla ”paremmilla” ja ”paremman väen” asuinalueilla ja tämän valtuuston selkeä enemmistö halusi lakkauttaa Malmin lentokentän ja sen lentotoiminnan. Tämä on mielenkiintoista, koska Malmin lentokentän tuhoamista kannattivat eniten SDP:n, Vasemmistoliiton, Vihreiden ja Kokoomuksen kaupunginvaltuutetut.

Tukeudun seuraavassa pitkään suoraan sitaattiin Koillis-Helsingin lähitiedosta (Koillisen menestys vaaleissa oli heikko, TL, 5.7.2017, 4):

”Vuoden 2017 kuntavaaleissa valittu Helsingin kaupunginvaltuusto painottuu kantakaupunkiin. Peruspiireistä eniten valtuutettuja saivat Kampinmalmin, Vironniemen ja Kallion peruspiirit. Yhteensä 85:stä valtuutetusta Kampinmalmissa asuu peräti 15 ja Vironniemelläkin yhdeksän.

Valtuustossa ovat hyvin edustettuina myös Lauttasaaren ja Ullanlinnan peruspiirit.” Hufvudstadsbladetin mukaan (4.7.2017) mukaan 24 valtuutettua 85:stä asuu Kampissa, Kruununhaassa, Kluuvissa ja Katajanokalla.

Nämä alueet kuuluvat myös niihin alueisiin, joilla äänestysaktiivisuus on korkeimmillaan: joko 60,0–69,9 prosenttia tai 70,0–76,9 prosenttia äänioikeutetuista käy äänestämässä. Vilkkaimmin äänestettiin Paloheinässä, jossa 81,2 prosenttia kävi antamassa äänensä. Jakomäen äänestysalueella A, äänestysvilkkaus oli 45,1 prosenttia äänioikeutetuista. (Keskinen et al., 2017, 31, Liitetaulukko 1.)

Myös vihreiden keskeisillä äänestysalueilla (Kallion lisäksi) Käpylässä, Toukolassa ja Kumpulassa äänestäjät kävivät uurnilla vilkkaasti (60,0–69,9) ja näillä alueilla asuu myös moni uusi kunnanvaltuutettu. Toukola B:n äänestysaktiivisuus oli (77,2 %), Käpylä A:ssa 72,2 % ja Kumpulassa 68,9 % (Keskinen et al., 2017, 30, Liitetaulukko 1).

Toisaalta Koillis-Helsingin lähitieto kertoo, että ”Kannelmäki (14 000 asukasta) ja Pihlajanmäki (12 500) ovat suurimmat asuinalueet, joista ei valittu yhtään kaupunginvaltuutettua”.

Tilanne hahmottuu hyvin myös oheisesta kuviosta 2, Äänestysvilkkaus 2017 peruspiireittäin.

 

Koillis-Helsingistä läpi vain yhdeksän ehdokasta, ketkä nämä kaupunginvaltuutetut ovat?

Koillis-Helsingin lähitiedon (katso Kuvio 3) mukaan

”Koillis-Helsinki sai kuntavaaleissa yhteensä yhdeksän ehdokasta läpi, mikä on varsin heikko tulos alueen asukasmäärään nähden.

Kaupunginosittain Tapanila, Puistola ja Viikki saivat kukin kaksi ehdokasta läpi, Suutarila, Tapaninkylä ja Tapaninvainio yhdet. Ilman omaa valtuutettua jäivät Jakomäki, Malmi, Pihlajamäki, Pukinmäki, Siltamäki, Suutarila ja Tapulikaupunki.”

Näillä alueilla myös äänestysvilkkaus oli alhaisempi, pois lukien Tapanila, Puistola, Tapaninvainio, Tapaninkylä ja Viikki B. (Katso kuviot 2 ja 3 sekä YLE, Kuntavaalit 2017, Puolueiden kannatus, Helsinki)

Sama paikallislehti (”Koillisen valtuutetut suunnittelevat tulevaa” (Heimo Laaksonen) 4.10.2017, 6.), informoi, että nämä yhdeksän koillishelsinkiläistä kaupunginvaltuutettua ovat Heimo Laaksonen (kok.), Terhi Peltokorpi (kesk.), Björn Månsson (r.), Kauko Koskinen (kok.), Sinikka Vepsä (sdp.), Veronika Honkasalo (vas.), Abdirahim Mohamed (sdp.), Mari Rantanen (ps.) ja Johanna Sydänmaa (vihr.).

 

Kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston äänestykset yleiskaavasta syyskuussa 2017

Helsingin kaupunginhallituksessa käsiteltiin maanantaina 18.9.2017 kokoomuksen valtuutetun Matti Enrothin valtuustoaloitetta, jonka mukaan yleiskaavasta poistettaisiin seuraavat kiistanalaiset kohteet: Keskuspuisto, Malmin lentokenttä ja Tuomarinkylän kartano. Vastaehdotuksen mukaan yleiskaavamuutoksia ei pidetty tarpeellisena.

Jaana Pelkonen (kok.) ehdotti Mika Raatikaisen (ps.) kannattamana, että Malmin kentän rakentamista puoltavia kohtia poistettaisiin esityksestä. Jaana Pelkonen halusi, että tekstiin lisättäisiin, että vahva kansalaismielipide ja yleisilmailun kehitys puoltaa Malmin lentokentän säilyttämistä ilmailukäytössä, käynnissä on oikeusprosesseja ja Eduskunnassa käsitellään Lex Malmi -kansalaisaloitetta ja että Helsingin kaupungin tulee huomioida nämä omassa päätöksenteossaan.

Kun äänestys koitti, Pelkosta ja Raatikaista puolsivat Terhi Koulumies (kok.) ja Marcus Rantala (r.). Enrothin ja Pelkosen esitykset eivät kuitenkaan menneet läpi, koska Paavo Arhinmäki (vas.), Juha Hakola (kok.), Veronika Honkasalo (vas.), Otso Kivekäs (vihr.), Maria Ohisalo (vihr.), Wille Rydman (kok.), Tomi Sevander (sd), Karin Taipale (sd.), Anni Sinnemäki (vihr.), Sanna Vesikansa (vihr.) ja Jan Vapaavuori (kok.) äänestivät sen puolesta, että yleiskaavaa ei muuteta. (katso Valtuutettu Matti Enrothin aloite yleiskaavan 2016 epäkohtien korjaamisesta, 18.9.2017)

On huomionarvoista, että Veronika Honkasalo (vas.) on yksi yhdeksästä Koillis-Helsingin kaupunginvaltuutetuista. (Enrothin aloitteen lisäksi, neljä edellistä kappaletta, lähde: ”Kh äänesti yleiskaavan kiistakohteista” (PP), Koillis-Helsingin Lähitieto, 27.9.2017, 6). Hän siis äänesti Koillis-Helsingin asukkaiden enemmistön tahdon vastaisesti ja myös kaikkien helsinkiläisten selvän enemmistön näkemyksen vastaisesti.

Myös kaupunginvaltuusto käsitteli yleiskaavan muuttamista muun muassa Malmin lentokentän suhteen. Terhi Koulumies (kok.) teki Malmin lentokentän säilyttämistä koskevan ponsiesityksen, joka kaatui valtuustossa äänin 54–28. Kolme valtuutettua jätti kantansa ilmoittamatta. (”Valtuutettu Matti Enrothin aloite yleiskaavan 2016 epäkohtien korjaamisesta, HEL 2017-002208 T 00 00 03”; ”54 rakentaisi lentokentän” (PP), Koillis-Helsingin lähitieto, 4.10.2017, 9.)

Koillis-Helsingin yhdeksästä kaupunginvaltuutetusta yleiskaavan muuttamista Malmin lentokentän säilyttämiseksi kannattivat seuraavat kuusi valtuutettua: Kauko Koskinen (kok.), Heimo Laaksonen (kok.), Björn Månsson (r.), Terhi Peltokorpi (kesk.), Mari Rantanen (ps.) (varavaltuutetun Matias Turkkila, Nuutti Hyttinen tai Juhani Strandén kautta/perussuomalaisten ryhmäpäätös) ja Sinikka Vepsä (sdp.).

Kolme näistä Koillis-Helsingin yhdeksästä kaupunginvaltuutetusta äänesti Malmin lentokentän säilyttämistä vastaan: Veronika Honkasalo (vas.), Abdirahim Mohamed (sdp.) sekä Johanna Sydänmaa (vihr.). Heistä Honkasalo on Malmin lentokentän kannalta ongelmallisin, koska hän pystyi äänestämään sekä kaupunginhallituksessa että kaupunginvaltuustossa.

Koska monet koillishelsinkiläiset tuntevat Malmin lentokenttäalueen perustoimintojen tärkeyden, sen suorat ja sen ympäristön pienteollisuusalueen työllistävän vaikutuksen ja kattavien palveluiden tärkeyden sekä sen tarjoamat liikunta-, luonto- ja virkistysmahdollisuudet jo lapsuudestaan lähtien, on syytä huomioida, että yksikään näistä kolmesta Malmin lentokenttää vastaan äänestäneistä ei näyttäisi olevan syntyperäinen koillishelsinkiläinen.

