Verotus http://anttirautiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/132404/all Sat, 18 Aug 2018 15:26:17 +0300 fi Veronkorotukset heikentävät Tampereen vetovoimaisuutta http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259646-veronkorotukset-heikentavat-tampereen-vetovoimaisuutta <p>Kaupunkimme talous on vakavien haasteiden edessä, minkä johdosta valmistelussa on jo toinen säästöpaketti tälle vuodelle. Vaikeiden päätösten keskellä on tärkeää huolehtia siitä, että tasapainotustoimenpiteet eivät heikennä kaupunkimme vetovoimaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Pormestariohjelma asettaa työn ja yrittäjyyden edistämisen ykkösasioiksi. On erinomaista, että pormestarin pohjaesitys pitäytyy tässä linjassa pitämällä kunnallisveron nykytasolla. Kilpailukykyinen verotus on avainasemassa uusien veronmaksajien saamiseksi Tampereelle. On myös huomattava, että nykyinenkään verotuksen taso ei ole erityisen matala; vuonna 2009 veroprosentti oli 18,00 ja nykyään 19,75, joten lyhyen ajan sisällä verotusta on jo kiristetty merkittävästi.</p><p>&nbsp;</p><p>Pohjaesitykseen sisältyvä kiinteistöveron korotus on asumisen hinnan näkökulmasta hankala seikka. Asuminen on jo nyt kallista Tampereella, ja veronkorotus pahentaa tilannetta entisestään. Mahdollisen veronkorotuksen aiheuttama vetovoimatappio olisi myrkkyä kaupunkimme kehitykselle. Kiinteistövero on erityisen epäoikeudenmukainen, koska se ei perustu verovelvollisen likviditeettiin. Viimeisimmästä kiinteistöveron korotuksesta ei ole vielä kulunut kauaa: vuoden 2017 talousarvion laadinnan yhteydessä kaikkia kiinteistöverokantoja korotettiin roimasti. Uusi korotus heti perään antaisi väärän viestin Tampereelle muuttoa harkitseville.</p><p>&nbsp;</p><p>On epäoikeudenmukaista työntää käsi entistä syvemmälle kaupunkilaisten taskuun ja rahastaa entistä enemmän siitä, että ihmiset saavat asua omissa kodeissaan. Veronkorotukset heikentävät toimeentuloa ja ostovoimaa. Toivon, että kaikki valtuustoryhmät pysyvät pormestariohjelman mukaisella vastuullisella ja oikeudenmukaisella työn ja yrittämisen linjalla.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kaupunkimme talous on vakavien haasteiden edessä, minkä johdosta valmistelussa on jo toinen säästöpaketti tälle vuodelle. Vaikeiden päätösten keskellä on tärkeää huolehtia siitä, että tasapainotustoimenpiteet eivät heikennä kaupunkimme vetovoimaa.

 

Pormestariohjelma asettaa työn ja yrittäjyyden edistämisen ykkösasioiksi. On erinomaista, että pormestarin pohjaesitys pitäytyy tässä linjassa pitämällä kunnallisveron nykytasolla. Kilpailukykyinen verotus on avainasemassa uusien veronmaksajien saamiseksi Tampereelle. On myös huomattava, että nykyinenkään verotuksen taso ei ole erityisen matala; vuonna 2009 veroprosentti oli 18,00 ja nykyään 19,75, joten lyhyen ajan sisällä verotusta on jo kiristetty merkittävästi.

 

Pohjaesitykseen sisältyvä kiinteistöveron korotus on asumisen hinnan näkökulmasta hankala seikka. Asuminen on jo nyt kallista Tampereella, ja veronkorotus pahentaa tilannetta entisestään. Mahdollisen veronkorotuksen aiheuttama vetovoimatappio olisi myrkkyä kaupunkimme kehitykselle. Kiinteistövero on erityisen epäoikeudenmukainen, koska se ei perustu verovelvollisen likviditeettiin. Viimeisimmästä kiinteistöveron korotuksesta ei ole vielä kulunut kauaa: vuoden 2017 talousarvion laadinnan yhteydessä kaikkia kiinteistöverokantoja korotettiin roimasti. Uusi korotus heti perään antaisi väärän viestin Tampereelle muuttoa harkitseville.

 

On epäoikeudenmukaista työntää käsi entistä syvemmälle kaupunkilaisten taskuun ja rahastaa entistä enemmän siitä, että ihmiset saavat asua omissa kodeissaan. Veronkorotukset heikentävät toimeentuloa ja ostovoimaa. Toivon, että kaikki valtuustoryhmät pysyvät pormestariohjelman mukaisella vastuullisella ja oikeudenmukaisella työn ja yrittämisen linjalla.

]]>
2 http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259646-veronkorotukset-heikentavat-tampereen-vetovoimaisuutta#comments Kiinteistövero Kunnallistalous Kunnallisvero Verotus Sat, 18 Aug 2018 12:26:17 +0000 Petri Rajala http://petrirajala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259646-veronkorotukset-heikentavat-tampereen-vetovoimaisuutta
Kirkko ja valtio pitää erottaa toisistaan välittömästi http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259358-kirkko-ja-valtio-pitaa-erottaa-toisistaan-valittomasti <p>Kirkolla on liian iso valta valtion asioihin. Elämme vuotta 2018 ja päätöksiä ei voi perustaa satukirjaan. Meidän ministerit, kansanedustajat eivät voi perustaa päätöksiään raamattuun tai muihin satukirjoihin. Kirkon verotusoikeus pitää lopettaa välittömästi.&nbsp;</p><p>Ihmiset saavat uskoa mihin tahansa, mutta Suomi ei voi valtiona tehdä päätöksiä uskonnon perusteella.</p><p>Kirkko ei halua tasa arvoista yhteiskuntaa, johon Suomen valtion pitää pyrkiä.&nbsp;</p><p>Usko ei voi määrittää arvoja joita kaikkien pitäisi noudattaa varsinkin kuin ne arvot eivät vastaa todellisuutta.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kirkolla on liian iso valta valtion asioihin. Elämme vuotta 2018 ja päätöksiä ei voi perustaa satukirjaan. Meidän ministerit, kansanedustajat eivät voi perustaa päätöksiään raamattuun tai muihin satukirjoihin. Kirkon verotusoikeus pitää lopettaa välittömästi. 

Ihmiset saavat uskoa mihin tahansa, mutta Suomi ei voi valtiona tehdä päätöksiä uskonnon perusteella.

Kirkko ei halua tasa arvoista yhteiskuntaa, johon Suomen valtion pitää pyrkiä. 

Usko ei voi määrittää arvoja joita kaikkien pitäisi noudattaa varsinkin kuin ne arvot eivät vastaa todellisuutta.

 

]]>
8 http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259358-kirkko-ja-valtio-pitaa-erottaa-toisistaan-valittomasti#comments Ev-lut kirkko Tasaarvo Verotus Sat, 11 Aug 2018 21:32:07 +0000 Teppo Syvärilä http://tepposyvril.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259358-kirkko-ja-valtio-pitaa-erottaa-toisistaan-valittomasti
Suomen tiestö vaarallisen huonossa kunnossa http://anoturtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259242-suomen-tiesto-vaarallisen-huonossa-kunnossa <p>Suomen tiet ovat vaarallisen huonossa kunnossa ja rapistuvat entisestään kovaa vauhtia. Artikkelin yhteydessä muutamia 2018 kesällä otettuja kuvia Etelä-Savon alueen teistä.</p><p>&nbsp;</p><p>Autoilijoilta ja muilta teiden käyttäjiltä kerätään rahaa teiden kunnossapitoon, mutta jos tuo kaikki kerätty raha käytettäisiin kokonaan teiden kunnossapitoon ja uusien teiden rakentamiseen, olisi Suomessa maailman parhaat tiet.</p><p>&nbsp;</p><p>Näin ei kuitenkaan ole vaikka teidenkäyttäjiä suorastaan &rdquo;ryöstöverotetaan&rdquo; jokaisen asian yhteydessä. Virossa, Latviassa, Liettuassa ja muualla itäisissä Euroopan maissa EU rahalla rakennetaan uusia teitä kovaa vauhtia ja vanhoja hiekkateitä asfaltoidaan. Samaan aikaan Suomessa maaseudulla huonoimmassa kunnossa olevia pikiteitä muutetaan hiekkateiksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Maalaisjärjellä edellinen tuntuu järjettömyydeltä. Me suomalaiset maksamme EU:lle enemmän, mitä saamme sieltä takaisin. Eli me suomalaiset maksamme myös nuo muiden maiden teiden kunnossapidon ja uusien teiden rakentamisen, kun samaan aikaan meillä ei ole muka varaa huolehtia omasta omaisuudestamme.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomessa olevat tiet ovat meidän suomalaisten omaisuutta. Meidän pitää huolehtia omaisuudestamme ja pitää meidän tiet hyvässä kunnossa. Me maksamme niin paljon veroja, että kukaan ei voi väittää, etteikö meillä olisi rahaa pitää tieverkostomme kunnossa ja jopa kehittää sitä.</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen tiet eivät ole ainoa suomalaisia koskettava asia, mistä nykyhallitus ja edelliset hallitukset EU:ssa olomme aikana ovat leikanneet, vaikka meiltä kerätään valtavia summia rahaa veroina. En lähde tässä artikkelissa kuitenkaan ruotimaan sen enempää noita muita hyvinvointiimme negatiivisesti vaikuttavia leikkurissa olevia asioita. Jääköön se toiseen artikkeliin. Kuitenkin verotuksemme on nostettu yhdeksi maailman korkeimmaksi ja hulluimmat poliitikot vieläkin ehdottelevat uusia veroja tai veronkorotuksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Seuraavan hallituksen tehtävät</p><ul><li>leikata rajusti ulkomaisesta kehitysavusta ja kaikesta maailmanparantamisesta</li><li>supistaa julkinen sektori järkevälle ja kestävälle tasolle</li><li>palauttaa yhteiskuntaamme rauha ja turvallisuus</li><li>alkaa huolehtimaan paremmin suomalaisista vähäosaisista ja vanhuksista</li><li>tehdä kannustimia yrittämiseen ja työllistymiseen</li></ul><p>&nbsp;</p><p>Suomi on noin viiden miljoonan ihmisen pikkukansa. Sen ei kuulu osallistua millään muulla tapaa maailman parantamiseen, kuin olemalla esimerkkinä pitämällä oma maa ja omaisuutensa kunnossa ja väestönkasvunsa kurissa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomen tiet ovat vaarallisen huonossa kunnossa ja rapistuvat entisestään kovaa vauhtia. Artikkelin yhteydessä muutamia 2018 kesällä otettuja kuvia Etelä-Savon alueen teistä.

 

Autoilijoilta ja muilta teiden käyttäjiltä kerätään rahaa teiden kunnossapitoon, mutta jos tuo kaikki kerätty raha käytettäisiin kokonaan teiden kunnossapitoon ja uusien teiden rakentamiseen, olisi Suomessa maailman parhaat tiet.

 

Näin ei kuitenkaan ole vaikka teidenkäyttäjiä suorastaan ”ryöstöverotetaan” jokaisen asian yhteydessä. Virossa, Latviassa, Liettuassa ja muualla itäisissä Euroopan maissa EU rahalla rakennetaan uusia teitä kovaa vauhtia ja vanhoja hiekkateitä asfaltoidaan. Samaan aikaan Suomessa maaseudulla huonoimmassa kunnossa olevia pikiteitä muutetaan hiekkateiksi.

 

Maalaisjärjellä edellinen tuntuu järjettömyydeltä. Me suomalaiset maksamme EU:lle enemmän, mitä saamme sieltä takaisin. Eli me suomalaiset maksamme myös nuo muiden maiden teiden kunnossapidon ja uusien teiden rakentamisen, kun samaan aikaan meillä ei ole muka varaa huolehtia omasta omaisuudestamme.

 

Suomessa olevat tiet ovat meidän suomalaisten omaisuutta. Meidän pitää huolehtia omaisuudestamme ja pitää meidän tiet hyvässä kunnossa. Me maksamme niin paljon veroja, että kukaan ei voi väittää, etteikö meillä olisi rahaa pitää tieverkostomme kunnossa ja jopa kehittää sitä.

 

Suomen tiet eivät ole ainoa suomalaisia koskettava asia, mistä nykyhallitus ja edelliset hallitukset EU:ssa olomme aikana ovat leikanneet, vaikka meiltä kerätään valtavia summia rahaa veroina. En lähde tässä artikkelissa kuitenkaan ruotimaan sen enempää noita muita hyvinvointiimme negatiivisesti vaikuttavia leikkurissa olevia asioita. Jääköön se toiseen artikkeliin. Kuitenkin verotuksemme on nostettu yhdeksi maailman korkeimmaksi ja hulluimmat poliitikot vieläkin ehdottelevat uusia veroja tai veronkorotuksia.