Myös tämän esityksen kirjoittaja on hyödyntänyt laaja-alaisesti Malmin lentokentän ja sen ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia lapsuudestaan lähtien. Mukaan lukien työmahdollisuuksia: vuonna 1987 työskentelin Tattarisuolla toimineessa maahantuontia ja pakkausta harjoittaneessa Oy Seege Ab:ssa varastomiehenä, joka taukoaikoina ja hiljaisempina hetkinä pystyi valmistautumaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan pääsykokeisiin. Menestyksekkäästi. (Katso http://petriminkkinen.fi/julkaisut/Minkkinen-CV-suomi1-09-www-pitka.pdf, s. 3)

Honkasalo syntyi Lappeenrannassa ja vietti lapsuutensa Siuntiossa. Mohamed puolestaan syntyi Mogadishussa, Somaliassa. Sydänmaa on kyllä syntynyt Helsingissä, mutta työuransa hän on aloittanut Lapinjärvellä, Vuosaaren lukiossa ja Tehtaanpuiston yläasteella. Liikuntatieteiden maisteriksi hän opiskeli Jyväskylän yliopistossa. Koillis-Helsinkiin ja Viikkiin hän lienee muuttanut myöhemmin – hänen syntymäkaupunginosaansa ei löytynyt hänen nettitiedostaan. (Useita nettilähteitä.)

Koillis-Helsingin kaupunginvaltuutetut, joita oli hyvin vähän alueen asukaslukuun nähden, äänestivät äänin 6-3 Malmin lentokentän ja sen lentotoiminnan säilyttämisen puolesta. Silti muissa kaupunginosissa asuvien kaupunginvaltuutettujen enemmistö äänesti Malmin lentokenttää vastaan.

 

HELSINKIÄ KOSKEVA KUNTAVAALIUUDISTUS ON VÄLTTÄMÄTÖN – MUUTAMIA TILASTOTIETOJA

Kunnallisvaaleilla ei ole tulevaisuutta lopputulokseltaan näin räikeästi eriytyneinä, etenkään jos demokratiaa eli kansanvaltaa pidetään arvona ja käytäntönä, jota kannattaa puolustaa ja kehittää.

Helsinkiläisenä politiikan tutkijana näkisin, että kunnallisvaaliuudistus on välttämätön.

Uudistuksen pohjaksi on syytä tarkastella nykyistä ajantasaista vaalilakia (2.10.1998/714), jonka 7 §:n (Vaalipiirit muissa vaaleissa) mukaan kuntavaaleissa vaalipiirinä on kunta.

Vaalilain 8 §:n (Äänestysalueet) mukaan ”Äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen. Äänestysalueista päättää valtuusto. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon seuraavan kalenterivuoden alusta voimaan tulevat kuntajaon muutokset. Valtuuston on myös määrättävä, mihin äänestysalueeseen kuuluvat ne henkilöt, joita ei ole väestötietojärjestelmässä merkitty minkään kiinteistön kohdalle.”

Esimerkiksi Koilliseen suurpiiriin kuuluvan Malmin seurakunnan alueella asui vuoden 2015 tilastojen mukaan 94 802 helsinkiläistä. Malmin seurakunta on alueellisesti ja jäsenmäärältään Helsingin suurin seurakunta ja sen alueeseen kuuluvat mm. Jakomäki, Malmi, Pihlajamäki, Puistola, Tapulikaupunki, Pukinmäki, Siltamäki, Tapanila ja Viikki. Vuoden 2014 lopun tietojen mukaan Koilliseen suurpiiriin kuuluu myös Latokartano (pois lukien Pihlajamäki) ja koko alueen väkiluku oli 96 857.  

Vuoden 2017 toukokuun tietojen mukaan Malmin seurakunnan asukasmäärä ilman Latokartanoa tai sen kanssa oikeuttaisi sijaan 10 Suomen suurimpien kaupunkien listalla, jolloin se sijoittuisi Kuopion (117 407 as.) ja Kouvolan (84 930 as.) väliin.

On siis helppoa ajatella, että Helsingin Koillinen suurpiiri, joka on asukasluvultaan suurempi kuin Kouvola, voisi muodostaa oman vaalipiirinsä. Viitteellisesti ja pyöreän luvun mukaan voi huomioida, että suurimpien kuntien ilmeisesti tuoreemmalla listalla sijalla sata on Keuruun kaupunki, jossa on 9953 asukasta. Tällä listalla Pori on mennyt Kouvolan ohi. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista_v%C3%A4kiluvun_mukaan.)  

Helsingissä asuu 639 222 ihmistä. Väestörekisterikeskuksen mukaan Suomen väkiluku vuosien 2016–2017 vaihteessa oli 5 519 817, joten Helsingissä asui 11,58 prosenttia Suomen väkimäärästä. Helsinki Suomen selvästi suurimpana ja myös sosiaalisesti hyvin eriytyneenä kaupunkina tulee nähdä omana erillistapauksenaan.

 

Kuntavaaliuudistuksen suuntaviivoja

Kuten kävi ilmi, ajantasaisen vaalilain (2.10.1998/714), 7 §:n (Vaalipiirit muissa vaaleissa) mukaan kuntavaaleissa vaalipiirinä on kunta. Vaalilain 8 §:n (Äänestysalueet) mukaan ”Äänestysalueena on kunta, jollei sitä ole tarpeen jakaa useampaan äänestysalueeseen.

1) Edellä perusteltuun Helsingin erityisyyteen tukeutuen esitän, että kuntavaaleista säätävään vaalilakiin tehdään erillispykälä Helsinkiä varten. Itse kaupungin ja sen suuralueiden asukasmäärät selvästi puoltavat erillispykälän laatimista.

2) Yksi mahdollisuus on se, että Helsingin vaalipiiri jaetaan suuralueisiin, jotka omat omia vaalipiirejä ja joille annetaan oma valtuustopaikkakiintiö, joka määrittyy suuralueen joko asukasmäärän tai äänioikeutettujen asukkaiden määrän mukaisesti.

3) Jos halutaan saada vielä syvempi edustavuus, suuralueelle kiintiöidyt valtuustopaikat voidaan jakaa suuralueen sisällä kaupunginosittain.

4) Jos muissa suuremmissa kaupungeissa havaitaan samanlaista kehitystä, vaalilakiin voidaan säätää myös niitä koskeva erillispykälä.

5) Tämä uudistus todennäköisesti nostaisi myös kunnallisvaalien äänestysprosenttia. Kun suuralueen asukkaat tietävät, että he saavat oman miehensä tai naisensa läpi joka tapauksessa, heidän halukkuutensa vaikuttaa yhteisiin asioihin – äänestämällä – lisääntyisi melko varmasti.

6) Uudistuksen onnistumisen kannalta on välttämätöntä, että jos kaupunginvaltuustoon valittu valtuutettu muuttaa pois siitä suurpiiristä, josta hänet on valittu kaupunginvaltuutetuksi, hän menettää oikeutensa asettua ehdolle kyseisessä vaalipiirissä seuraavissa kuntavaaleissa. Tullakseen valituksi uudelleen, hänen on oltava ehdokkaana siinä suurpiirissä, johon hän on muuttanut.

Muuttava valtuutettu ei siis menetä vaalikelpoisuuttaan, eikä hänen perustuslaillista oikeutta muuttaa rajoiteta. Tällä uudistuksella pyritään estämään se, etteivät niin sanotulle ”vihreälle oksalle” päässeet valtuutetut keskity vain tiettyihin ”parempina” pidettyihin kaupunginosiin.

Toisin sanoen, saa muuttaa, mutta jos kaikki valtuutetut muuttavat samoille asuinalueille, he joutuvat tavoittelemaan uudelleen valintaa keskenään niistä valtuustopaikoista, jotka kyseisen asuinpaikan sisältämälle suuralueelle on jyvitetty.

Tähän liittyen on laadittava selkeä säännöstö, jolla varmistetaan se, ettei mitään ”kakkosasunto-” tai ”jalasmökki-” pelailua pääse esiintymään.

7) Kuntavaalit tulee pitää kuntavaaleina. Näin ollen valtakunnan tasolla kansanedustajina Eduskunnassa olevat tai Euroopan parlamentissa europarlamentaarikkoina olevat eivät saa asettua ehdokkaaksi.

Tämä on olennainen ja välttämätön muutos, koska jo valtakunnallisella tai jopa EU:n tasolla tunnettuutta saavuttaneet ehdokkaat – jotka eivät todennäköisesti enää asu Koillis-Helsingissä tai muissa kantakaupungin ulkopuolisissa vaalipiireissä – vievät ”julkkisehdokkaina” ääniä paikallisilta oman vaalipiirin ehdokkailta. Tulevien maakuntavaalien osalta asiaa pitää harkita erikseen.

Puolueet toki haluaisivat säilyttää ääniharavansa, mutta demokratian kannalta se on turmiollista. Tämä ei millään tavoin tarkoita sitä, että kaupunginvaltuutettujen, kansanedustajien ja europarlamentaarikoiden välillä ei saisi olla toimivaa ja yleisen edun kannalta hyödyllistä yhteistoimintaa.