 

Seuraavan hallituksen tehtävät

  • leikata rajusti ulkomaisesta kehitysavusta ja kaikesta maailmanparantamisesta
  • supistaa julkinen sektori järkevälle ja kestävälle tasolle
  • palauttaa yhteiskuntaamme rauha ja turvallisuus
  • alkaa huolehtimaan paremmin suomalaisista vähäosaisista ja vanhuksista
  • tehdä kannustimia yrittämiseen ja työllistymiseen

 

Suomi on noin viiden miljoonan ihmisen pikkukansa. Sen ei kuulu osallistua millään muulla tapaa maailman parantamiseen, kuin olemalla esimerkkinä pitämällä oma maa ja omaisuutensa kunnossa ja väestönkasvunsa kurissa.

]]>
5 http://anoturtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259242-suomen-tiesto-vaarallisen-huonossa-kunnossa#comments Eduskuntavaalit 2019 Maailmanparannus Maanteiden kunto Verotus Thu, 09 Aug 2018 08:37:44 +0000 Ano Turtiainen http://anoturtiainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259242-suomen-tiesto-vaarallisen-huonossa-kunnossa
Robottivero & tulevaisuuden yhteiskunta http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258862-robottivero-tulevaisuuden-yhteiskunta <p>Digitalisaation mukana työelämä muuttuu radikaalisti ympärillämme ja siihen on kyettävä reagoimaan hyvinkin nopeasti. Jo tällä hetkellä robotit korvaavat työmarkkinoilla ihmisiä ja tulevaisuudessa yhä useampi jää työttömäksi. Se että robotit tekevät tulevaisuudessa suurimman osan töistä ei sinänsä ole ongelma ja tulee varmasti helpotuksena useille ihmisille. Ongelma kuitenkin on se, että jonkun pitää maksaa koko ajan lisääntyvän ihmismassan elämä. Eikä työttömät pidä yhteiskuntaa pystyssä. Muualla maailmassa varmaan korotetaan aluksi yritysten verotusta, joka meillä on mahdotonta tai vähintäänkin järjetöntä yritysverotuksen ollessa valmiiksi taivaissa. Tämän vuoksi verotuksen tulee jatkossa kohdistua robottien työntekoon. Verotuksen on syytä olla kuitenkin siinä määrin kohtuullista, että on kannattavampaa käyttää robotiikkaa kuin ihmistä.</p><p>Usein kuuluu kuitenkin väitettävän, että eivät robotit korvaa ihmisiä työmarkkinoilla ja itse asiassa tekoälyn ja robottien käyttöönotto toisi lisää työpaikkoja. Tämä väite on melkoisen absurdi eikä kuulosta millään tavalla loogiselta. Tietysti tämä kehitys tuo mukanaan uudenlaisia työtehtäviä joihin ihmisiä tarvitaan, mutta eihän se missään nimessä lisää työpaikkoja. Mikäli robottien tulon myötä tarvittaisiin enemmän työntekijöitä mitä järkeä niitä robotteja olisi alunalkaenkaan ottaa tekemään töitä? Ei mitään. Todellisuudessa esimerkiksi tilintarkastukset ja viranomaispäätökset automatisoidaan, jolloin esimerkiksi Kelan etuuskäsittelijät saavat etsiä uusia tuulia elämäänsä. Tietysti osalle löytyy vielä Kelastakin töitä, sillä joidenkin etuuksien myöntäminen tarvii vähän laajempaa pohdintaa ja ymmärrystä ihmisen yksilöllisestä elämäntilanteesta, mutta esimerkiksi asumistuesta päätöksiä pystyy tekoäly itsekin tekemään.</p><p>Sosiaaliturvaa on myös väistämättä uudistettava sillä ihmiset tulevat jatkossa elämään lähtökohtaisesti niiden varassa. Viime aikoina onkin puhuttu, että seuraavan eduskunnan suurimmaksi hankkeeksi tulee sosiaaliturvan uudistaminen. Siihen hankkeeseen ei kuitenkaan kannata suhtautua kovinkaan optimistisesti, sillä kun yritysmaailma suuntaa kovaa vauhtia kohti tulevaisuutta on julkishallinto vasta ottamassa ensiaskeliaan 2000-luvulle. Joten seuraava sosiaaliturvauudistus on jo valmistuessaan aikaansa jäljessä.&nbsp;</p><p>Erityisen haasteelliset vuodet ovat kuitenkin nyt vasta alkamassa. Talous pitäisi saada kasvuun ja työllisyys nousuun, jotta voidaan turvata tämän päivän elämä mutta samaan aikaan tulee ajaa voimakkaasti kohti tulevaisuutta, jossa tarvitaan vähemmän &quot;ihmistyöllisyyttä&quot;. Tämä vaihe tulee olemaan erityisen raskas kaikille. Lainsäädännön pitäisi pysyä kehityksen matkassa, ihmisten tulee jatkuvasti&nbsp; pysyä vauhdissa ja kyydistä putoajille pitää löytyä ratkaisuja siksi aikaa, kunnes yhteiskunta on asianmukaisesti uudelleenjärjestynyt.</p><p>Tulevaisuuden yhteiskunta näyttäisi olevan eriarvoinen ja jakautuvan voimakkaasti eri luokkiin. Ehkä jopa kokonaan kahtia. Nykyisin tunnetun yhteiskunnan perusjakoon kuuluvaa työväenluokkaa tuskin on kohta olemassa ja se vaihtuu kansalaispalkalla eläviin käytännössä koko elämänsä &quot;eläkkeellä&quot; oleviin ihmisiin. Keskiluokka ja yläluokka säilyy tai sulautuu toisiinsa sillä ne harvat jotka käyvät töissä tulevat tietysti tienaamaan erityisen hyvin, jotta työtä kannattaa ottaa ylipäätään vastaan. Poliitikoille, tieteilijöille ja kansalaisille itselleen tuleekin tässä yhteiskuntajärjestyksessä mietittäväksi minkälainen elämäntarkoitus työttömille löydetään, sillä aivan toimettomanakaan ihmiset eivät voi olla.</p><p><a href="https://www.facebook.com/engmanv">Lue lisää</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Digitalisaation mukana työelämä muuttuu radikaalisti ympärillämme ja siihen on kyettävä reagoimaan hyvinkin nopeasti. Jo tällä hetkellä robotit korvaavat työmarkkinoilla ihmisiä ja tulevaisuudessa yhä useampi jää työttömäksi. Se että robotit tekevät tulevaisuudessa suurimman osan töistä ei sinänsä ole ongelma ja tulee varmasti helpotuksena useille ihmisille. Ongelma kuitenkin on se, että jonkun pitää maksaa koko ajan lisääntyvän ihmismassan elämä. Eikä työttömät pidä yhteiskuntaa pystyssä. Muualla maailmassa varmaan korotetaan aluksi yritysten verotusta, joka meillä on mahdotonta tai vähintäänkin järjetöntä yritysverotuksen ollessa valmiiksi taivaissa. Tämän vuoksi verotuksen tulee jatkossa kohdistua robottien työntekoon. Verotuksen on syytä olla kuitenkin siinä määrin kohtuullista, että on kannattavampaa käyttää robotiikkaa kuin ihmistä.

Usein kuuluu kuitenkin väitettävän, että eivät robotit korvaa ihmisiä työmarkkinoilla ja itse asiassa tekoälyn ja robottien käyttöönotto toisi lisää työpaikkoja. Tämä väite on melkoisen absurdi eikä kuulosta millään tavalla loogiselta. Tietysti tämä kehitys tuo mukanaan uudenlaisia työtehtäviä joihin ihmisiä tarvitaan, mutta eihän se missään nimessä lisää työpaikkoja. Mikäli robottien tulon myötä tarvittaisiin enemmän työntekijöitä mitä järkeä niitä robotteja olisi alunalkaenkaan ottaa tekemään töitä? Ei mitään. Todellisuudessa esimerkiksi tilintarkastukset ja viranomaispäätökset automatisoidaan, jolloin esimerkiksi Kelan etuuskäsittelijät saavat etsiä uusia tuulia elämäänsä. Tietysti osalle löytyy vielä Kelastakin töitä, sillä joidenkin etuuksien myöntäminen tarvii vähän laajempaa pohdintaa ja ymmärrystä ihmisen yksilöllisestä elämäntilanteesta, mutta esimerkiksi asumistuesta päätöksiä pystyy tekoäly itsekin tekemään.

Sosiaaliturvaa on myös väistämättä uudistettava sillä ihmiset tulevat jatkossa elämään lähtökohtaisesti niiden varassa. Viime aikoina onkin puhuttu, että seuraavan eduskunnan suurimmaksi hankkeeksi tulee sosiaaliturvan uudistaminen. Siihen hankkeeseen ei kuitenkaan kannata suhtautua kovinkaan optimistisesti, sillä kun yritysmaailma suuntaa kovaa vauhtia kohti tulevaisuutta on julkishallinto vasta ottamassa ensiaskeliaan 2000-luvulle. Joten seuraava sosiaaliturvauudistus on jo valmistuessaan aikaansa jäljessä. 

Erityisen haasteelliset vuodet ovat kuitenkin nyt vasta alkamassa. Talous pitäisi saada kasvuun ja työllisyys nousuun, jotta voidaan turvata tämän päivän elämä mutta samaan aikaan tulee ajaa voimakkaasti kohti tulevaisuutta, jossa tarvitaan vähemmän "ihmistyöllisyyttä". Tämä vaihe tulee olemaan erityisen raskas kaikille. Lainsäädännön pitäisi pysyä kehityksen matkassa, ihmisten tulee jatkuvasti  pysyä vauhdissa ja kyydistä putoajille pitää löytyä ratkaisuja siksi aikaa, kunnes yhteiskunta on asianmukaisesti uudelleenjärjestynyt.

Tulevaisuuden yhteiskunta näyttäisi olevan eriarvoinen ja jakautuvan voimakkaasti eri luokkiin. Ehkä jopa kokonaan kahtia. Nykyisin tunnetun yhteiskunnan perusjakoon kuuluvaa työväenluokkaa tuskin on kohta olemassa ja se vaihtuu kansalaispalkalla eläviin käytännössä koko elämänsä "eläkkeellä" oleviin ihmisiin. Keskiluokka ja yläluokka säilyy tai sulautuu toisiinsa sillä ne harvat jotka käyvät töissä tulevat tietysti tienaamaan erityisen hyvin, jotta työtä kannattaa ottaa ylipäätään vastaan. Poliitikoille, tieteilijöille ja kansalaisille itselleen tuleekin tässä yhteiskuntajärjestyksessä mietittäväksi minkälainen elämäntarkoitus työttömille löydetään, sillä aivan toimettomanakaan ihmiset eivät voi olla.

Lue lisää

]]>
1 http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258862-robottivero-tulevaisuuden-yhteiskunta#comments Digitalisaatio Talous Tulevaisuus Työ Verotus Tue, 31 Jul 2018 12:47:09 +0000 Ville-Joonas Engman http://vikkeengman.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258862-robottivero-tulevaisuuden-yhteiskunta
Miksi minä maksan sinun virheestäsi? http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258804-miksi-mina-maksan-sinun-virheestasi <p>Suomessa on lait joita jokaisen pitäisi noudattaa, tai ainakin pyrkiä noudattamaan, aina kun se on mahdollista. Joskus toki voi tulla eteen tilanne jossa lakia on pakko rikkoa. Lähtökohtaisesti tilanteet kuitenkin lienevät sellaisia, että jokaisen on mahdollisuus lakia noudattaa?</p><p>Jonkin verran on aika ajoin käyty keskustelua siitä pitäisikö ihmisen itse itselleen aiheuttamista sairastumisista hänellä olla enemmän omaa vastuuta myös rahallisesti. Eli jos vaikka tupakoit niin pitäisikö keuhkosyövän tai keuhkoahtauman hoidosta itse maksaa enemmän kuin sellaisen henkilön jonka sairaus ei olisi itse aiheutettu? Ongelmana lienee, että emme voi 100%:n varmuudella tietää mikä kulloinkin on todellinen syy sairauden takana.</p><p><strong>Todelliset syyt</strong></p><p>On kuitenkin paljon asioita joissa todellinen, hoitoa vaativaan seikkaan johtanut syy on 100%:n varmuudella selvitettävissä. Siksi saankin aiheen kysyä: miksi minun pitää verorahoillani tukea välinpitämättömyyttä?</p><p>Ajatellaanpa nyt vaikka autokolaria!</p><p>Autokolarissa jossa henkilö vammautuu vakavasti koska ei ole käyttänyt turvavyötä. Mielestäni tuollaisesta välinpitämättömyydestä pitäisi voida rangaista. Jos siis voidaan luotettavasti todeta, että kolarissa vammautunut ei ole käyttänyt turvavyötä niin hoitomaksuihin silloin vaan raakasti lisää 20%:n lisäomavastuu. Vastaava omavastuun korotus myös välittömästi ennen onnettomuutta ylinopeutta ajaneelle.</p><p>Polkupyöräilijän onnettomuus</p><p>Samaan tapaan pitäisi toimia jos loukkaantunut ei ole käyttänyt pyöräillessään pyöräilykypärää ja joutuu onnettomuuteen jossa loukkaantuu - vaikka vamma ei päähän tulisikaan. Vähän samaan tapaan siis kuin että rakennuksella on naulaan astuessa käytettävä kypärää - no nykyisin on turvakengät kaikilla, onneksi.</p><p>Lasten leikit</p><p><a href="https://www.kiinteistolehti.fi/valta-trampoliinionnettomuudet/">Trampoliinionnettomuuksia</a> sattuu lapsille aivan liikaa. Tuossa asiassa merkittävässä roolissa onkin mm. valvonta. Huoltajien pitää valvoa, että hypittäessä noudatetaan valmistajan turvallisuusohjeita, kuten sitä, että hypitään vain YKSI KERRALLAAN! Jos sitten onnettomuus sattuu ja hyppimässä on ollutkin kaksi lasta, tai useampia, niin raakasti vaan sairaanhoitokulujen omavastuuseen 20%:n korotus.</p><p><strong>Köyhiä ei pidä unohtaa!</strong></p><p>Köyhillä on helpompaa? He saavat toimeentulotukea joka maksaa sitten korotetutkin kulut - vai maksaako? KYLLÄ lakia pitäisi sitten heidänkin kohdaltaan rukata. Pahin rikos Suomessa on työstä kieltäytyminen. Sen vuoksi toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20%, jopa 40%. Vastaava alennus pitäisi voida tehdä esittämäni kaltaisten hoitomaksujen maksamiseen, (ja toki myös(?) rikosvahinkokorvausten maksamiseksi?).</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suomessa on lait joita jokaisen pitäisi noudattaa, tai ainakin pyrkiä noudattamaan, aina kun se on mahdollista. Joskus toki voi tulla eteen tilanne jossa lakia on pakko rikkoa. Lähtökohtaisesti tilanteet kuitenkin lienevät sellaisia, että jokaisen on mahdollisuus lakia noudattaa?

Jonkin verran on aika ajoin käyty keskustelua siitä pitäisikö ihmisen itse itselleen aiheuttamista sairastumisista hänellä olla enemmän omaa vastuuta myös rahallisesti. Eli jos vaikka tupakoit niin pitäisikö keuhkosyövän tai keuhkoahtauman hoidosta itse maksaa enemmän kuin sellaisen henkilön jonka sairaus ei olisi itse aiheutettu? Ongelmana lienee, että emme voi 100%:n varmuudella tietää mikä kulloinkin on todellinen syy sairauden takana.

Todelliset syyt

On kuitenkin paljon asioita joissa todellinen, hoitoa vaativaan seikkaan johtanut syy on 100%:n varmuudella selvitettävissä. Siksi saankin aiheen kysyä: miksi minun pitää verorahoillani tukea välinpitämättömyyttä?

Ajatellaanpa nyt vaikka autokolaria!

Autokolarissa jossa henkilö vammautuu vakavasti koska ei ole käyttänyt turvavyötä. Mielestäni tuollaisesta välinpitämättömyydestä pitäisi voida rangaista. Jos siis voidaan luotettavasti todeta, että kolarissa vammautunut ei ole käyttänyt turvavyötä niin hoitomaksuihin silloin vaan raakasti lisää 20%:n lisäomavastuu. Vastaava omavastuun korotus myös välittömästi ennen onnettomuutta ylinopeutta ajaneelle.

Polkupyöräilijän onnettomuus

Samaan tapaan pitäisi toimia jos loukkaantunut ei ole käyttänyt pyöräillessään pyöräilykypärää ja joutuu onnettomuuteen jossa loukkaantuu - vaikka vamma ei päähän tulisikaan. Vähän samaan tapaan siis kuin että rakennuksella on naulaan astuessa käytettävä kypärää - no nykyisin on turvakengät kaikilla, onneksi.

Lasten leikit

Trampoliinionnettomuuksia sattuu lapsille aivan liikaa. Tuossa asiassa merkittävässä roolissa onkin mm. valvonta. Huoltajien pitää valvoa, että hypittäessä noudatetaan valmistajan turvallisuusohjeita, kuten sitä, että hypitään vain YKSI KERRALLAAN! Jos sitten onnettomuus sattuu ja hyppimässä on ollutkin kaksi lasta, tai useampia, niin raakasti vaan sairaanhoitokulujen omavastuuseen 20%:n korotus.

Köyhiä ei pidä unohtaa!

Köyhillä on helpompaa? He saavat toimeentulotukea joka maksaa sitten korotetutkin kulut - vai maksaako? KYLLÄ lakia pitäisi sitten heidänkin kohdaltaan rukata. Pahin rikos Suomessa on työstä kieltäytyminen. Sen vuoksi toimeentulotuen perusosaa voidaan alentaa 20%, jopa 40%. Vastaava alennus pitäisi voida tehdä esittämäni kaltaisten hoitomaksujen maksamiseen, (ja toki myös(?) rikosvahinkokorvausten maksamiseksi?).

]]>
5 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258804-miksi-mina-maksan-sinun-virheestasi#comments Hoitokulut Hoitokustannukset Onnettomuudet Onnettomuus Verotus Mon, 30 Jul 2018 02:15:01 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258804-miksi-mina-maksan-sinun-virheestasi
Kiinteistövero ei vaikuta asumisen hintaan http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258375-kiinteistovero-ei-vaikuta-asumisen-hintaan <p>Kiinteistöverokeskustelussa usein esiintyvä virheellinen väite on, että kiinteistövero nostaa asumisen hintaa. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä kiinteistövero ei vaikuta asumisen kysyntään eikä tarjontaan (tosin rakennuksen arvoon kohdistuva osa vaikuttaa jonkin verran). Pohjimmiltaan kiinteistövero ei ole asumisen verotusta vaan asunnon omistamisen verotusta, eikä se oikein toteutettuna vaikuta vuokratasoon tai asumisen hintaan.</p><p>Kiinteistövero kapitalisoituu asuntojen hintoihin ja kohdistuu täysimääräisesti asuntojen omistajiin, eikä välttämättä niissä asuviin ihmisiin. Kahdesta muuten samanlaisesta asunnosta, joista toiseen kohdistuu vuosittain esimerkiksi tuhannen euron vero, ollaan valmiita maksamaan juuri veron aiheuttaman tulovirran vähentymisen arvon verran vähemmän. Kiinteistövero siis laskee asuntojen hintoja.</p><p>Ongelmaton kiinteistövero ei ole, mutta sen ongelmat ovat enimmäkseen käytännöllisiä. Yksi todellisista ongelmista on, että vero ei otaa kantaa verotettavan veronmaksukykyyn. Siinä, verotetaanko omaisuutta vai tulovirtoja, ei kuitenkaan pohjimmiltaan ole eroa - kyseessä on virta ja varanto samasta asiasta, ja tulovirroille on mahdollista määrittää nykyarvo. Ongelmia voi syntyä myös kiinteistöjen arvon määrittämisestä. Toimiva kiinteistövero edellyttää oikeudenmukaisen ja luotettavan menetelmän käyttämistä kiinteistöjen arvon määrittämiseksi. Verohallinto onkin uudistamassa kiinteistöjen arvotusperiaatteita, jotta kiinteistöjen verotusarvot vastaisivat jatkossa paremmin todellisuutta.</p><p>Monilla veroilla on erilaisia haittavaikutuksia, mutta oikein toteutettu kiinteistövero ei aiheuta haittaa vaan kannustaa maa-alan tehokkaaseen hyödyntämiseen. Nykyinen kiinteistövero kohdistuu sekä tontin että sillä olevien rakennusten arvoon. Kannustinten parantamiseksi olisi syytä luopua rakennusten arvon verottamisesta ja verottaa ainoastaan maapohjan arvoa.</p><p>Tällä hetkellä valtion täytyy erilaisten julkisten toimintojen rahoittamiseksi kerätä veroina yli 55 miljardia euroa. Tärkeä rakenteellinen uudistus olisi siirtää Suomen veropohjaa suuntaan, jossa summa kerätään sellaisen verotuksen kokonaisuuden kautta, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän taloudellisia haittavaikutuksia. Harkinnan arvoisia ovat ainakin sellaiset toimenpiteet, joilla verotuksen painopistettä saataisiin siirrettyä poispäin työnteon verotuksesta.&nbsp;Kiinteistöveron kautta olisi järkevää hieman suurempi summa, jotta taloudelle haitallisempia veroja (kuten ansiotulojen verotusta) voitaisiin keventää.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Kiinteistöverokeskustelussa usein esiintyvä virheellinen väite on, että kiinteistövero nostaa asumisen hintaa. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä kiinteistövero ei vaikuta asumisen kysyntään eikä tarjontaan (tosin rakennuksen arvoon kohdistuva osa vaikuttaa jonkin verran). Pohjimmiltaan kiinteistövero ei ole asumisen verotusta vaan asunnon omistamisen verotusta, eikä se oikein toteutettuna vaikuta vuokratasoon tai asumisen hintaan.

Kiinteistövero kapitalisoituu asuntojen hintoihin ja kohdistuu täysimääräisesti asuntojen omistajiin, eikä välttämättä niissä asuviin ihmisiin. Kahdesta muuten samanlaisesta asunnosta, joista toiseen kohdistuu vuosittain esimerkiksi tuhannen euron vero, ollaan valmiita maksamaan juuri veron aiheuttaman tulovirran vähentymisen arvon verran vähemmän. Kiinteistövero siis laskee asuntojen hintoja.

Ongelmaton kiinteistövero ei ole, mutta sen ongelmat ovat enimmäkseen käytännöllisiä. Yksi todellisista ongelmista on, että vero ei otaa kantaa verotettavan veronmaksukykyyn. Siinä, verotetaanko omaisuutta vai tulovirtoja, ei kuitenkaan pohjimmiltaan ole eroa - kyseessä on virta ja varanto samasta asiasta, ja tulovirroille on mahdollista määrittää nykyarvo. Ongelmia voi syntyä myös kiinteistöjen arvon määrittämisestä. Toimiva kiinteistövero edellyttää oikeudenmukaisen ja luotettavan menetelmän käyttämistä kiinteistöjen arvon määrittämiseksi. Verohallinto onkin uudistamassa kiinteistöjen arvotusperiaatteita, jotta kiinteistöjen verotusarvot vastaisivat jatkossa paremmin todellisuutta.

Monilla veroilla on erilaisia haittavaikutuksia, mutta oikein toteutettu kiinteistövero ei aiheuta haittaa vaan kannustaa maa-alan tehokkaaseen hyödyntämiseen. Nykyinen kiinteistövero kohdistuu sekä tontin että sillä olevien rakennusten arvoon. Kannustinten parantamiseksi olisi syytä luopua rakennusten arvon verottamisesta ja verottaa ainoastaan maapohjan arvoa.

Tällä hetkellä valtion täytyy erilaisten julkisten toimintojen rahoittamiseksi kerätä veroina yli 55 miljardia euroa. Tärkeä rakenteellinen uudistus olisi siirtää Suomen veropohjaa suuntaan, jossa summa kerätään sellaisen verotuksen kokonaisuuden kautta, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän taloudellisia haittavaikutuksia. Harkinnan arvoisia ovat ainakin sellaiset toimenpiteet, joilla verotuksen painopistettä saataisiin siirrettyä poispäin työnteon verotuksesta. Kiinteistöveron kautta olisi järkevää hieman suurempi summa, jotta taloudelle haitallisempia veroja (kuten ansiotulojen verotusta) voitaisiin keventää. 