Päinvastoin, niin pitääkin olla, mutta siitä lähtökohdasta, että yhdet edustavat kuntalaisten/kaupunkilaisten asiaa ja etuja, toiset valtakunnallista näkökulmaa ja etuja ja kolmannet EU-eurooppalaista näkökulmaa.

Jälkimmäisten tulisi ajaa myös kotimaansa etuja EU:ssa – niin kuin yleensä ja kaikissa muissa jäsenmaissa tehdään – vaikka koko EU-parlamentin olemassaolon perusta on siinä utooppisessa ajatuksessa, että europarlamentaarikot ajaisivat kansallisuudet ylittävää yleiseurooppalaista asiaa.

Petri Minkkinen

VTT, tutkija & tietokirjailija

 

Kuvioiden tiedot (kaikkiin linkki alempana):

Kuvio 1: Helsingin valtuutettujen asunpaikat 1992–2017, julkaisusta Keskinen, Lahti, Niemi, Stjernberg & Suolahti (2017), 23.

Kuvio 2: Äänestysaktiivisuus Helsingissä peruspiireittäin vuoden 2017 kunnallisvaaleissa, julkaisusta Keskinen, Lahti, Niemi, Stjernberg & Suolahti (2017), 13.

Kuvio 3: Koillis-Helsingin Lähitiedon artikkeli ”Koillisen menestys vaaleissa oli heikko”, 5.7.2017, 4.

Kuvio 4: Helsinki-Malmi Airport, Kansalaismielipide, TNS Gallup 2017, puolueittain.

Kuvio 5: Helsinki-Malmi Airport, Kansalaismielipide, TNS Gallup 2016, Uudenmaan asukkaat.

Kuvio 6: Helsinki-Malmi Airport, Kansalaismielipide, TNS Gallup 2016, Pääkaupunkiseudun ja muun Uudenmaan asukkaat.

 

Lähteet ja linkit:

Helsingin kaupunki, ”Helsingin kaupunginvaltuutettujen asuinpaikat painottuvat kantakaupunkiin”, https://www.hel.fi/uutiset/fi/kaupunginkanslia/helsingin-kaupunginvaltuutettujen-asuinpaikat-painottuvat-kantakaupunkiin

Helsingin Sanomat, ”Kokoomus kahmi Helsingin rikkaimmissa osissa jopa puolet äänistä – romahtanut Sdp sinnittelee enää muutamissa yksittäisissä lähiöissä. Punavihreä Helsinki alkaa edelleen Kalliosta ja jatkuu kohti Viikkiä” (Maija Aalto, Julkaistu: 10.4. 9:47, Päivitetty: 10.4. 13:47), http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005164603.html

Helsinki-Malmi Airport, Kansalaismielipide, http://www.malmiairport.fi/kansalaismielipide/, TNS Gallup, maaliskuu 2017: helsinkiläisten enemmistö säilyttäisi Helsinki-Malmin lentoaseman ilmailukäytössä

Hufvudstadsbladet, ”Gamlas och Rönnbacka är stora stadsdelar i Helsingfors som saknar en egen politiker i nya stadsfullmäktige” (Tommy Pohjola, 4.7.2017 06:22 Uppdaterad 4.7.2017 17:05), https://www.hbl.fi/artikel/helsingforsare-har-bor-din-politiker-2/

Keskinen, Lahti, Niemi, Stjernberg & Suolahti (2017): Pormestaria valitsemassa – vuoden 2017 kunnallisvaalit Helsingissä, Helsingin kaupunginkanslian tutkimuskatsauksia 2017:1, pdf-julkaisu, https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/17_06_26_Tutkimuskatsauksia_1_Keskinen_Lahti_Niemi_Stjernberg_Suolahti.pdf

Koillis-Helsingin lähitieto (Koillisen menestys vaaleissa oli heikko, TL, 5.7.2017, 4, http://digilehdet.sanomapaino.fi/aef36c03-1e91-4c48-b09f-50410c424dee/4

Valtuutettu Matti Enrothin aloite yleiskaavan 2016 epäkohtien korjaamisesta, Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus, 32/18.9.2017, HEL 2017-002208,  http://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2017-002208/khs-2017-32/

Valtuutettu Matti Enrothin aloite yleiskaavan 2016 epäkohtien korjaamisesta, ”§ 343, HEL 2017-002208 T 00 00 03”, Helsingin kaupunki, Kaupunginvaltuusto, Pöytäkirja 16/2017, Asia/25, 27.09.2017, https://www.hel.fi/static/public/hela/Kaupunginvaltuusto/Suomi/Paatos/2017/Keha_2017-09-27_Kvsto_16_Pk/070A0665-1D2A-C765-8E90-5F0B34400000/Valtuutettu_Matti_Enrothin_aloite_yleiskaavan_2016.pdf

YLE, Kuntavaalit 2017, Puolueiden kannatus, Helsinki, https://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/kv2017/vaalipiiri/1/kunta/91

 

Muut lähteet:

Helsingin kaupunki, Tietokeskus, ”Helsinki alueittain 2014”, https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/15_02_23_Hki_alueittain2014_verkko.pdf

Helsingin seurakunnat, https://www.helsinginseurakunnat.fi/seurakunnat.html

Helsingin seurakuntayhtymä, Vuositilasto 2015, 5. Kirkkoon kuuluminen seurakunnittain, s. 5, https://www.helsinginseurakunnat.fi/material/attachments/keskusrekisteri/vuositilastot/D5xnpWHwv/Vuositilasto_2015.pdf

Minkkinen, Petri, CV, http://petriminkkinen.fi/julkaisut/Minkkinen-CV-suomi1-09-www-pitka.pdf.

Suomen suurimmat kunnat, https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kaupungit

Vaalilaki (2.10.1998/714), Finlex, Ajantasainen lainsäädäntö, http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980714#L1P8

Väestörekisterikeskus, ”Viralliset asukasluvut vuodenvaihteessa”, http://vrk.fi/asukasluku-vuodenvaihteessa

]]>
2 http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251557-helsingin-kuntademokratia-kaipaa-uudistamista-kuntavaaliuudistus-valttamaton#comments Demokratia Helsinki Helsinki-Malmin lentoasema Kuntademokratia Vaaliuudistus Wed, 28 Feb 2018 22:49:27 +0000 Petri Minkkinen http://pminkkin.puheenvuoro.uusisuomi.fi/251557-helsingin-kuntademokratia-kaipaa-uudistamista-kuntavaaliuudistus-valttamaton
Helsingin valtuusto hylkäsi vuokratulon Malmin lentoaseman hangaarista http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246869-helsingin-valtuusto-hylkasi-vuokratulon-malmin-lentoaseman-hangaarista <p><em>Kaupunki menettää satojatuhansia euroja seisottaessaan halleja tyhjillään</em></p><p>Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi 29.11.2017 valtuutettu Kauko Koskisen ehdotuksen, jonka mukaan Helsinki-Malmin lentoasemalla sijaitsevat lentokonehallit olisi vuokrattu lentokoneiden säilytyskäyttöön. Lentokonekäyttöön ehdotettiin Malmin alkuperäistä, isoa hangaaria sekä entistä Rajavartioston helikopterihallia. Kummallekaan lentokonehallille ei ole muuta käyttöä.</p><p>Keskustelussa kävi ilmi, etteivät valtuutetut olleet tutustuneet aloitteeseen. Kyseessä oli muuten tyhjälksi jäävien hallien vuokrausehdotus lentokoneiden säilyttämiseen ainakin niin pitkäksi aikaa, kuin lentotoimintaa kentällä jatketaan. Esittelijä ei tuonut asiaan relevantisti vaikuttavia, tiedossa olleita asioita esille valtuutetuille.</p><p><strong>Miten asia on pantu alulle?</strong></p><p>Hangaarin käytöstä on tehty 20.02.2017 epämääräinen linjaus, jonka mukaan se tullaan muuttamaan tapahtumakäyttöön. Kokouksesta ei ole tehty pöytäkirjaa tai kirjattu virallisia päätöksiä. Kokouksen osallistujat ovat kyllä tiedossa, johtotason linjaukset ovat tehneet Anni Sinnemäki ja Pekka Sauri</p><p><strong>Paloturvallisuus?</strong></p><p>Jo 26.10.2016 pelastuslaitos totesi, ettei hangaaria nykyisellään voida käyttää tapahtumakäyttöön paloturvallisuussyistä: poistumistiet ovat liian kapeita ja sähköistyksen taso yleisökäytön kannalta turvaton. Pelastuslaitos on antanut tästä lausunnon, jonka mukaan asiat tutkitaan tarkemmin, kun käyttötarkoituksen muutos etenee kaava- ja rakennuslupavaiheeseen. Uusi arviointi rakennuksen kunnosta on tehty 3.11.2017, mutta siitä ei ole vielä toimitettu raporttia.</p><p><strong>Voimassa oleva kaava</strong></p><p>Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on liikennealue ja nykyisessä asemakaavassa halli on merkitty lentokoneiden säilytykseen. Käyttötarkoituksen muutos edellyttää molempien muuttamisen. Sen jälkeen hangaarin muutostöille voitaisiin hakea rakennuslupaa, jossa nämä asiat käsitellään tarkemmin.</p><p>Jokaisesta vaiheesta voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Jokainen hallinto-oikeuskäsittely kestää 1-2 vuotta.</p><p><strong>Hurjan kiireisiä suunnitelmia</strong></p><p>Lentoaseman päärakennuksista on <a href="http://kartta.hel.fi/Applications/hanke/showplan.aspx?sour=haku&amp;id=2016-010897&amp;map=yes">ensimmäisessä valmisteluvaiheessa asemakaavamuutos,</a> joka ei ole yleiskaavan mukainen. Asemakaavaehdotuksessa rakennukset esitetään suojeltavaksi ja käyttötarkoitus muutettavaksi. Valituksineen asemakaavan valmistuminen kestää vähintään 2-3 vuotta. Mm. <a href="https://www.dropbox.com/s/f3a7ejfbfd7ksoo/timo_falk_malmi2.pdf?dl=0">tätä lausuntoani</a> ei näy tuolla otetun huomioon.</p><p>Ehdotuksessa viitataan Helsingin tulevaan yleiskaavaan, jonka toteutuminen on valitusten takia epävarmaa. Voimassa olevan yleiskaavan aikana asemakaavamuutos ei ole mahdollinen.</p><p><strong>Todennäköisesti koko kenttäalue suojellaan</strong></p><p>Koko lentokenttäalue on esitetty suojeltavaksi 25.10.2015. Alueella on voimassa vaarantamiskielto. Se estää käytännössä kaikenlaisen muutostyön, kunnes suojeluesitys on käsitelty. Tällä hetkellä suojeluesityksestä kerätään lausuntoja ja sen jälkeen se etenee ELY-keskuksen valmisteltavaksi. ELY-keskuksen päätös vahvistetaan tai hylätään ympäristöministeriössä. Tämä päätös on valituskelpoinen, ja todennäköisesti vaarantamiskielto pysyy kunnes päätös saa lainvoiman.</p><p><strong>Miten sitten käy?</strong></p><p>Käytännössä valtuuston päätös tarkoittaa sitä, että halli saattaa olla nollatuotolla vuosikausia.</p><p>Toivottavasti neuvottelut virkakoneiston kanssa etenevät hyvin, ja hallit saadaan vuokrattua niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunki menettää satojatuhansia euroja seisottaessaan halleja tyhjillään

Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi 29.11.2017 valtuutettu Kauko Koskisen ehdotuksen, jonka mukaan Helsinki-Malmin lentoasemalla sijaitsevat lentokonehallit olisi vuokrattu lentokoneiden säilytyskäyttöön. Lentokonekäyttöön ehdotettiin Malmin alkuperäistä, isoa hangaaria sekä entistä Rajavartioston helikopterihallia. Kummallekaan lentokonehallille ei ole muuta käyttöä.

Keskustelussa kävi ilmi, etteivät valtuutetut olleet tutustuneet aloitteeseen. Kyseessä oli muuten tyhjälksi jäävien hallien vuokrausehdotus lentokoneiden säilyttämiseen ainakin niin pitkäksi aikaa, kuin lentotoimintaa kentällä jatketaan. Esittelijä ei tuonut asiaan relevantisti vaikuttavia, tiedossa olleita asioita esille valtuutetuille.

Miten asia on pantu alulle?

Hangaarin käytöstä on tehty 20.02.2017 epämääräinen linjaus, jonka mukaan se tullaan muuttamaan tapahtumakäyttöön. Kokouksesta ei ole tehty pöytäkirjaa tai kirjattu virallisia päätöksiä. Kokouksen osallistujat ovat kyllä tiedossa, johtotason linjaukset ovat tehneet Anni Sinnemäki ja Pekka Sauri

Paloturvallisuus?

Jo 26.10.2016 pelastuslaitos totesi, ettei hangaaria nykyisellään voida käyttää tapahtumakäyttöön paloturvallisuussyistä: poistumistiet ovat liian kapeita ja sähköistyksen taso yleisökäytön kannalta turvaton. Pelastuslaitos on antanut tästä lausunnon, jonka mukaan asiat tutkitaan tarkemmin, kun käyttötarkoituksen muutos etenee kaava- ja rakennuslupavaiheeseen. Uusi arviointi rakennuksen kunnosta on tehty 3.11.2017, mutta siitä ei ole vielä toimitettu raporttia.

Voimassa oleva kaava

Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on liikennealue ja nykyisessä asemakaavassa halli on merkitty lentokoneiden säilytykseen. Käyttötarkoituksen muutos edellyttää molempien muuttamisen. Sen jälkeen hangaarin muutostöille voitaisiin hakea rakennuslupaa, jossa nämä asiat käsitellään tarkemmin.

Jokaisesta vaiheesta voidaan valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti. Jokainen hallinto-oikeuskäsittely kestää 1-2 vuotta.

Hurjan kiireisiä suunnitelmia

Lentoaseman päärakennuksista on ensimmäisessä valmisteluvaiheessa asemakaavamuutos, joka ei ole yleiskaavan mukainen. Asemakaavaehdotuksessa rakennukset esitetään suojeltavaksi ja käyttötarkoitus muutettavaksi. Valituksineen asemakaavan valmistuminen kestää vähintään 2-3 vuotta. Mm. tätä lausuntoani ei näy tuolla otetun huomioon.

Ehdotuksessa viitataan Helsingin tulevaan yleiskaavaan, jonka toteutuminen on valitusten takia epävarmaa. Voimassa olevan yleiskaavan aikana asemakaavamuutos ei ole mahdollinen.

Todennäköisesti koko kenttäalue suojellaan

Koko lentokenttäalue on esitetty suojeltavaksi 25.10.2015. Alueella on voimassa vaarantamiskielto. Se estää käytännössä kaikenlaisen muutostyön, kunnes suojeluesitys on käsitelty. Tällä hetkellä suojeluesityksestä kerätään lausuntoja ja sen jälkeen se etenee ELY-keskuksen valmisteltavaksi. ELY-keskuksen päätös vahvistetaan tai hylätään ympäristöministeriössä. Tämä päätös on valituskelpoinen, ja todennäköisesti vaarantamiskielto pysyy kunnes päätös saa lainvoiman.

Miten sitten käy?

Käytännössä valtuuston päätös tarkoittaa sitä, että halli saattaa olla nollatuotolla vuosikausia.

Toivottavasti neuvottelut virkakoneiston kanssa etenevät hyvin, ja hallit saadaan vuokrattua niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen.