]]>
55 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258375-kiinteistovero-ei-vaikuta-asumisen-hintaan#comments Kotimaa Kiinteistövero Verotuksen rakenne Verotus Mon, 23 Jul 2018 04:58:00 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258375-kiinteistovero-ei-vaikuta-asumisen-hintaan
Nenävero http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258064-nenavero <p>Nenävero on vanhimpia veroja mitä Skandinaviasta löytyy. Se juontaa alkunsa aikaan ennen Kristinuskon saapumista. Kristinuskon myötä siitä tuli kirkollinen vero. Käytännössä se oli henkilökohtainen vero, johon nimikin viittaa - nenävero.</p><p>&nbsp;</p><p>Nykyäänkin maksetaan nenäveroa vaikkakaan se ei enää nimitetä edes veroksi. Nykyaikainen versio eroaa keskiaikaisesta nenäerosta oleellisesti.</p><p>&nbsp;</p><ul><li><p>Nykyään nenävero maksetaan vähintään kerran viidessä vuodessa.</p></li><li><p>Tärkeintä nenäveron suhteen on kuitenkin kuitti siitä että on sen maksanut.</p></li></ul><p>&nbsp;</p><p>Se joka ei ole maksanut nenäveronsa ei nyky-yhteiskunnassa ole periaatteessa olemassa. Hän on elävänä kuollut. Dead Man Walking.</p><p>&nbsp;</p><p>Jollei ole maksanut nenäveronsa ei voi saada palkkaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämä johtuu siitä että vuonna 2013 tehtiin pienoinen lakimuutos.</p><p>&nbsp;</p><p>&ldquo;Palkka on maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavasta syystä.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Jos asianomaisella ei ole pankkitiliä se ei taida olla lakitekstissä mainittua &ldquo;pakottava syy&rdquo;. Ei ainakaan Valtiovarainministerin virkamiesten mukaan. Olen kysynyt. Ei oikein haluttu ottaa kantaa siihen mikä voisi olla pakottava syy.</p><p>&nbsp;</p><p>On aika lailla mahdotonta avata pankkitili jollei pysty näyttämään kuittia siitä että on maksanut nenäveronsa. Näin ollen ei voi saada palkkaakaan, jollei ole maksanut nenäveronsa.</p><p>&nbsp;</p><p>Athelstan oli Englannin kuningas kuolemaansa saakka vuonna 939. Hän sääti aikanaan lain jonka mukaan jokaisella piti olla herra. Nykyään on hiukan sama tilanne. Nykyään kaikilla pitää olla pankki. Ja sen takia on pystyttävä näyttämään kuittia siitä että on maksanut nenäveronsa.</p><p>&nbsp;</p><p>On mahdollista maksaa laskunsa kätäisellä R-kioskin tiskillä. Olen kokeillut sitäkin. Se on muuten halvempaa kuin maksaminen pankin tiskillä. Mutta yllätyksekseni silloinkin vaadittiin että esittäisin kuittia siitä että olin maksanut nenäveroa. Ilmesesti se että maksoin puhelinlaskuni alkuperäisellä paperilaskulla oli hyvinkin epäilyttävä toimenpide. Ettei vaan ollut kyse jonkinlaisesta teleoperaattorini rahanpesuoperaatiosta?</p><p>&nbsp;</p><p>Postista ei voi noutaa pakettia ilman että esitetään nenäverokuittia.</p><p>&nbsp;</p><p>On mahdotonta ajaa autoa laillisesti jollei ole maksanut nenäveroa. Kun itse aloin ajaa autoa 1980-luvulla maksettiin siltä osin nenäveroa kerran ja saatiin kuitti, joka oli voimassa kunnes täytti 70. Tältä osin on nenävero kuitenkin korotettu, sillä nykyään pitää auton laillisesta ajamisesta maksaa erillinen nenävero joka viidestoista vuosi.</p><p>&nbsp;</p><p>On edellen mahdollista äänestää, vaikkakin ei olisi maksanut nenäveroa. Äänestyspaikka on niitä harvoja paikkoja jossa edellen VOI olla elävänä elossa - eli TUNNETTU - ilman että välttämättä pitää esittää jonkinlainen kuitti maksetusta nenäverosta. Mutta ei ole mitenkään varmaa että näin on myös tulevaisuudessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Yhdysvalloissa on osavaltioita jossa äänestäminen ei käy päinsä ollenkaan jollei pysty esittämään kuittia maksetusta nenäverosta. Äänioikeuden rajaamiseksi vain rikkaimmalle väestönosalle on korotettu nenäveron tasoa niin korkeaksi ettei kaikilla ole vara maksaa sitä. 1800-luvulla oli monissa maissa asetettu tulorajoja äänioikeudelle monissa maissa. Suomi oli ensimmäisiä maita maailmassa jossa otetiin käytöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kaikille.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun nyt kuitenkin ollaan tuomassa kaiken maailman ajatuksia Yhdysvalloista ei ole mahdoton ajatus että myös Suomessa tehtäisiin nenäveron maksukuitin esittäminen pakolliseksi jos haluaa äänestää.</p><p>&nbsp;</p><p>Kun edellisessä blogissani <a href="http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257631-tyovero)">(<a href="http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257631-tyovero" title="http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257631-tyovero">http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257631-tyovero</a>)</a> kerroin Kokoomuksen puheenjohtajan, Petteri Orpon, tuntemasta kauhusta tuloverojen maksamisen suhteen en pidä mahdottomana että hän Yhdysvaltalaisten esikuvien mukaisesti korottaa nenäveroa niin että sen maksaminen kävisi eräille todella vaikeaksi vielä tällä vaalikaudella. Siinä olisi sitten Kokoomuksen kansanedustajalle Jaana Pelkoselle myös lisää ihmettelemistä. Samalla saataisiin köyhät pois äänestämästä. Nehän voisivat kenties äänestää sellaisia tahoja jotka haluavat korottaa ökyrikkaitten tuloveroja.</p><p>&nbsp;</p><p>Muistan vieläkin kun meidän historian opettajamme kuvasi sitä vaalijärjestelmää tulorajoineen äänestysoikeudelle, joka oli vallalla monissa maissa 1800-luvulla. Se meni näin.</p><p>&nbsp;</p><p><em>&ldquo;Erään miehen vaurauden perusta oli se että hän omisti ison sikalan. Vaurautensa ansiosta hänellä oli äänioikeus yleisissä vaaleissa. Sitten sattuikin eräänä yönä että sikala tuhoutui tulipalossa - siinä olevat siat mukaan lukien - ja mies menetti omaisuutensa. Hänestä tuli rutiköyhä ja hän menetti siten myös äänioikeutensa.&rdquo;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Ja sitten tuli se niitti:</p><p>&nbsp;</p><p><em>&ldquo;Tällaisessä järjestelmässä voidaan kysyä kenellä sitä äänioikeutta oikeastaan oli. Miehellä vai sikalan sioilla?&rdquo;</em></p><p>&nbsp;</p><p>Tärkein nenäverokuitti nykyään on Henkilöllisyyskortti. Se on voimassa ainoastaan viisi vuotta, jonka jälkeen on taas maksettava nenäveronsa että saa uuden ja voimassa olevan nenäverokuitin.</p><p>&nbsp;</p><p>Nenäverokuitti on esine, jonka eteenkin kaiken maailman viivakoodilukijat haluavat kopeloida. Kukaan ei enää tunnu osaavan tietojen syöttöä näppäimistöltä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Nenävero on vanhimpia veroja mitä Skandinaviasta löytyy. Se juontaa alkunsa aikaan ennen Kristinuskon saapumista. Kristinuskon myötä siitä tuli kirkollinen vero. Käytännössä se oli henkilökohtainen vero, johon nimikin viittaa - nenävero.

 

Nykyäänkin maksetaan nenäveroa vaikkakaan se ei enää nimitetä edes veroksi. Nykyaikainen versio eroaa keskiaikaisesta nenäerosta oleellisesti.

 

  • Nykyään nenävero maksetaan vähintään kerran viidessä vuodessa.

  • Tärkeintä nenäveron suhteen on kuitenkin kuitti siitä että on sen maksanut.

 

Se joka ei ole maksanut nenäveronsa ei nyky-yhteiskunnassa ole periaatteessa olemassa. Hän on elävänä kuollut. Dead Man Walking.

 

Jollei ole maksanut nenäveronsa ei voi saada palkkaa.

 

Tämä johtuu siitä että vuonna 2013 tehtiin pienoinen lakimuutos.

 

“Palkka on maksettava työntekijän osoittamalle pankkitilille. Palkka voidaan maksaa käteisenä vain pakottavasta syystä.”

 

Jos asianomaisella ei ole pankkitiliä se ei taida olla lakitekstissä mainittua “pakottava syy”. Ei ainakaan Valtiovarainministerin virkamiesten mukaan. Olen kysynyt. Ei oikein haluttu ottaa kantaa siihen mikä voisi olla pakottava syy.

 

On aika lailla mahdotonta avata pankkitili jollei pysty näyttämään kuittia siitä että on maksanut nenäveronsa. Näin ollen ei voi saada palkkaakaan, jollei ole maksanut nenäveronsa.

 

Athelstan oli Englannin kuningas kuolemaansa saakka vuonna 939. Hän sääti aikanaan lain jonka mukaan jokaisella piti olla herra. Nykyään on hiukan sama tilanne. Nykyään kaikilla pitää olla pankki. Ja sen takia on pystyttävä näyttämään kuittia siitä että on maksanut nenäveronsa.

 

On mahdollista maksaa laskunsa kätäisellä R-kioskin tiskillä. Olen kokeillut sitäkin. Se on muuten halvempaa kuin maksaminen pankin tiskillä. Mutta yllätyksekseni silloinkin vaadittiin että esittäisin kuittia siitä että olin maksanut nenäveroa. Ilmesesti se että maksoin puhelinlaskuni alkuperäisellä paperilaskulla oli hyvinkin epäilyttävä toimenpide. Ettei vaan ollut kyse jonkinlaisesta teleoperaattorini rahanpesuoperaatiosta?

 

Postista ei voi noutaa pakettia ilman että esitetään nenäverokuittia.

 

On mahdotonta ajaa autoa laillisesti jollei ole maksanut nenäveroa. Kun itse aloin ajaa autoa 1980-luvulla maksettiin siltä osin nenäveroa kerran ja saatiin kuitti, joka oli voimassa kunnes täytti 70. Tältä osin on nenävero kuitenkin korotettu, sillä nykyään pitää auton laillisesta ajamisesta maksaa erillinen nenävero joka viidestoista vuosi.

 

On edellen mahdollista äänestää, vaikkakin ei olisi maksanut nenäveroa. Äänestyspaikka on niitä harvoja paikkoja jossa edellen VOI olla elävänä elossa - eli TUNNETTU - ilman että välttämättä pitää esittää jonkinlainen kuitti maksetusta nenäverosta. Mutta ei ole mitenkään varmaa että näin on myös tulevaisuudessa.

 

Yhdysvalloissa on osavaltioita jossa äänestäminen ei käy päinsä ollenkaan jollei pysty esittämään kuittia maksetusta nenäverosta. Äänioikeuden rajaamiseksi vain rikkaimmalle väestönosalle on korotettu nenäveron tasoa niin korkeaksi ettei kaikilla ole vara maksaa sitä. 1800-luvulla oli monissa maissa asetettu tulorajoja äänioikeudelle monissa maissa. Suomi oli ensimmäisiä maita maailmassa jossa otetiin käytöön yleinen ja yhtäläinen äänioikeus kaikille.

 

Kun nyt kuitenkin ollaan tuomassa kaiken maailman ajatuksia Yhdysvalloista ei ole mahdoton ajatus että myös Suomessa tehtäisiin nenäveron maksukuitin esittäminen pakolliseksi jos haluaa äänestää.

 

Kun edellisessä blogissani (http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257631-tyovero) kerroin Kokoomuksen puheenjohtajan, Petteri Orpon, tuntemasta kauhusta tuloverojen maksamisen suhteen en pidä mahdottomana että hän Yhdysvaltalaisten esikuvien mukaisesti korottaa nenäveroa niin että sen maksaminen kävisi eräille todella vaikeaksi vielä tällä vaalikaudella. Siinä olisi sitten Kokoomuksen kansanedustajalle Jaana Pelkoselle myös lisää ihmettelemistä. Samalla saataisiin köyhät pois äänestämästä. Nehän voisivat kenties äänestää sellaisia tahoja jotka haluavat korottaa ökyrikkaitten tuloveroja.

 

Muistan vieläkin kun meidän historian opettajamme kuvasi sitä vaalijärjestelmää tulorajoineen äänestysoikeudelle, joka oli vallalla monissa maissa 1800-luvulla. Se meni näin.

 

“Erään miehen vaurauden perusta oli se että hän omisti ison sikalan. Vaurautensa ansiosta hänellä oli äänioikeus yleisissä vaaleissa. Sitten sattuikin eräänä yönä että sikala tuhoutui tulipalossa - siinä olevat siat mukaan lukien - ja mies menetti omaisuutensa. Hänestä tuli rutiköyhä ja hän menetti siten myös äänioikeutensa.”

 

Ja sitten tuli se niitti:

 

“Tällaisessä järjestelmässä voidaan kysyä kenellä sitä äänioikeutta oikeastaan oli. Miehellä vai sikalan sioilla?”

 

Tärkein nenäverokuitti nykyään on Henkilöllisyyskortti. Se on voimassa ainoastaan viisi vuotta, jonka jälkeen on taas maksettava nenäveronsa että saa uuden ja voimassa olevan nenäverokuitin.

 

Nenäverokuitti on esine, jonka eteenkin kaiken maailman viivakoodilukijat haluavat kopeloida. Kukaan ei enää tunnu osaavan tietojen syöttöä näppäimistöltä.

 

]]>
1 http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258064-nenavero#comments Verotus Tue, 10 Jul 2018 17:29:49 +0000 Ingmar Forne http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258064-nenavero
Työvero?? http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257631-tyovero <p>Huhtikuun alussa (7.4.2018) silmiini sattui Iltalehden juttu, jossa kerrottiin valtiovarainministeri Petteri Orpon haastattelusta Helsingin Sanomissa 6.4.2018.</p><p>&nbsp;</p><p>Otsikoiden mukaan - sekä Iltalehden että Helsingin Sanomien - Petteri Orpo olisi todennut että <strong>työn verotusta on kevennettävä</strong>.</p><p>20.6.2018 pääministeri Juha Sipilä liittyi työverottajien kuoroon Iltsanomien haastattelussa.</p><p>&nbsp;</p><p>Jos Finlexillä etsii, niin hakusanalla <strong>työvero</strong> löytyy nolla (0) osumaa, ja hakusanalla <strong>tulovero</strong> löytyy viisitoista (15) osumaa.</p><p>&nbsp;</p><p>Ei Suomessa veroteta työtä. Suomessa verotetaan tuloja. Luulisi että nyt sentään valtiovarainministeri tietäisi mistä puhuu, ja käyttäisi asioista oikeaa termiä. Mutta kun valtiovarainministeri ei näin tee niin siihen täytyy olla jokin syy. Eikä se syy ole että hän on tyhmä. Sitä hän ei ole.</p><p>&nbsp;</p><p>Politiikassa todellisuuden kieltäminen on eräs keino haalia kannatusta. -- Kari Huovala. Aamulehden pääkirjoituksessa 31.3.2018</p><p>&nbsp;</p><p>25.6.2018 Uuden Suomen haastattelussa Orpo sanoo näin: &ldquo;Samalla tavalla pelkään sitä, että jos tulee vasemmistovetoinen hallitus Suomeen, se luultavasti kiristää ihmisten verotusta ja yrittämisen veroja.&rdquo;</p><p>&nbsp;</p><p>Niin.</p><p>&nbsp;</p><p>&rdquo;Meillä kaikilla on rajoitteita&rdquo; -- Kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski</p><p>&nbsp;</p><p>Minä luulen että syy löytyy siitä että Kokoomus haluaa keventää hyvätuloisten tulojen verotusta entisestään. Siitä ei kuitenkaan haluta puhua niinkään ääneen. Parempi puhua työn verotuksesta, jolloin ei ole niinkään selvä että itse asiassa halutaan keventää juuri hyvätuloisten tulojen verotusta.</p><p>&nbsp;</p><p>Kyllähän sitä valtion tuloveroa on pitkällä aikavälillä kevennetty. Jopa todella paljon.</p><p>&nbsp;</p><ul><li><p>Vuonna 1970 suurin mahdollinen valtion tulovero vuoden 1969 asetuskokoelman mukaan lähenteli 53%. Sen suuremmaksi se ei voinut nousta.</p></li><li><p>Vuonna 2015 suurin mahdollinen valtion tulovero vuoden 2014 asetuskokoelman mukaan lähenteli enää 31,75%. Sen suuremmaksi se ei voinut nousta.</p></li></ul><p>&nbsp;</p><p>Pudotusta noin ⅖ eli noin 40%. Mutta Kokoomukselle tämä ei näytä riittävän.</p><p>&nbsp;</p><p>Kansalle alkaa valjeta miten tämä rahoitetaan.</p><ul><li><p>Se rahoitetaan vähentämällä koulutusmenoja.</p></li><li><p>Se rahoitetaan vähentämällä vanhusten hoitomenoja.</p></li><li><p>Se rahoitetaan vähentämällä sairaiden hoitomenoja.</p></li><li><p>Se rahoitetaan ajamalla ihmisiä leipäjonoihin.</p></li><li><p>Se rahoitetaan ajamalla ihmisiä palkattomiin orjatöihin.</p></li><li><p>Ja niin edelleen.</p></li></ul><p>&nbsp;</p><p>Eli toisin sanoen romuttamalla yhteiskuntaa, niin kuin sen tunnemme. Tai tunsimme vielä eilen.</p><p>&nbsp;</p><p>On niitä joita erään edesmenneen kansanedustajan kirjoituksen mukaan (4.1.2008) eduskunnassa pidetään yhteiskunnan vihollisina.</p><ul><li><p>Ikääntyvät</p></li><li><p>Lapset ja lapsiperheet</p></li><li><p>Työttömät</p></li></ul><p>&nbsp;</p><p>Kas kummaa. Lähes samat kansalaisryhmät, joilta hallitus on leikannut.</p><p>&nbsp;</p><p>Vaikuttaa vähän siltä ettei tätä Kokoomuksen tuloveropolitiikkaa ymmärretä täysin edes puolueen sisällä.</p><p>&nbsp;</p><p>27.4.2017 Kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen kirjoitti blogissaan:</p><p>&nbsp;</p><p>&quot;On absurdia, että veroton vesijohto- tai lähdevesi muuttuu verolliseksi, kun se laitetaan pulloon. Virvoitusjuomaveron (0,11 euroa per litra) ja arvolisäveron jälkeen tuotteesta peritään vielä juomapakkausvero (0,51 euroa per litra), jolloin suurin osa tuotteen hinnasta muodostuu veroista.&quot;</p><p>&nbsp;</p><p>Kansanedustaja Pelkonen ei näytä ymmärtävän että kun valtion tuloveroja alennettaan niin niitä valtion tarvitsemia verotuloja on sitten revittävä jostain muualta.</p><p>&nbsp;</p><p>11.6.2018 Uudessa Suomessa julkaistiin uutinen Petteri Orpon uutistoimisto Bloombergille antamasta haastattelusta, jossa hän oli todennut että Suomen valtiovelan maksaminen voi tulla mahdottomaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Samasta lähteestä kerrotaan että Suomen valtionvelka on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.</p><p>&nbsp;</p><p>Ketä on oikein ollut vallassa näiden vuosien aikana?</p><p>&nbsp;</p><p>Valtioneuvoston nettisivulta löytyy:</p><p>Vanhanen II 19.4.2007-22.6.2010</p><p>Kiviniemi 22.6.2010-22.6.2011</p><p>Katainen 22.6.2011-24.6.2014</p><p>Stubb 24.6.2014-29.5.2015</p><p>Sipilä 29.5.2015-</p><p>&nbsp;</p><p>Ainoastaan siis Keskustan ja Kokoomuksen vetämiä hallituksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Täytyy muistaa että kasvava valtion velka ei ole muuta kun myöhennetty verojen maksu. Veroilla se valtionvelka maksetaan. Näin se vaan on.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Huhtikuun alussa (7.4.2018) silmiini sattui Iltalehden juttu, jossa kerrottiin valtiovarainministeri Petteri Orpon haastattelusta Helsingin Sanomissa 6.4.2018.

 

Otsikoiden mukaan - sekä Iltalehden että Helsingin Sanomien - Petteri Orpo olisi todennut että työn verotusta on kevennettävä.

20.6.2018 pääministeri Juha Sipilä liittyi työverottajien kuoroon Iltsanomien haastattelussa.

 

Jos Finlexillä etsii, niin hakusanalla työvero löytyy nolla (0) osumaa, ja hakusanalla tulovero löytyy viisitoista (15) osumaa.

 

Ei Suomessa veroteta työtä. Suomessa verotetaan tuloja. Luulisi että nyt sentään valtiovarainministeri tietäisi mistä puhuu, ja käyttäisi asioista oikeaa termiä. Mutta kun valtiovarainministeri ei näin tee niin siihen täytyy olla jokin syy. Eikä se syy ole että hän on tyhmä. Sitä hän ei ole.

 

Politiikassa todellisuuden kieltäminen on eräs keino haalia kannatusta. -- Kari Huovala. Aamulehden pääkirjoituksessa 31.3.2018

 

25.6.2018 Uuden Suomen haastattelussa Orpo sanoo näin: “Samalla tavalla pelkään sitä, että jos tulee vasemmistovetoinen hallitus Suomeen, se luultavasti kiristää ihmisten verotusta ja yrittämisen veroja.”

 

Niin.

 

”Meillä kaikilla on rajoitteita” -- Kokoomuksen kansanedustaja Susanna Koski

 

Minä luulen että syy löytyy siitä että Kokoomus haluaa keventää hyvätuloisten tulojen verotusta entisestään. Siitä ei kuitenkaan haluta puhua niinkään ääneen. Parempi puhua työn verotuksesta, jolloin ei ole niinkään selvä että itse asiassa halutaan keventää juuri hyvätuloisten tulojen verotusta.

 

Kyllähän sitä valtion tuloveroa on pitkällä aikavälillä kevennetty. Jopa todella paljon.

 

  • Vuonna 1970 suurin mahdollinen valtion tulovero vuoden 1969 asetuskokoelman mukaan lähenteli 53%. Sen suuremmaksi se ei voinut nousta.

  • Vuonna 2015 suurin mahdollinen valtion tulovero vuoden 2014 asetuskokoelman mukaan lähenteli enää 31,75%. Sen suuremmaksi se ei voinut nousta.

 

Pudotusta noin ⅖ eli noin 40%. Mutta Kokoomukselle tämä ei näytä riittävän.

 

Kansalle alkaa valjeta miten tämä rahoitetaan.

  • Se rahoitetaan vähentämällä koulutusmenoja.

  • Se rahoitetaan vähentämällä vanhusten hoitomenoja.

  • Se rahoitetaan vähentämällä sairaiden hoitomenoja.

  • Se rahoitetaan ajamalla ihmisiä leipäjonoihin.

  • Se rahoitetaan ajamalla ihmisiä palkattomiin orjatöihin.

  • Ja niin edelleen.

 

Eli toisin sanoen romuttamalla yhteiskuntaa, niin kuin sen tunnemme. Tai tunsimme vielä eilen.

 

On niitä joita erään edesmenneen kansanedustajan kirjoituksen mukaan (4.1.2008) eduskunnassa pidetään yhteiskunnan vihollisina.

  • Ikääntyvät

  • Lapset ja lapsiperheet

  • Työttömät

 

Kas kummaa. Lähes samat kansalaisryhmät, joilta hallitus on leikannut.

 

Vaikuttaa vähän siltä ettei tätä Kokoomuksen tuloveropolitiikkaa ymmärretä täysin edes puolueen sisällä.

 

27.4.2017 Kokoomuksen kansanedustaja Jaana Pelkonen kirjoitti blogissaan:

 

"On absurdia, että veroton vesijohto- tai lähdevesi muuttuu verolliseksi, kun se laitetaan pulloon. Virvoitusjuomaveron (0,11 euroa per litra) ja arvolisäveron jälkeen tuotteesta peritään vielä juomapakkausvero (0,51 euroa per litra), jolloin suurin osa tuotteen hinnasta muodostuu veroista."

 

Kansanedustaja Pelkonen ei näytä ymmärtävän että kun valtion tuloveroja alennettaan niin niitä valtion tarvitsemia verotuloja on sitten revittävä jostain muualta.

 

11.6.2018 Uudessa Suomessa julkaistiin uutinen Petteri Orpon uutistoimisto Bloombergille antamasta haastattelusta, jossa hän oli todennut että Suomen valtiovelan maksaminen voi tulla mahdottomaksi.

 

Samasta lähteestä kerrotaan että Suomen valtionvelka on lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.

 

Ketä on oikein ollut vallassa näiden vuosien aikana?

 

Valtioneuvoston nettisivulta löytyy:

Vanhanen II 19.4.2007-22.6.2010

Kiviniemi 22.6.2010-22.6.2011

Katainen 22.6.2011-24.6.2014

Stubb 24.6.2014-29.5.2015

Sipilä 29.5.2015-

 

Ainoastaan siis Keskustan ja Kokoomuksen vetämiä hallituksia.

 

Täytyy muistaa että kasvava valtion velka ei ole muuta kun myöhennetty verojen maksu. Veroilla se valtionvelka maksetaan. Näin se vaan on.