]]>
3 http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246869-helsingin-valtuusto-hylkasi-vuokratulon-malmin-lentoaseman-hangaarista#comments Helsinki Helsinki-Malmin lentoasema Ilmailu Kaupunginvaltuusto Thu, 30 Nov 2017 17:21:07 +0000 Timo Hyvönen http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246869-helsingin-valtuusto-hylkasi-vuokratulon-malmin-lentoaseman-hangaarista
Malmin lentoasema, Faron sopimus ja perustuslakivaliokunta http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244915-malmin-lentoasema-faron-sopimus-ja-perustuslakivaliokunta <p>Perustuslakivaliokunta on nyt käsitellyt Lex Malmi-asiaa perustuslain kannalta. Lausuntoa tai lausunnon evästyksiä <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710232200479853_pi.shtml">odotetaan 24.10.2017</a>. Perustuslakivaliokunta on valiokunnista epäpoliittisin, vaikka Suomessa koostuukin poliitikoista.</p><p>Sitkeät huhut poliittisesta linjauksesta asiassa on kiistetty voimakkaasti. Kokoomuksen Wille Rydman kiisti väitteet Kokoomuksen poliittisista tavoitteista asiassa ja totesi:&nbsp; &quot;Perustuslakivaliokunnan tehtävä on arvioida ainoastaan hallituksen esitysten, kansalaisaloitteiden yms. perustuslainmukaisuutta - siis voidaanko ne säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Valiokunta kuulee perustuslakiasiantuntijoita ja muodostaa kantansa tukeutuen aiempaan tulkintakäytäntöönsä.</p><p>Perustuslakivaliokunta ei siis ota kantaa siihen, onko kansalaisaloite kannatettava vai ei. Se arvioi ainoastaan sen suhdetta perustuslakiin.&quot;</p><p><strong>Valmistelu on tehty perinpohjaisesti</strong></p><p>Asiantuntijat ovat lausuneet asiasta perustuslain kannalta. Perustuslain 20 pykälä suorastaan edellyttää Lex Malmin hyväksymistä: &quot;vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille.&quot; Malmin lentoaseman kulttuuriperintöarvo on kiistämätön ja sekä kansallisesti (RKY) että kansainvälisesti tunnustettu (DoCoMoMo, World Monuments Fund, Europa Nostra).&nbsp;</p><p>Asiantuntijoina on kuultu <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/201701262200060678_uu.shtml">vakiokaartia</a>, vaikka esimerkiksi professori Olli Mäenpään jääviydestä on keskusteltu. Hänhän on <a href="https://www.paivanlehti.fi/taas-epaily-kahminnasta-bernerin-konsultit-laskuttivat-sattumalta-samat-summat/">toiminut Liikenne- ja viestintäministeriön konsulttina</a>. Toivottavasti politiikka ei tässä kohtaa sotke asiatarkastelua, vaan lausunto on laillisesti ja asianmukaisesti perusteltu.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Faron yleissopimus&nbsp;</strong></p><p>Asiaan vaikuttaa varmasti myös <a href="https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/PoytakirjaAsiakohta/Sivut/PTK_105+2017+16.aspx">eduskunnassa juuri 17.10.2017 hyväksytty Faron yleissopimus</a>. Asia on ollut vireillä Suomessa jo pitkään, tehtiinhän Faron sopimus jo 2005. Se on tähänastisista kansainvälisistä kulttuuriperintösopimuksista laajin ja monipuolisin.</p><p>Yleissopimuksen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu kulttuuriperinnön, elämänlaadun, identiteetin ja kestävän kehityksen välisen yhteyden vahvistaminen yhteiskunnassa. Sopimus korostaa kulttuuriperintöä voimavarana, kulttuuriperinnön monimuotoisuutta ja merkitystä kestävän taloudellisen kehityksen resurssina.</p><p>Yksi sopimuksen keskeisistä viesteistä on yksilöiden ja yhteisöjen oikeus hyötyä kulttuuriperinnöstä ja osallistua sen rikastuttamiseen. Oikeuteen liittyy velvollisuus kunnioittaa muiden kulttuuriperintöä. Yleissopimus pyrkii myös vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa korostamalla ihmisten oikeutta määritellä itselleen tärkeän kulttuuriperinnön.</p><p>Sopimus kannustaa yhteisöjä toimimaan yhteiseksi koetun kulttuuriperinnön hyväksi. Kulttuuriperintöjen hyväksi toimivat yhteisöt, kulttuuriperintöyhteisöt, ovat yksi sopimuksen uutta luovista elementeistä.</p><p>Sopimuksen taustalla on ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, jossa sivistykselliset oikeudet sisältävät oikeuden kulttuuriperintöön.&nbsp;</p><p>Tämä on suoraan linjassa Suomen perustuslain kanssa, ja Malmin lentoasema osuu suoraan tähän kuvaukseen. Tämä tulee tietenkin olemaan jatkossakin merkittävä vaikuttava tekijä Malmin lentoaseman säilyttämisessä ilmailukäytössä.&nbsp;</p><p><strong>Mitä seuraavaksi?</strong></p><p>Perustuslakivaliokunta antaa valmistelunsa jälkeen lausuntonsa Liikenne- ja viestintävaliokunnalle joka valmistelee oman lausuntonsa.</p><p>Eduskunta päättää sen jälkeen Lex Malmin säätämisestä. Lain voimaan tullessa joko Helsinki tai jonkinlaisen sopimukseen kautta valtio alkaa kehittää Helsinki-Malmin lentoasemaa ilmailukäytössä. Valtio on tarjonnut maanvaihtoa, mutta Helsingin kaupunki on sen tyrmännyt - sääli. Mahdollisessa lunastustilanteessa arvotus on täysin toinen.&nbsp;</p><p>Jos taas kävisi niin, ettei lakiehdotusta hyväksyttäisi, jatkuu ELY-keskuksessa nyt lausunnoilla olevan suojeluesityksen käsittely hallinto-oikeuden eri asteissa. Muita suojeluesityksiä luonnonsuojelun, direktiivilajien ym. pohjalta on varmasti tulossa, ja asiaa käsitellään muissakin hallintoelimissä.</p><p>Keskusteluyhteyttä Helsingin kaupunkiin yritetään edelleen luoda. Asia on siellä lykätty virkakoneistoon jolla ei ole valtaa enempää kuin hammasrattaalla. Hallintokäsittelystä on tosin vireillä tutkintapyyntöjä, jotka saattavat johtaa Lex Kittilän soveltamiseen Helsingissäkin:&nbsp;&nbsp;&nbsp;<em>&rdquo;Valtuuston on luottamushenkilön toimessaan tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi pidätettävä luottamushenkilö toimestaan...pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti&rdquo;.</em></p><p>Aiemmissa keskusteluissa tyrmätty <a href="http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/suomalaiset-tekivat-ilmailun-historiaa-dronet-synnyttavat-jopa-10-miljardin-euron-markkinat-6683415?utm_source=Tivi_Uutiskirje&amp;utm_medium=email&amp;utm_campaign=Tivi_Uutiskirje">drone-keskuksen ja -kehityksen tuominen Malmille </a>saattaa näissä keskusteluissa saada kiinnostuksen heräämään myös Helsingin kaupungin puolella. Aiemmin <a href="http://janvapaavuori.puheenvuoro.uusisuomi.fi/">Jan Vapaavuori</a> totesi, että tuskinpa Helsinki tällaiseen hankkeeseen osallistuu valitsemansa linjan takia.&nbsp;</p><p>Edelleen ihmetyttää, kuka on se &quot;Helsinki&quot; joka tätä hanketta ajaa. Eivät ainakaan helsinkiläiset, vaan se kuuluisa &quot;Joku Muu&quot; joka muutenkin tekee kaikki muutkin hommat.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perustuslakivaliokunta on nyt käsitellyt Lex Malmi-asiaa perustuslain kannalta. Lausuntoa tai lausunnon evästyksiä odotetaan 24.10.2017. Perustuslakivaliokunta on valiokunnista epäpoliittisin, vaikka Suomessa koostuukin poliitikoista.

Sitkeät huhut poliittisesta linjauksesta asiassa on kiistetty voimakkaasti. Kokoomuksen Wille Rydman kiisti väitteet Kokoomuksen poliittisista tavoitteista asiassa ja totesi:  "Perustuslakivaliokunnan tehtävä on arvioida ainoastaan hallituksen esitysten, kansalaisaloitteiden yms. perustuslainmukaisuutta - siis voidaanko ne säätää tavallisen lain säätämisjärjestyksessä. Valiokunta kuulee perustuslakiasiantuntijoita ja muodostaa kantansa tukeutuen aiempaan tulkintakäytäntöönsä.

Perustuslakivaliokunta ei siis ota kantaa siihen, onko kansalaisaloite kannatettava vai ei. Se arvioi ainoastaan sen suhdetta perustuslakiin."

Valmistelu on tehty perinpohjaisesti

Asiantuntijat ovat lausuneet asiasta perustuslain kannalta. Perustuslain 20 pykälä suorastaan edellyttää Lex Malmin hyväksymistä: "vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille." Malmin lentoaseman kulttuuriperintöarvo on kiistämätön ja sekä kansallisesti (RKY) että kansainvälisesti tunnustettu (DoCoMoMo, World Monuments Fund, Europa Nostra). 

Asiantuntijoina on kuultu vakiokaartia, vaikka esimerkiksi professori Olli Mäenpään jääviydestä on keskusteltu. Hänhän on toiminut Liikenne- ja viestintäministeriön konsulttina. Toivottavasti politiikka ei tässä kohtaa sotke asiatarkastelua, vaan lausunto on laillisesti ja asianmukaisesti perusteltu.

 

Faron yleissopimus 

Asiaan vaikuttaa varmasti myös eduskunnassa juuri 17.10.2017 hyväksytty Faron yleissopimus. Asia on ollut vireillä Suomessa jo pitkään, tehtiinhän Faron sopimus jo 2005. Se on tähänastisista kansainvälisistä kulttuuriperintösopimuksista laajin ja monipuolisin.

Yleissopimuksen keskeisiin tavoitteisiin kuuluu kulttuuriperinnön, elämänlaadun, identiteetin ja kestävän kehityksen välisen yhteyden vahvistaminen yhteiskunnassa. Sopimus korostaa kulttuuriperintöä voimavarana, kulttuuriperinnön monimuotoisuutta ja merkitystä kestävän taloudellisen kehityksen resurssina.

Yksi sopimuksen keskeisistä viesteistä on yksilöiden ja yhteisöjen oikeus hyötyä kulttuuriperinnöstä ja osallistua sen rikastuttamiseen. Oikeuteen liittyy velvollisuus kunnioittaa muiden kulttuuriperintöä. Yleissopimus pyrkii myös vahvistamaan kansalaisyhteiskuntaa ja demokratiaa korostamalla ihmisten oikeutta määritellä itselleen tärkeän kulttuuriperinnön.

Sopimus kannustaa yhteisöjä toimimaan yhteiseksi koetun kulttuuriperinnön hyväksi. Kulttuuriperintöjen hyväksi toimivat yhteisöt, kulttuuriperintöyhteisöt, ovat yksi sopimuksen uutta luovista elementeistä.

Sopimuksen taustalla on ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, jossa sivistykselliset oikeudet sisältävät oikeuden kulttuuriperintöön. 