]]>
2 http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257631-tyovero#comments Verotus Sat, 30 Jun 2018 05:59:53 +0000 Ingmar Forne http://ingmarforne.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257631-tyovero
Työttömät ovat laiskoja ja yrittäjät veronkiertäjiä http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257390-tyottomat-ovat-laiskoja-ja-yrittajat-veronkiertajia <p>Suurin osa työttömistä on siis työttömänä, koska ovat laiskoja, eikä heitä työnteko kiinnosta. Yrittäjät taas kiertävät veroja sen minkä ehtivät, ja monet perustavat jopa yrityksen tarkoituksenaan pelkästään kiertää veroja.<br /><br />Näin sanotaan tai ainakin väitetään muiden sanovan.</p><p>Lausahdukset ja mielikuvat ovat vahvoja. Niiden pohjalta tehdään politiikkaa aivan Suomen korkeimmalla poliittisella tasolla. Potentiaalisten väärinkäytösten vuoksi sekä työhaluisen työttömän että rehellisen yrittäjän elämästä tehdään pahimmillaan helvettiä, keveimmilläänkin ikävää byrokratiassa tarpomista.</p><p>Henkilökohtaisesti en usko kummankaan väitteen pitävän suurimman osan kohdalla paikkansa ja tilastot ovat pitkälle samaa mieltä kanssani. Laiskoja ja epärehellisiä ihmisiä eittämättä on olemassa. Se, että muutama yksilö on kykenemätön tai haluton, ei pitäisi olla syy säännellä muita kuoliaaksi. Etuisuuksia ja lain aukkoja hyväksi käyttävien henkilöiden määrä on vakio; heitä on aivan saman verran kannustavassa kuin tiukasti säännellyssä järjestelmässä.</p><p>Nykyisellään lait määritellään kuvitellen, ettei esteistä ja byrokratiasta koidu minkäänlaisia kustannuksia vaan jokainen säännös tuottaa vain sen tuloksen mitä sen on toivottu tuottavan. Vaihtoehtoiskustannukset jäävät laskematta vaikka niiden vaikutus olisi yhtä kouriintuntuva pitkällä aikavälillä kuin suorat kustannukset ja lopulta kustannus voi nousta helposti suuremmaksi kuin tiukan kurin tuoma lisätulo. Aina kun yrittäjä täyttää lappusia, hän ei toimi yrittäjänä.</p><p>Esimerkkinä voisi mainita SDP:n kuvitelmat massiivisesta harmaasta taloudesta, jonka kitkemisellä voitaisiin saada valtion kassaan miljardiluokan veropotti. Todellisuudessa pääosa tuosta harmaasta taloudesta on naapuriapua, halkojen myyntiä ja pullojen keruuta. Vaihtoehto niille ei ole verojen maksu lakia noudattaen, vaan kieltäytyminen koko kanssakäymisestä. Tämä taas leikkaisi jo valmiiksi alhaista taloudellista toimintaa.</p><p>Työllistymisestä ja työllistämisestä pitäisi tehdä siis huomattavasti helpompaa ja samalla tehdä myös verojen maksamisesta ja työttömyysturvan hankkimisesta helppoa ja tasapuolista. On vahingollista kansantaloudelle, valtiontaloudelle ja yksilön omalle taloudelle kun pikkutarkalla sääntelyllä vaikeutetaan vapaaehtoista taloudellista toimintaa.</p><p>Keskitytään jatkossa mahdollisuuksien tarjoamiseen niille henkilöille, jotka haluavat toimia aktiivisesti ja rehellisesti. Jätetään yhteistyökyvyttömät vähemmälle huomiolle, vaikka se liskoaivoissa tuntuisikin väärältä. Näin ohjataan vähäiset varat oikeaan käyttöön ja maksimoidaan hyvinvointi ja talouskasvu.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Suurin osa työttömistä on siis työttömänä, koska ovat laiskoja, eikä heitä työnteko kiinnosta. Yrittäjät taas kiertävät veroja sen minkä ehtivät, ja monet perustavat jopa yrityksen tarkoituksenaan pelkästään kiertää veroja.

Näin sanotaan tai ainakin väitetään muiden sanovan.

Lausahdukset ja mielikuvat ovat vahvoja. Niiden pohjalta tehdään politiikkaa aivan Suomen korkeimmalla poliittisella tasolla. Potentiaalisten väärinkäytösten vuoksi sekä työhaluisen työttömän että rehellisen yrittäjän elämästä tehdään pahimmillaan helvettiä, keveimmilläänkin ikävää byrokratiassa tarpomista.

Henkilökohtaisesti en usko kummankaan väitteen pitävän suurimman osan kohdalla paikkansa ja tilastot ovat pitkälle samaa mieltä kanssani. Laiskoja ja epärehellisiä ihmisiä eittämättä on olemassa. Se, että muutama yksilö on kykenemätön tai haluton, ei pitäisi olla syy säännellä muita kuoliaaksi. Etuisuuksia ja lain aukkoja hyväksi käyttävien henkilöiden määrä on vakio; heitä on aivan saman verran kannustavassa kuin tiukasti säännellyssä järjestelmässä.

Nykyisellään lait määritellään kuvitellen, ettei esteistä ja byrokratiasta koidu minkäänlaisia kustannuksia vaan jokainen säännös tuottaa vain sen tuloksen mitä sen on toivottu tuottavan. Vaihtoehtoiskustannukset jäävät laskematta vaikka niiden vaikutus olisi yhtä kouriintuntuva pitkällä aikavälillä kuin suorat kustannukset ja lopulta kustannus voi nousta helposti suuremmaksi kuin tiukan kurin tuoma lisätulo. Aina kun yrittäjä täyttää lappusia, hän ei toimi yrittäjänä.

Esimerkkinä voisi mainita SDP:n kuvitelmat massiivisesta harmaasta taloudesta, jonka kitkemisellä voitaisiin saada valtion kassaan miljardiluokan veropotti. Todellisuudessa pääosa tuosta harmaasta taloudesta on naapuriapua, halkojen myyntiä ja pullojen keruuta. Vaihtoehto niille ei ole verojen maksu lakia noudattaen, vaan kieltäytyminen koko kanssakäymisestä. Tämä taas leikkaisi jo valmiiksi alhaista taloudellista toimintaa.

Työllistymisestä ja työllistämisestä pitäisi tehdä siis huomattavasti helpompaa ja samalla tehdä myös verojen maksamisesta ja työttömyysturvan hankkimisesta helppoa ja tasapuolista. On vahingollista kansantaloudelle, valtiontaloudelle ja yksilön omalle taloudelle kun pikkutarkalla sääntelyllä vaikeutetaan vapaaehtoista taloudellista toimintaa.

Keskitytään jatkossa mahdollisuuksien tarjoamiseen niille henkilöille, jotka haluavat toimia aktiivisesti ja rehellisesti. Jätetään yhteistyökyvyttömät vähemmälle huomiolle, vaikka se liskoaivoissa tuntuisikin väärältä. Näin ohjataan vähäiset varat oikeaan käyttöön ja maksimoidaan hyvinvointi ja talouskasvu.

]]>
7 http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257390-tyottomat-ovat-laiskoja-ja-yrittajat-veronkiertajia#comments Sääntely Työttömyys Vero Verotus Yrittäjyys Mon, 25 Jun 2018 10:47:08 +0000 Aki Kivirinta http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257390-tyottomat-ovat-laiskoja-ja-yrittajat-veronkiertajia
Jussi Halla-aho: "Verotetaan ankarasti keskiluokkaa" http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257308-jussi-halla-aho-verotetaan-ankarasti-keskiluokkaa <p>Jussi Halla-aho kirjoittaa tuoreen Perussuomalainen lehden kolumnissaan keskiluokan verokapinasta ja köyhistä. Halla-aho toteaa kolumnissaan mm. seuraavaa: <em>&quot;Ongelma on siinä, että ankarasti verotettu keskiluokka on se ryhmä, jolta julkinen valta kerää suurimman osan tuloistaan.&quot; - - &quot;Tässä tapauksessa siis verotetaan ankarasti keskiluokkaa, jotta voidaan rahoittaa tulonsiirrot vähän ansaitseville tai työttömille.&quot;</em></p><p>Halla-aho näyttäisi olevan sitä mieltä, että keskituloisten verotusta pitäisi keventää jolloin keskituloisille jäisi enemmän rahaa kulutukseen, se lisäisi mm. palvelujen kysyntää ja vähentäisi sitä kautta työttömyyttä ja parantaisi siten pienituloisempien asemaa.</p><p><strong>Mielestäni samaan tai jopa parempaan tulokseen voitaisiin päästä</strong> sillä, että kevennettäisiin pienituloisten verotusta. Sekin lisäisi kysyntää, ja tekisi sen jopa varmemmin. Keskituloinen kun saattaisi jopa laittaa verotuksen keventämisen tuomat lisäeurot vaikkapa säästöön.</p><p>Samaisessa perussuomalainen lehdessä on juttua parista keskituloisesta perheestä jotka valittelevat juurikin sitä, että rahaa ei tahdo riittää ulkomaanmatkaan edes kerran vuodessa. Toinen perhe toteaa lisäksi:<strong><em> &quot;Emme edes käytä kunnan tarjoamia terveyspalveluita, vaan aina yksityisiä&quot;</em></strong>. Joopa joo, voisi siinäkin olla tuolle perheelle yksi tapa säästää kun alkaisi käyttää niitä verovaraon kustannettuja palveluita kalliiden yksityisten sijaan?</p><p>Haastateltu viisihenkinen perhe kertoo, että verojen jälkeen perheelle jää 4600 euroa kuukaudessa. Asumiskulut lainanlyhennyksineen ovat 1600 euroa kuukaudessa! Perhe asuu Iisalmessa jossa <a href="http://www.kela.fi/documents/10180/2628102/Kela_fi_Totun+rajat22122016.pdf/d4c3ba5f-3502-48c5-b7bb-299e952e9245">Kelan hyväkymät asumiskulut</a> viisihenkiselle perheelle ovat 845 e/kk. Mikäli perhe asusi tuon hintaluokan (845e/kk) vuokra-asunnossa niin perheelle pitäisi toimeentulotukisäädösten mukaan jäädä vuokran jälkeen käyttöön noin 2000 euroa josta pitäisi itse maksaa sähkö ja vesi.</p><p>Ruokaan perhe kertoo käyttävänsä 280e/hlö/kk. Ilmeisesti syövät sisäfilettä kermakastikkeen kera joka päivä (9,30e/pvä). Lapset tottakai syövät lisäksi kouluaterian aina koulussa. Kesäloma tuo siis lisäongelman?</p><p>Ihmetellä pitää miten köyhät pärjäävät kun keskituloisillakin on noin vaikeaa?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Jussi Halla-aho kirjoittaa tuoreen Perussuomalainen lehden kolumnissaan keskiluokan verokapinasta ja köyhistä. Halla-aho toteaa kolumnissaan mm. seuraavaa: "Ongelma on siinä, että ankarasti verotettu keskiluokka on se ryhmä, jolta julkinen valta kerää suurimman osan tuloistaan." - - "Tässä tapauksessa siis verotetaan ankarasti keskiluokkaa, jotta voidaan rahoittaa tulonsiirrot vähän ansaitseville tai työttömille."

Halla-aho näyttäisi olevan sitä mieltä, että keskituloisten verotusta pitäisi keventää jolloin keskituloisille jäisi enemmän rahaa kulutukseen, se lisäisi mm. palvelujen kysyntää ja vähentäisi sitä kautta työttömyyttä ja parantaisi siten pienituloisempien asemaa.

Mielestäni samaan tai jopa parempaan tulokseen voitaisiin päästä sillä, että kevennettäisiin pienituloisten verotusta. Sekin lisäisi kysyntää, ja tekisi sen jopa varmemmin. Keskituloinen kun saattaisi jopa laittaa verotuksen keventämisen tuomat lisäeurot vaikkapa säästöön.

Samaisessa perussuomalainen lehdessä on juttua parista keskituloisesta perheestä jotka valittelevat juurikin sitä, että rahaa ei tahdo riittää ulkomaanmatkaan edes kerran vuodessa. Toinen perhe toteaa lisäksi: "Emme edes käytä kunnan tarjoamia terveyspalveluita, vaan aina yksityisiä". Joopa joo, voisi siinäkin olla tuolle perheelle yksi tapa säästää kun alkaisi käyttää niitä verovaraon kustannettuja palveluita kalliiden yksityisten sijaan?

Haastateltu viisihenkinen perhe kertoo, että verojen jälkeen perheelle jää 4600 euroa kuukaudessa. Asumiskulut lainanlyhennyksineen ovat 1600 euroa kuukaudessa! Perhe asuu Iisalmessa jossa Kelan hyväkymät asumiskulut viisihenkiselle perheelle ovat 845 e/kk. Mikäli perhe asusi tuon hintaluokan (845e/kk) vuokra-asunnossa niin perheelle pitäisi toimeentulotukisäädösten mukaan jäädä vuokran jälkeen käyttöön noin 2000 euroa josta pitäisi itse maksaa sähkö ja vesi.

Ruokaan perhe kertoo käyttävänsä 280e/hlö/kk. Ilmeisesti syövät sisäfilettä kermakastikkeen kera joka päivä (9,30e/pvä). Lapset tottakai syövät lisäksi kouluaterian aina koulussa. Kesäloma tuo siis lisäongelman?

Ihmetellä pitää miten köyhät pärjäävät kun keskituloisillakin on noin vaikeaa?

]]>
46 http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257308-jussi-halla-aho-verotetaan-ankarasti-keskiluokkaa#comments Jussi Halla-aho Keskiluokka Köyhät Pienituloiset Verotus Sat, 23 Jun 2018 08:48:17 +0000 Juhani Vehmaskangas http://juhanivehmaskangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257308-jussi-halla-aho-verotetaan-ankarasti-keskiluokkaa
Wir schaffen das! http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257288-wir-schaffen-das <p>&nbsp;</p><p>Nämä Angela Merkelin sanat tulivat mieleeni, kun katselin Suomen Kuvalehden vast&rsquo;ikään julkaistua artikkelia turvapaikanhakijoiden vaikutuksesta talouteen. Artikkeli oli otsikoitu &rdquo;Turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle &ndash; ainakin pitkällä aikavälillä, väittää tuore tutkimus&rdquo; ja siinä kerrottiin, että vasta julkaistu ranskalainen&nbsp;<a href="http://www2.cnrs.fr/en/3131.htm" target="_blank">makroekonominen analyysi</a>&nbsp;ei tue käsitystä, että turvapaikkajärjestelmä romuttaisi julkisen talouden ja hyvinvointivaltion. Edelleen kerrottiin, että tutkimuksen tekijät analysoivat yhteensä 15 Euroopan maan maahanmuuttotilastoja ja talouskehitystä vuodesta 1985 alkaen.</p><p>&nbsp;</p><p>Lehdissä näkyy toki tiuhaan uutisia siitä, miten uusi tutkimus on kumonnut sen ja se vanhan tuloksen tai otaksuman, mutta yleensä kyse on lääketieteestä. Yhteiskuntatieteissä aika harvoin joku tutkimus mullistaa aiemmat käsitykset tai tulokset (taloustieteessä ei tule mieleen oikeastaan kuin John Muthin rationaaliset odotukset ja Robert Lucasin &rdquo;Lucas&rdquo; &ndash; kritiikki). Siksi SK:n otsikko sai heti pohtimaan, mitä ihmettä nyt on tapahtunut. Siirtolaisuuden vaikutuksesta talouteen on olemassa varmaan &rdquo;1000&rdquo; tutkimusta tai selvitystä ja aiheellinen kysymys on, miksi juuri tämä (SK:n siteeraama) lappu oli nostettu tikun nokkaan. &nbsp;</p><p>Ei varmaan siksi, että tekijät Hippoippolyte d&#39;Albis, Ekrame Boubtane ja Dramane Coulibaly olisivat jotenkin tunnettuja taloustieteessä. Ei koskaan tullut vastaan. (d&rsquo;Albis on tutkijana CNRS:ssa mutta muut kirjoittajat ovat lehtoreina ranskalaisissa maakuntayliopistoissa). Oudointa on se, että artikkeli on julkaista &rdquo;Science advances -lehdessä, joka ei missään tapauksessa ole taloustieteen julkaisu (Taloustieteessä on yli 1000 eritasoista tieteellistä aikakauskirjaa; itse asiassa REPEC:n listalla on peräti 2098 lehteä; ks. alla). Science advances &ndash;lehden toimituskuntaa tuntuvat miehittävän lähinnä luonnontieteilijät. Vähän ihmetyttää, että miksi artikkeli on laitettu tällaiseen paikkaan, jossa sivumennen sanoen toimitusmaksu on peräti 4000 dollaria.&nbsp; Lappu näyttää kuitenkin (eri muodoissaan) pyörineen markkinoilla vuodesta 2013 lähtien, joten herää epäilys, että se on törmännyt useaan otteeseen kivimuuriin taloustieteen lehdissä.</p><p>US:n blogipalsta ei ehkä ole oikea paikka keskustella artikkelin yksityiskohdista, mutta ehkä muutama kommentti tutkimuksen sisällöstä silti sallitaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tutkimus on aikasarjamenetelmiin (ns. vektoriautoregressiivisiin (VAR) menetelmiin) perustuva arvio siitä, miten turvapaikan hakijoiden määrä ja siirtolaisuus vaikuttavat julkisiin menoihin, verotuloihin, tulotasoon (BKT per capita) ja työttömyysasteeseen. Tarvinnee tuskin todeta, että artikkelissa julkaistujen tulosten mukaan sekä turvapaikan hakijoiden määrä että siirtolaisuus (maahanmuutto) lisäävät tuloja, kasvattavat verotuloja (enemmän kuin julkisia menoja) ja laskevat työttömyysastetta.</p><p>Miten siinä näin voi käydä? Ilmeinen selitys on tavassa, jolla eri muuttujiin vaikuttavat yllättävät muutokset (sokit) on identifioitu. Tässä tapauksessa ne on identifioitu ns. Cholesky -menetelmällä niin, että turvapaikkahakemusten määrä vaikuttaa vuonna t (siis esimerkiksi kuluvana vuonna) kaikkiin muihin muuttujiin, kun taas muut muuttujat vaikuttavat siihen vasta (vähintään vuoden) viiveellä. Siirtolaisuus (maahanmuutto) tulee rekursiivisessa järjestelmässä turvapaikan hakijoiden jälkeen seuraavana, siten verot, julkiset menot, tulot ja työttömyys. Kaikkien ensin mainittujen muuttujien sokit vaikuttavat työttömyyteen, mutta työttömyys vaikuttaa niihin vasta viiveellä. Tulosten tulkinnassa suljetaan siis pois se mahdollisuus, että turvapaikan haku ja maahanmuutto olisi tarjontajohteista: muutetaan maahan, jossa tulotaso on korkea ja jossa työttömyys on alhainen. Kuitenkin jälkimmäinen tulkinta tuntuisi intuitiivisesti järkevämmältä. Otetaan vaikka pari yksinkertaista esimerkkiä. Onko Ruotsin korkea BKT per capita seurausta siitä, että sinne muuttaa paljon siirtolaisia vai onko niin, että paljon siirtolaisia muuttaa Ruotsiin, koska siellä on niin korkea elintaso. Tai katsotaan jakauman toista &rdquo;häntää&rdquo;. Onko Ukraina köyhä siksi, että maahanmuutto on niin vähäistä (itse asiassa negatiivista) vai onko niin, että Ukrainaan ei muuta kukaan, koska elintaso on niin alhainen? Sama logiikka pätee tuloihin, veroihin ja julkisiin menoihin. Kun tulot kasvavat, kasvavat verotulot, ehkä myös menot, mutta vähemmän kuin verotulot (ns. budjettiautomatiikka). Jos maahanmuutto reagoi positiivisesti tuloihin, havaitaan, että samanaikaisesti kun maahanmuutto kasvaa, kasvat myös verotulot ja julkiset menot. Olennaista vain on se, että maahanmuutto ei ole luonteeltaan mikään &rdquo;meteoriittisade&rdquo; (eksogeeninen). Pikemminkin se on samanlainen kuin mikä muu tahansa taloudellinen käyttäytyminen (&rdquo;paksu lompakko implikoi, että ostoskärryssä on paljon tavaraa&rdquo;). &nbsp;</p><p>Aasioista voidaan tietenkin olla eri mieltä, mutta itse en hirveästi innostu tutkimuksesta, joka &rdquo;lyö kiinni&rdquo; vaihtoehtoisen vaikutuskanavan ja tuottaa tuloksen, joka on itse asiassa leivottu tutkimusasetelaan. VAR -malli on ihan hyödyllinen analyysiväline, mutta on aina muistettava, että se on perusluonteeltaan täysin ei-teoreettinen (vähän niin kuin korrelaatioanalyysi). Hyödyllisyys tosin hupenee vähiin, jos malli ei ole lainkaan sopusoinnussa teorian kanssa, niin kuin tässä tapauksessa. &nbsp;</p><p>Tutkimustuloksista ei ole helppo raportoida ei-ammattilehdissä, koska tuloksia on mielettömän paljon ja jo lähtökohtaisesti niihin aina liittyy jokin ristiriita (pyrkimys osoittaa aiemmat tulokset vääriksi). Mutta vähin, mitä voidaan tehdä, on asettaa uudet tulokset oikeaan asiayhteyteen kertomalla, mikä on jonkinlainen konsensus-tietämys kulloinkin esillä olevasta ilmiöstä ja mikä on mahdollisten uusien tutkimustulosten laadullinen uskottavuus. Vaikka meidän ei tarvitse kumarrella auktoriteetteja, on yksinkertaisesti vain hyödyllistä tietää, että tutkimuksen tekijä on julkaissut vaikkapa 20 artikkelia Econometricassa. Todennäköisesti hän tietää, mitä tekee. Sen sijaan tutkija, joka julkaisee lehdissä, joissa &rdquo;maksua vastaan&rdquo; hyväksytään kaikki laput, ei erityisesti herätä luottamusta. Ei edes silloin, kuin tutkimustulokset sattuisivat miellyttämään omaa ajatusmaailmaa.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-euroopan-taloudelle-ainakin-pitkalla-aikavalilla-vaittaa-tuore-tutkimus/" title="https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-euroopan-taloudelle-ainakin-pitkalla-aikavalilla-vaittaa-tuore-tutkimus/">https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-e...</a></p><p><a href="https://news.cnrs.fr/articles/the-beneficial-effect-of-migration-on-the-economy" title="https://news.cnrs.fr/articles/the-beneficial-effect-of-migration-on-the-economy">https://news.cnrs.fr/articles/the-beneficial-effect-of-migration-on-the-...</a></p><p><a href="https://ideas.repec.org/top/top.journals.simple.html" title="https://ideas.repec.org/top/top.journals.simple.html">https://ideas.repec.org/top/top.journals.simple.html</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>  

Nämä Angela Merkelin sanat tulivat mieleeni, kun katselin Suomen Kuvalehden vast’ikään julkaistua artikkelia turvapaikanhakijoiden vaikutuksesta talouteen. Artikkeli oli otsikoitu ”Turvapaikanhakijoista on hyötyä Euroopan taloudelle – ainakin pitkällä aikavälillä, väittää tuore tutkimus” ja siinä kerrottiin, että vasta julkaistu ranskalainen makroekonominen analyysi ei tue käsitystä, että turvapaikkajärjestelmä romuttaisi julkisen talouden ja hyvinvointivaltion. Edelleen kerrottiin, että tutkimuksen tekijät analysoivat yhteensä 15 Euroopan maan maahanmuuttotilastoja ja talouskehitystä vuodesta 1985 alkaen.

 

Lehdissä näkyy toki tiuhaan uutisia siitä, miten uusi tutkimus on kumonnut sen ja se vanhan tuloksen tai otaksuman, mutta yleensä kyse on lääketieteestä. Yhteiskuntatieteissä aika harvoin joku tutkimus mullistaa aiemmat käsitykset tai tulokset (taloustieteessä ei tule mieleen oikeastaan kuin John Muthin rationaaliset odotukset ja Robert Lucasin ”Lucas” – kritiikki). Siksi SK:n otsikko sai heti pohtimaan, mitä ihmettä nyt on tapahtunut. Siirtolaisuuden vaikutuksesta talouteen on olemassa varmaan ”1000” tutkimusta tai selvitystä ja aiheellinen kysymys on, miksi juuri tämä (SK:n siteeraama) lappu oli nostettu tikun nokkaan.  

Ei varmaan siksi, että tekijät Hippoippolyte d'Albis, Ekrame Boubtane ja Dramane Coulibaly olisivat jotenkin tunnettuja taloustieteessä. Ei koskaan tullut vastaan. (d’Albis on tutkijana CNRS:ssa mutta muut kirjoittajat ovat lehtoreina ranskalaisissa maakuntayliopistoissa). Oudointa on se, että artikkeli on julkaista ”Science advances -lehdessä, joka ei missään tapauksessa ole taloustieteen julkaisu (Taloustieteessä on yli 1000 eritasoista tieteellistä aikakauskirjaa; itse asiassa REPEC:n listalla on peräti 2098 lehteä; ks. alla). Science advances –lehden toimituskuntaa tuntuvat miehittävän lähinnä luonnontieteilijät. Vähän ihmetyttää, että miksi artikkeli on laitettu tällaiseen paikkaan, jossa sivumennen sanoen toimitusmaksu on peräti 4000 dollaria.  Lappu näyttää kuitenkin (eri muodoissaan) pyörineen markkinoilla vuodesta 2013 lähtien, joten herää epäilys, että se on törmännyt useaan otteeseen kivimuuriin taloustieteen lehdissä.

US:n blogipalsta ei ehkä ole oikea paikka keskustella artikkelin yksityiskohdista, mutta ehkä muutama kommentti tutkimuksen sisällöstä silti sallitaan. Kaikessa yksinkertaisuudessaan tutkimus on aikasarjamenetelmiin (ns. vektoriautoregressiivisiin (VAR) menetelmiin) perustuva arvio siitä, miten turvapaikan hakijoiden määrä ja siirtolaisuus vaikuttavat julkisiin menoihin, verotuloihin, tulotasoon (BKT per capita) ja työttömyysasteeseen. Tarvinnee tuskin todeta, että artikkelissa julkaistujen tulosten mukaan sekä turvapaikan hakijoiden määrä että siirtolaisuus (maahanmuutto) lisäävät tuloja, kasvattavat verotuloja (enemmän kuin julkisia menoja) ja laskevat työttömyysastetta.