Tämä on suoraan linjassa Suomen perustuslain kanssa, ja Malmin lentoasema osuu suoraan tähän kuvaukseen. Tämä tulee tietenkin olemaan jatkossakin merkittävä vaikuttava tekijä Malmin lentoaseman säilyttämisessä ilmailukäytössä. 

Mitä seuraavaksi?

Perustuslakivaliokunta antaa valmistelunsa jälkeen lausuntonsa Liikenne- ja viestintävaliokunnalle joka valmistelee oman lausuntonsa.

Eduskunta päättää sen jälkeen Lex Malmin säätämisestä. Lain voimaan tullessa joko Helsinki tai jonkinlaisen sopimukseen kautta valtio alkaa kehittää Helsinki-Malmin lentoasemaa ilmailukäytössä. Valtio on tarjonnut maanvaihtoa, mutta Helsingin kaupunki on sen tyrmännyt - sääli. Mahdollisessa lunastustilanteessa arvotus on täysin toinen. 

Jos taas kävisi niin, ettei lakiehdotusta hyväksyttäisi, jatkuu ELY-keskuksessa nyt lausunnoilla olevan suojeluesityksen käsittely hallinto-oikeuden eri asteissa. Muita suojeluesityksiä luonnonsuojelun, direktiivilajien ym. pohjalta on varmasti tulossa, ja asiaa käsitellään muissakin hallintoelimissä.

Keskusteluyhteyttä Helsingin kaupunkiin yritetään edelleen luoda. Asia on siellä lykätty virkakoneistoon jolla ei ole valtaa enempää kuin hammasrattaalla. Hallintokäsittelystä on tosin vireillä tutkintapyyntöjä, jotka saattavat johtaa Lex Kittilän soveltamiseen Helsingissäkin:   ”Valtuuston on luottamushenkilön toimessaan tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi pidätettävä luottamushenkilö toimestaan...pidättämispäätös voidaan panna täytäntöön heti”.

Aiemmissa keskusteluissa tyrmätty drone-keskuksen ja -kehityksen tuominen Malmille saattaa näissä keskusteluissa saada kiinnostuksen heräämään myös Helsingin kaupungin puolella. Aiemmin Jan Vapaavuori totesi, että tuskinpa Helsinki tällaiseen hankkeeseen osallistuu valitsemansa linjan takia. 

Edelleen ihmetyttää, kuka on se "Helsinki" joka tätä hanketta ajaa. Eivät ainakaan helsinkiläiset, vaan se kuuluisa "Joku Muu" joka muutenkin tekee kaikki muutkin hommat.

]]>
2 http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244915-malmin-lentoasema-faron-sopimus-ja-perustuslakivaliokunta#comments Helsinki-Malmin lentoasema Ilmailu Kulttuuriperintö Perustuslaki Mon, 23 Oct 2017 20:33:13 +0000 Timo Hyvönen http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244915-malmin-lentoasema-faron-sopimus-ja-perustuslakivaliokunta
Erikoisia totuuksia Malmin lentoasemasta - valehteleeko valtioneuvosto? http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243274-erikoisia-totuuksia-malmin-lentoasemasta-valehteleeko-valtioneuvosto <p>Mielenkiintoista,&nbsp;<a class="profileLink" href="https://www.facebook.com/osmo.soininvaara?fref=gs&amp;dti=18645317752&amp;hc_location=group">Osmo Soininvaara</a>&nbsp;äityi keskustelemaan <a href="http://www.soininvaara.fi/2017/09/03/15124/#comment-543060">tässä blogissaan </a>ja toisen kerran <a href="http://www.soininvaara.fi/2017/09/17/kaupunkisuunnittelulautakunta-12-9-2017/#comment-543294">tässä uudemmassa blogissaan</a> Malmin lentokenttäasioista. Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli Malmin suuren lentokonehallin vuokra-asioita.&nbsp;</p><p>Huomiota kiinnitti aluksi lausahdus kaupunkiympäristölautakunnalle hallin vuokraamisesta tehdyistä oikaisuvaatimuksista: <em>&quot;Todella vastenmielisesti kirjoitettu valitus, jossa hyökätään yksittäisen virkamiehen kimppuun väittämällä tätä lainrikkojaksi ja valehtelijaksi.&quot; &nbsp;</em></p><p>Pyysin ja sain nuo kolme asiasta tehtyä oikaisuvaatimusta. Ne löytyvät luettavaksi osoitteesta <a href="http://www.malmiairport.fi/helsingin-kaupunkiymparistolautakunta-hylkasi-oikaisuvaatimukset-hangaarin-vuokraamisesta/">http://www.malmiairport.fi/helsingin-kaupunkiymparistolautakunta-hylkasi-oikaisuvaatimukset-hangaarin-vuokraamisesta/</a>&nbsp;.</p><p>En löytänyt niistä väitöksiä lain rikkomisesta tai valehtelusta, kylläkin kiitoksia virkamiehille avusta, havaintoja perusteiden pitämättömyydestä ja kehotuksia tutkia asiaa tarkemmin. Päättäkää itse.</p><p><strong>Lautakunnalle kerrottua</strong></p><p>Soininvaaran uudemmassa kirjoituksessa kerrottiin, että &quot;<em>Lautakunnalle kerrottiin, että erilaisiin tapahtumiin vuokraaminen tuottaa rahaa enemmän kuin lentokonehalliksi vuokraaminen. Lisäksi tapahtumista on ilmeistä ulkoista hyötyä. Edelleen kentällä jäljellä olevat koneet mahtuvat kaikki toiseen halliin.&quot;&nbsp;</em></p><p>Helsingin uutiset uutisoikin<a href="http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/561350-helsinki-maarasi-malmin-hangaarin-tyhjaksi-lentokoneet-haadettiin-yhtaan">&nbsp;jo tapahtumakäyttötilanteesta </a>ja hangaarissa olleista koneista vain puolet mahtui toiseen hallin. Suuri osa on nyt ulkotiloissa - onneksi <a href="http://www.hs.fi/paivanlehti/17092017/art-2000005371112.html?share=02f1b59a5dbeb0ee8d22dcba1fcfa3df">BF-Lento pysyi kovana eikä ole liikahtanut mihinkään</a>.&nbsp;</p><p>Blogikeskustelussa Osmo Soininvaara esitti useita erikoisia väitteitä.&nbsp;Hän kertoi, ettei hänellä <em>&quot;</em><em>vain ole aikaa tarkistaa ja korjata kaikkia harhaanjohtavia tietoja.&quot;&nbsp;</em> Malmi-asiaa paremmin tuntevat yrittivät auttaa tässä, mutta ilmeisen turhaan. Oikaisuja ja linkkejä dokumentteihin ei blogiin julkaistu.</p><p><strong>Konsulttien laskelmat ovat väärin</strong></p><p>Soininvaara epäili esirakentamisen hehtaarikustannusten laskelmia, jotka oli otettu suoraan Helsingin kaupungin konsulttityönä tilaamasta&nbsp;<a href="https://www.hel.fi/hel2/ksv/liitteet/2016_kaava/4844_1_destia_malmi_rakennettavuusselvitys.pdf">Destian rakennettavuusselvityksestä. </a>Arabianrannan esirakentaminen oli hänen mukaansa kalliimpaa (627 000 eur/ha) kuin Malmin arviot (1 187 000 eur/ha) ja kerrosneliöihinkin kohdistettuna tuo summa oli sen 530&euro;/m2 (FCG,&nbsp;<a href="https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-1.pdf" rel="nofollow">https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-1.pdf</a>&nbsp;). Tämä on Soininvaaran mukaan halvempi kuin Arabianranta, mutta viitettä lähteeseen ei löydy.</p><p><strong>Ostiko Helsinki maata valtiolta vai omistiko sen jo?</strong></p><p>Ongelmallinen kysymys oli myös maanomistus. <em>&quot;Annoit tymmärtää, että osa Malmin kenttää olisi ollut valtion omistamalla maalla, ja että kaupunki olisi ostanut sieltä maata valtiolta, vaikka se on kyllä ollut koko ajan kaupungin omistamaa maata, joka oli vuokrattu valtiolle nollavuokralla reittiliikennettä varten&quot;</em> sanoi Soininvaara.</p><p>Vaikka suuri osa Malmin lentokenttäalueen maa-alueesta oli vuokrattu valtiolle siviili-ilmailun tarpeisiin (ei siis reittiliikenteen), oli alueella ihan merkittävää valtion maanomistustakin. Lentoasemarakennukset ovat valtion aiemmin omistamalla maa-alueella. Maa-alan ostamisestahan valtiolta päätettiin kaupunginvaltuustossa 26.11.2014 ja Soininvaara äänesti ostamisen puolesta. Pöytäkirja löytyy&nbsp;<a href="https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2014-012754/kvsto-2014-19/">https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2014-012754/kvsto-2014-19/</a>&nbsp;ja pitkä keskusteluvideo&nbsp;<a href="https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=2403">https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=2403</a></p><p><strong>Valehteliko Osmo vai valtioneuvosto?</strong></p><p>Soininvaara koki myös tulleensa syytetyksi valehtelijaksi, kun hän esitti Malmin liikenteestä, että &quot;<em>mikä (harrasteilmailu) aivan varmasti on laskeutumisten lukumäärällä mitattuna sen pääkäyttö.</em>&quot; Kuvaliitteen oikaisuehdotus ei päässyt blogiin asti,<a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/78115/Julkaisuja_16-2011.pdf?sequence=1"> </a><a href="https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/77839/Julkaisuja_26-2014.pdf?sequence=1">totesihan valtioneuvosto</a> että &quot;Helsinki-Malmin lentoasema on yleisilmailu- ja koulutuslentoasema, jota käyttävät pää-asiassa alle 5 700 kg painavat lentokoneet ja helikopterit. Lentotoiminnasta 70&ndash;80% on koulutuslentoja ja niihin liittyviä harjoituslentoja. Lentoasema on Suomen tärkein lentokoulutustukikohta.&quot;</p><p><strong>Montako totuutta voi olla?</strong></p><p>On pakko yhtyä Soininvaaran toteamukseen: &quot;<em>Näiden väittämien oikaisu on aika työlästä.</em>&quot; Niistä on varmaan muodostunut oma totuutensa, joka ei muutu edes valtioneuvoston voimalla. Yhden totuuden mukaan &quot;<em>lentotoiminta karkottaa 25 000 ihmistä pois Helsingistä</em>.&quot; Saa nähdä osuuko arpa minuun.</p><p><a href="http://www.soininvaara.fi/2017/09/03/15124/#comment-543117">Blogin kommenteissa Antti Jokela</a> kiteyttää nämä totuudet yhteen: &quot;En olisi uskonut sinun kirjoittavan vääristyneitä tietoja, yleistyksiä, nimittelyä ja menettäväsi totaalisesti malttiasi ja tyylikästä käytöstäsi.&quot;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Mielenkiintoista, Osmo Soininvaara äityi keskustelemaan tässä blogissaan ja toisen kerran tässä uudemmassa blogissaan Malmin lentokenttäasioista. Kaupunkiympäristölautakunta käsitteli Malmin suuren lentokonehallin vuokra-asioita. 

Huomiota kiinnitti aluksi lausahdus kaupunkiympäristölautakunnalle hallin vuokraamisesta tehdyistä oikaisuvaatimuksista: "Todella vastenmielisesti kirjoitettu valitus, jossa hyökätään yksittäisen virkamiehen kimppuun väittämällä tätä lainrikkojaksi ja valehtelijaksi."  

Pyysin ja sain nuo kolme asiasta tehtyä oikaisuvaatimusta. Ne löytyvät luettavaksi osoitteesta http://www.malmiairport.fi/helsingin-kaupunkiymparistolautakunta-hylkasi-oikaisuvaatimukset-hangaarin-vuokraamisesta/ .

En löytänyt niistä väitöksiä lain rikkomisesta tai valehtelusta, kylläkin kiitoksia virkamiehille avusta, havaintoja perusteiden pitämättömyydestä ja kehotuksia tutkia asiaa tarkemmin. Päättäkää itse.

Lautakunnalle kerrottua

Soininvaaran uudemmassa kirjoituksessa kerrottiin, että "Lautakunnalle kerrottiin, että erilaisiin tapahtumiin vuokraaminen tuottaa rahaa enemmän kuin lentokonehalliksi vuokraaminen. Lisäksi tapahtumista on ilmeistä ulkoista hyötyä. Edelleen kentällä jäljellä olevat koneet mahtuvat kaikki toiseen halliin." 

Helsingin uutiset uutisoikin jo tapahtumakäyttötilanteesta ja hangaarissa olleista koneista vain puolet mahtui toiseen hallin. Suuri osa on nyt ulkotiloissa - onneksi BF-Lento pysyi kovana eikä ole liikahtanut mihinkään

Blogikeskustelussa Osmo Soininvaara esitti useita erikoisia väitteitä. Hän kertoi, ettei hänellä "vain ole aikaa tarkistaa ja korjata kaikkia harhaanjohtavia tietoja."  Malmi-asiaa paremmin tuntevat yrittivät auttaa tässä, mutta ilmeisen turhaan. Oikaisuja ja linkkejä dokumentteihin ei blogiin julkaistu.

Konsulttien laskelmat ovat väärin

Soininvaara epäili esirakentamisen hehtaarikustannusten laskelmia, jotka oli otettu suoraan Helsingin kaupungin konsulttityönä tilaamasta Destian rakennettavuusselvityksestä. Arabianrannan esirakentaminen oli hänen mukaansa kalliimpaa (627 000 eur/ha) kuin Malmin arviot (1 187 000 eur/ha) ja kerrosneliöihinkin kohdistettuna tuo summa oli sen 530€/m2 (FCG, https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-1.pdf ). Tämä on Soininvaaran mukaan halvempi kuin Arabianranta, mutta viitettä lähteeseen ei löydy.

Ostiko Helsinki maata valtiolta vai omistiko sen jo?

Ongelmallinen kysymys oli myös maanomistus. "Annoit tymmärtää, että osa Malmin kenttää olisi ollut valtion omistamalla maalla, ja että kaupunki olisi ostanut sieltä maata valtiolta, vaikka se on kyllä ollut koko ajan kaupungin omistamaa maata, joka oli vuokrattu valtiolle nollavuokralla reittiliikennettä varten" sanoi Soininvaara.

Vaikka suuri osa Malmin lentokenttäalueen maa-alueesta oli vuokrattu valtiolle siviili-ilmailun tarpeisiin (ei siis reittiliikenteen), oli alueella ihan merkittävää valtion maanomistustakin. Lentoasemarakennukset ovat valtion aiemmin omistamalla maa-alueella. Maa-alan ostamisestahan valtiolta päätettiin kaupunginvaltuustossa 26.11.2014 ja Soininvaara äänesti ostamisen puolesta. Pöytäkirja löytyy https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2014-012754/kvsto-2014-19/ ja pitkä keskusteluvideo https://www.helsinkikanava.fi/kanava/fi/videot/video?id=2403

Valehteliko Osmo vai valtioneuvosto?

Soininvaara koki myös tulleensa syytetyksi valehtelijaksi, kun hän esitti Malmin liikenteestä, että "mikä (harrasteilmailu) aivan varmasti on laskeutumisten lukumäärällä mitattuna sen pääkäyttö." Kuvaliitteen oikaisuehdotus ei päässyt blogiin asti, totesihan valtioneuvosto että "Helsinki-Malmin lentoasema on yleisilmailu- ja koulutuslentoasema, jota käyttävät pää-asiassa alle 5 700 kg painavat lentokoneet ja helikopterit. Lentotoiminnasta 70–80% on koulutuslentoja ja niihin liittyviä harjoituslentoja. Lentoasema on Suomen tärkein lentokoulutustukikohta."

Montako totuutta voi olla?

On pakko yhtyä Soininvaaran toteamukseen: "Näiden väittämien oikaisu on aika työlästä." Niistä on varmaan muodostunut oma totuutensa, joka ei muutu edes valtioneuvoston voimalla. Yhden totuuden mukaan "lentotoiminta karkottaa 25 000 ihmistä pois Helsingistä." Saa nähdä osuuko arpa minuun.

Blogin kommenteissa Antti Jokela kiteyttää nämä totuudet yhteen: "En olisi uskonut sinun kirjoittavan vääristyneitä tietoja, yleistyksiä, nimittelyä ja menettäväsi totaalisesti malttiasi ja tyylikästä käytöstäsi." 

 

 

]]>
2 http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243274-erikoisia-totuuksia-malmin-lentoasemasta-valehteleeko-valtioneuvosto#comments #politiikka Helsinki Helsinki-Malmin lentoasema Ilmailu Osmo soininvaara Fri, 22 Sep 2017 13:56:12 +0000 Timo Hyvönen http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243274-erikoisia-totuuksia-malmin-lentoasemasta-valehteleeko-valtioneuvosto
Helsinki-Malmin matkustajamäärä tuplautui 2016 - ylivoimainen Suomessa http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241670-helsinki-malmin-matkustajamaara-tuplautui-2016-ylivoimainen-suomessa <p>Tekniikan Maailma uutisoi hiljattain Suomen lentoasemien matkustajamäärien kehittymisestä (<a href="https://tekniikanmaailma.fi/wp-content/uploads/2017/08/lentoliikenteen-matkustajamaarat.jpg">https://tekniikanmaailma.fi/wp-content/uploads/2017/08/lentoliikenteen-matkustajamaarat.jpg</a>) .</p><p><strong>Ylivoimaisesti </strong>suurin kasvu oli <strong>Helsinki-Malmin lentoasemalla </strong>(100%), Lapin lentoasemat kasvoivat kaksinumeroisia prosentteja. Tampere-Pirkkalan matkustajamäärä lähes puolittui, -41,5%. Helsinki-Vantaa pysyi suunnilleen samassa, kasvua 4,6%</p><p><strong>Liian hyvää ollakseen totta?</strong></p><p>Helsinki-Malmin osalta kyseessä on tilastointivirhe. Lentoasemalla ei ole sen aikatauluttoman yleisilmailuluonteen takia koskaan laskettu matkustajamääriä, mutta parin lennon kohdalla ne on ilmoitettu ja näin ne ovat päätyneet Finavian tilastoihin. Matkustajia toki on ollut satoja, jopa tuhansia vuodessa.</p><p>Tosiasiassa Helsinki-Malmi on edelleen Suomen ylisvoimaisesti toiseksi vilkkain lentoasema operaatiomääriltään Helsinki-Vantaan jälkeen. Malmilta tulee suurin osa Suomen uusista lentäjistä, ja heitä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.</p><p><strong>Urbaaneja legendoja?</strong></p><p>Valitettavasti matkustajalaskelma ei ole ainoa virheellinen tieto, jota kentästä on liikkeellä.&nbsp;</p><p>Kentälle ei olla rakentamassa 30 000 asuntoa. Tämähän tarkoittaisi n. 100&nbsp;000:ta asukasta, kun suunnitelma on hurjimmillaankin ollut 15-25000 asukasta. Virhehän on ymmärrettävä, asunnot ja asukkaat menevät helposti sekaisin.&nbsp;</p><p>Valtio ei ole lakkauttanut lentokenttää eikä lentotoimintaa. Malmilla lennetään edelleen.</p><p>Valtio ei ole päättänyt, että lentokentälle pitää rakentaa asuntoja.</p><p>Helsingin uusi yleiskaava ei ole saanut lainvoimaa, vaan on vasta ensimmäisessä hallinto-oikeuskäsittelyssä. Yleiskaava 2002 sai lainvoiman vuonna 2006, jolloin Korkein hallinto-oikeus hylkäsi sen Malmin osalta. Tämä yleiskaava etenee yli seuraavien kuntavaalien.</p><p>Kentän asuntorakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa nykysuunnitelmilla, tämän totesi konsulttiyritys Finnish Consulting Group. Usein vertailukohtana käytetyn Arabianrannan esirakentaminen maksoi n. 42 miljoonaa euroa (627&nbsp;000 eur/ha) kun Malmin kenttäalueen arvio on 285 miljoonaa euroa (920 000 eur/ha). Aikanaan vaikeaksi luonnehdittu Pikku Huopalahti perustettiin 25 miljoonalla eurolla (309&nbsp;000 eur/ha).</p><p>Malmin lentokenttäalueen asuntorakentaminen ei voi edetä vuosiin suojeluhankkeiden, hallintovalitusten ja kansalaisten vahvan vastustuksen takia.&nbsp;</p><p><strong>Ilmailu muuttuu ja yleistyy, tehdään siitä osa älykästä liikkumista - MaaS!</strong></p><p>Ilmailu muuttuu nyt, muuttaa liikkumista ja saavutettavuutta. Sähköiset lentokoneet ovat liikennekäytössä 2020-luvulla.</p><p>Kansainvälistyvissä kaupungeissa lentokenttien käyttö kasvaa jatkuvasti.&nbsp;Sain tänään tiedon, että Nord Stream 2 -kaasuputken miehistö- ja huoltokuljetukset haluttaisiin operoida Helsinki-Malmilta ainakin vuoden ajan ensi keväästä lähtien.</p><p>Helikopteritoiminnalle tarvitaan hangaari ja toimitilaa. Muita paikkoja operointiin ei Helsingissä ole. Asiasta on lähetetty tänään kysely Helsingin kaupungille.</p><p><strong>Vaikea, vaikeampi, Malmi</strong></p><p>Olen kuullut, että joskus on yritetty työntää käärmettä pyssyyn. Onnistuminen siinä olisi varmasti helpompaa kuin Malmin asuntorakentamiseen muuttaminen voi koskaan olla.</p><p>Toivotaan, että järki voittaa ja lentokenttää päästään kehittämään ilmailukäytössä - sitä vartenhan se on rakennettu 80 vuotta sitten.</p><p><em>Lisää urbaaneja legendoja oikaistuna&nbsp;</em><a href="http://www.malmiairport.fi/ukk/">http://www.malmiairport.fi/ukk/</a> , FCG:n konsulttitutkimus <a href="https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-1.pdf">https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-1.pdf </a>&nbsp;(s. 44)</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tekniikan Maailma uutisoi hiljattain Suomen lentoasemien matkustajamäärien kehittymisestä (https://tekniikanmaailma.fi/wp-content/uploads/2017/08/lentoliikenteen-matkustajamaarat.jpg) .

Ylivoimaisesti suurin kasvu oli Helsinki-Malmin lentoasemalla (100%), Lapin lentoasemat kasvoivat kaksinumeroisia prosentteja. Tampere-Pirkkalan matkustajamäärä lähes puolittui, -41,5%. Helsinki-Vantaa pysyi suunnilleen samassa, kasvua 4,6%

Liian hyvää ollakseen totta?

Helsinki-Malmin osalta kyseessä on tilastointivirhe. Lentoasemalla ei ole sen aikatauluttoman yleisilmailuluonteen takia koskaan laskettu matkustajamääriä, mutta parin lennon kohdalla ne on ilmoitettu ja näin ne ovat päätyneet Finavian tilastoihin. Matkustajia toki on ollut satoja, jopa tuhansia vuodessa.

Tosiasiassa Helsinki-Malmi on edelleen Suomen ylisvoimaisesti toiseksi vilkkain lentoasema operaatiomääriltään Helsinki-Vantaan jälkeen. Malmilta tulee suurin osa Suomen uusista lentäjistä, ja heitä tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

Urbaaneja legendoja?

Valitettavasti matkustajalaskelma ei ole ainoa virheellinen tieto, jota kentästä on liikkeellä. 

Kentälle ei olla rakentamassa 30 000 asuntoa. Tämähän tarkoittaisi n. 100 000:ta asukasta, kun suunnitelma on hurjimmillaankin ollut 15-25000 asukasta. Virhehän on ymmärrettävä, asunnot ja asukkaat menevät helposti sekaisin. 

Valtio ei ole lakkauttanut lentokenttää eikä lentotoimintaa. Malmilla lennetään edelleen.

Valtio ei ole päättänyt, että lentokentälle pitää rakentaa asuntoja.

Helsingin uusi yleiskaava ei ole saanut lainvoimaa, vaan on vasta ensimmäisessä hallinto-oikeuskäsittelyssä. Yleiskaava 2002 sai lainvoiman vuonna 2006, jolloin Korkein hallinto-oikeus hylkäsi sen Malmin osalta. Tämä yleiskaava etenee yli seuraavien kuntavaalien.

Kentän asuntorakentaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa nykysuunnitelmilla, tämän totesi konsulttiyritys Finnish Consulting Group. Usein vertailukohtana käytetyn Arabianrannan esirakentaminen maksoi n. 42 miljoonaa euroa (627 000 eur/ha) kun Malmin kenttäalueen arvio on 285 miljoonaa euroa (920 000 eur/ha). Aikanaan vaikeaksi luonnehdittu Pikku Huopalahti perustettiin 25 miljoonalla eurolla (309 000 eur/ha).

Malmin lentokenttäalueen asuntorakentaminen ei voi edetä vuosiin suojeluhankkeiden, hallintovalitusten ja kansalaisten vahvan vastustuksen takia. 

Ilmailu muuttuu ja yleistyy, tehdään siitä osa älykästä liikkumista - MaaS!

Ilmailu muuttuu nyt, muuttaa liikkumista ja saavutettavuutta. Sähköiset lentokoneet ovat liikennekäytössä 2020-luvulla.

Kansainvälistyvissä kaupungeissa lentokenttien käyttö kasvaa jatkuvasti. Sain tänään tiedon, että Nord Stream 2 -kaasuputken miehistö- ja huoltokuljetukset haluttaisiin operoida Helsinki-Malmilta ainakin vuoden ajan ensi keväästä lähtien.

Helikopteritoiminnalle tarvitaan hangaari ja toimitilaa. Muita paikkoja operointiin ei Helsingissä ole. Asiasta on lähetetty tänään kysely Helsingin kaupungille.

Vaikea, vaikeampi, Malmi

Olen kuullut, että joskus on yritetty työntää käärmettä pyssyyn. Onnistuminen siinä olisi varmasti helpompaa kuin Malmin asuntorakentamiseen muuttaminen voi koskaan olla.

Toivotaan, että järki voittaa ja lentokenttää päästään kehittämään ilmailukäytössä - sitä vartenhan se on rakennettu 80 vuotta sitten.

Lisää urbaaneja legendoja oikaistuna http://www.malmiairport.fi/ukk/ , FCG:n konsulttitutkimus https://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-1.pdf  (s. 44)

 

]]>
7 http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241670-helsinki-malmin-matkustajamaara-tuplautui-2016-ylivoimainen-suomessa#comments Helsinki-Malmin lentoasema Ilmailu Saavutettavuus Sähkölentokone Mon, 21 Aug 2017 20:43:18 +0000 Timo Hyvönen http://timohyvnen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241670-helsinki-malmin-matkustajamaara-tuplautui-2016-ylivoimainen-suomessa