Miten siinä näin voi käydä? Ilmeinen selitys on tavassa, jolla eri muuttujiin vaikuttavat yllättävät muutokset (sokit) on identifioitu. Tässä tapauksessa ne on identifioitu ns. Cholesky -menetelmällä niin, että turvapaikkahakemusten määrä vaikuttaa vuonna t (siis esimerkiksi kuluvana vuonna) kaikkiin muihin muuttujiin, kun taas muut muuttujat vaikuttavat siihen vasta (vähintään vuoden) viiveellä. Siirtolaisuus (maahanmuutto) tulee rekursiivisessa järjestelmässä turvapaikan hakijoiden jälkeen seuraavana, siten verot, julkiset menot, tulot ja työttömyys. Kaikkien ensin mainittujen muuttujien sokit vaikuttavat työttömyyteen, mutta työttömyys vaikuttaa niihin vasta viiveellä. Tulosten tulkinnassa suljetaan siis pois se mahdollisuus, että turvapaikan haku ja maahanmuutto olisi tarjontajohteista: muutetaan maahan, jossa tulotaso on korkea ja jossa työttömyys on alhainen. Kuitenkin jälkimmäinen tulkinta tuntuisi intuitiivisesti järkevämmältä. Otetaan vaikka pari yksinkertaista esimerkkiä. Onko Ruotsin korkea BKT per capita seurausta siitä, että sinne muuttaa paljon siirtolaisia vai onko niin, että paljon siirtolaisia muuttaa Ruotsiin, koska siellä on niin korkea elintaso. Tai katsotaan jakauman toista ”häntää”. Onko Ukraina köyhä siksi, että maahanmuutto on niin vähäistä (itse asiassa negatiivista) vai onko niin, että Ukrainaan ei muuta kukaan, koska elintaso on niin alhainen? Sama logiikka pätee tuloihin, veroihin ja julkisiin menoihin. Kun tulot kasvavat, kasvavat verotulot, ehkä myös menot, mutta vähemmän kuin verotulot (ns. budjettiautomatiikka). Jos maahanmuutto reagoi positiivisesti tuloihin, havaitaan, että samanaikaisesti kun maahanmuutto kasvaa, kasvat myös verotulot ja julkiset menot. Olennaista vain on se, että maahanmuutto ei ole luonteeltaan mikään ”meteoriittisade” (eksogeeninen). Pikemminkin se on samanlainen kuin mikä muu tahansa taloudellinen käyttäytyminen (”paksu lompakko implikoi, että ostoskärryssä on paljon tavaraa”).  

Aasioista voidaan tietenkin olla eri mieltä, mutta itse en hirveästi innostu tutkimuksesta, joka ”lyö kiinni” vaihtoehtoisen vaikutuskanavan ja tuottaa tuloksen, joka on itse asiassa leivottu tutkimusasetelaan. VAR -malli on ihan hyödyllinen analyysiväline, mutta on aina muistettava, että se on perusluonteeltaan täysin ei-teoreettinen (vähän niin kuin korrelaatioanalyysi). Hyödyllisyys tosin hupenee vähiin, jos malli ei ole lainkaan sopusoinnussa teorian kanssa, niin kuin tässä tapauksessa.  

Tutkimustuloksista ei ole helppo raportoida ei-ammattilehdissä, koska tuloksia on mielettömän paljon ja jo lähtökohtaisesti niihin aina liittyy jokin ristiriita (pyrkimys osoittaa aiemmat tulokset vääriksi). Mutta vähin, mitä voidaan tehdä, on asettaa uudet tulokset oikeaan asiayhteyteen kertomalla, mikä on jonkinlainen konsensus-tietämys kulloinkin esillä olevasta ilmiöstä ja mikä on mahdollisten uusien tutkimustulosten laadullinen uskottavuus. Vaikka meidän ei tarvitse kumarrella auktoriteetteja, on yksinkertaisesti vain hyödyllistä tietää, että tutkimuksen tekijä on julkaissut vaikkapa 20 artikkelia Econometricassa. Todennäköisesti hän tietää, mitä tekee. Sen sijaan tutkija, joka julkaisee lehdissä, joissa ”maksua vastaan” hyväksytään kaikki laput, ei erityisesti herätä luottamusta. Ei edes silloin, kuin tutkimustulokset sattuisivat miellyttämään omaa ajatusmaailmaa.

 

https://suomenkuvalehti.fi/jutut/tiede/turvapaikanhakijoista-on-hyotya-euroopan-taloudelle-ainakin-pitkalla-aikavalilla-vaittaa-tuore-tutkimus/

https://news.cnrs.fr/articles/the-beneficial-effect-of-migration-on-the-economy

https://ideas.repec.org/top/top.journals.simple.html

]]>
31 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257288-wir-schaffen-das#comments Hyvinvointivaltio Maahanmuutto Verotus Fri, 22 Jun 2018 13:36:28 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/257288-wir-schaffen-das
Kohta ei kannata olla kaksivuorotyössä http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256949-kohta-ei-kannata-olla-kaksivuorotyossa <p>Normaalisti elävältä, tuntemaltani 35 vuotiaalta mieheltä, joka asuu vuokralla Helsingin Kalliossa, käyden kaksivuorotyössä 3 400 kuukausipalkalla, jää käteen 200 &ndash; 300 euroa kuukaudessa. Nyt mikä on siis vialla? Joku kuukausi se tyyppi jopa pikavippaa satasen pari, että pääsee yli maksuistaan tiliin.</p><p>&nbsp;</p><p>Miten se näin menee? Palkasta verojen jälkeen vuokraan 850, ruokaan 550, vaatteet hygienia yms. 150, vakuutukset, harrastukset yms. 150, auto+matkustaminen 150 /kk jne. Eikä se vielä ryyppää, tai harrasta mitään erityisempää.</p><p>&nbsp;</p><p>Siksi olisi parempi, ettei hänelle kovasta työstään maksettaisi mitään, vaan hänelle taattaisiin suunnilleen nykyinen elintaso ja sen parantuminen, kunhan hän tekee 8&frac12; tuntia vuorokaudessa palveluja, tavaroita, hyvinvointia ja infraa ympärilleen. Paljon kannattavampi sopimus haittaoleilijoiden yhteiskunnalle, kuin elättää kymmeniä tuhansia afrikkalaisia.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuon tyypin bruttopalkasta yhteiskunta suoraan ja välittömästi alv- verottaen saa enemmän rahaa, kuin tyyppi itse käyttöönsä! Siksi ajattelevien laumat ehkä kohta tajuaa, että pitää olla jotakin muuta, kuin tämä nykyinen meno ja toimintaympäristö.</p><p>&nbsp;</p><p>Heitä varten meillä tietysti on säädetty urkinta, terrorismi- ja pakkolaitoslait. Lopuksi on EU, poliisi, äänekkäät painostusjärjestöt, somen mielettömyys, vartiofirmojen saaristot ja armeija kukistamassa ajattelevien halun uudistaa yhteiskuntamuotoamme.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Normaalisti elävältä, tuntemaltani 35 vuotiaalta mieheltä, joka asuu vuokralla Helsingin Kalliossa, käyden kaksivuorotyössä 3 400 kuukausipalkalla, jää käteen 200 – 300 euroa kuukaudessa. Nyt mikä on siis vialla? Joku kuukausi se tyyppi jopa pikavippaa satasen pari, että pääsee yli maksuistaan tiliin.

 

Miten se näin menee? Palkasta verojen jälkeen vuokraan 850, ruokaan 550, vaatteet hygienia yms. 150, vakuutukset, harrastukset yms. 150, auto+matkustaminen 150 /kk jne. Eikä se vielä ryyppää, tai harrasta mitään erityisempää.

 

Siksi olisi parempi, ettei hänelle kovasta työstään maksettaisi mitään, vaan hänelle taattaisiin suunnilleen nykyinen elintaso ja sen parantuminen, kunhan hän tekee 8½ tuntia vuorokaudessa palveluja, tavaroita, hyvinvointia ja infraa ympärilleen. Paljon kannattavampi sopimus haittaoleilijoiden yhteiskunnalle, kuin elättää kymmeniä tuhansia afrikkalaisia.

 

Tuon tyypin bruttopalkasta yhteiskunta suoraan ja välittömästi alv- verottaen saa enemmän rahaa, kuin tyyppi itse käyttöönsä! Siksi ajattelevien laumat ehkä kohta tajuaa, että pitää olla jotakin muuta, kuin tämä nykyinen meno ja toimintaympäristö.

 

Heitä varten meillä tietysti on säädetty urkinta, terrorismi- ja pakkolaitoslait. Lopuksi on EU, poliisi, äänekkäät painostusjärjestöt, somen mielettömyys, vartiofirmojen saaristot ja armeija kukistamassa ajattelevien halun uudistaa yhteiskuntamuotoamme.

]]>
15 http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256949-kohta-ei-kannata-olla-kaksivuorotyossa#comments Kaksivuorotyö Oleilijat Palkka Verotus Fri, 15 Jun 2018 13:52:55 +0000 Aulis Saarijärvi http://aulissaarijrvi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256949-kohta-ei-kannata-olla-kaksivuorotyossa
Yksinyrittäjän verotuksen järjettömyys http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256341-yksinyrittajan-verotuksen-jarjettomyys <p>SDP jatkaa suklaan jakamista yrittäjille, <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/sdp-aikoo-kiristaa-omistamisen-verotusta/EnBTDhsx">ehdottamalla verolinjauksissaan</a> listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verotuksen kiristämistä niin, että kevyesti verotettua osinkoa voisi nostaa yrityksestä määrän, joka on neljä prosenttia yrityksen nettovaroista nykyisen kahdeksan prosentin sijaan.</p><p>Tähän ehdotukseen olisi hyvä tuoda näkökulma, joka tänä päivänä on melkoisen yleinen eli yhden ihmisen osakeyhtiön näkökulma. Tällaisia osakeyhtiöitä, joissa on töissä ainoastaan yrittäjä itse, on melko lailla. Miten verotus siis heidän kohdallaan kulkee.</p><p>Otetaan esimerkiksi juuri aloittanut yhtiö eli ensimmäisen tilikauden käynyt. Näissä yhtiöissä liikevaihto on harvemmin yli 200 tuhatta euroa ja liikevoitto pyörii usein 5- 10 % tienoilla eli sanotaan tässä tapauksessa 20 tuhatta euroa. Jos tulos ennen veroja on siis 20 tuhatta euroa, on yrittäjällä käytännössä kaksi mahdollisuutta:</p><ol><li>Maksaa tuloksesta yhteisövero ja jakaa osinkoja</li><li>Maksaa itselleen lisäpalkkaa tuon 20 tuhannen euron verran ja tehdä nollatulos</li></ol><p>Kumpi on kannattavampaa verotuksellisesti? Yhteisövero on 20 % eli 4000 euroa. Oletetaan, että yrittäjän ansiotuloveroprosentti on 25 %. Jos hän tämän jälkeen haluaa jakaa osinkona kaikki loput 16&nbsp;000 euroa, maksaisi hän veroja seuraavasti:</p><ul><li>8 % nettovarallisuudesta (1480 eur) hän maksaisi pääomatuloa 30 % osuudesta eli 111 euroa.</li><li>8 % ylimenevästä osuudesta hän maksaisi ansiotuloveroa 75 % osuudesta eli 2722,50 eur.</li><li>Näin ollen hän maksaisi henkilökohtaisessa verotuksessaan osingoista veroa yht. 2833,50 eur, joka on n. 17,7 % 16&nbsp;000 eurosta.</li></ul><p>Eli henkilökohtaisessa verotuksessaan hän siis maksaisi 7,3 prosenttiyksikköä pienempää veroa osinkoja jakamalla kun mitä hän maksaisi suoraa palkkaa nostamalla. Tämä on se kohta missä demarit huutavat yrittäjien suosimisesta. Asia mikä aktiivisesti unohdetaan, on jo tästä summasta maksettu yhteisövero. Aivan, se on yhtiön maksamaa, ei yrittäjän. Ja kyllä, yhtiö on oma juridinen henkilönsä. Mutta tästä huolimatta, käytännössä myös tämän veron maksaa yrittäjä!</p><p>Eli lisätään se yhtälöön. Huomataan, että alkuperäisestä yrittäjän keräämästä 20 tuhannen euron voitosta maksetaan veroina 4000 eur + 2833,50 eur = yht. 6833,50 eur. Tämä on n. 34,2 % 20 tuhannesta eurosta. Jos yrittäjä olisi maksanut tuon 20 tuhatta euroa palkkana itselleen, olisi vero ollut 5000 euroa eli 1833,50 euroa vähemmän, koska yhteisöveroa ei olisi maksettu ollenkaan. Vaikka progressio olisi nostanut yrittäjän ansiotuloveroprosentin 30 %:iin, olisi hyöty edelleen 1378 euroa palkan hyväksi.</p><p>Mihin tämä sitten johtaa? Tämä johtaa siihen, että esimerkin kaltaisten yritysten ei yksinkertaisesti kannata tehdä voittoa. Jos haluaa vahvistaa tasettaan, mikä sinällään olisi järkevää, se maksaa tuhansia euroja. Eli siis hetkinen nyt? Yrittäjä joutuu maksamaan valtiolle siitä, että hän haluaa vahvistaa oman yrityksensä tasetta itse ansaitsemillaan rahoilla. Kyllä, juuri näin. Vaikka senttiäkään ei olisi vielä yrittäjän omaan taskuun tullut. Se että yrittäjä ei verotuksellisista syistä halua vahvistaa yrityksen tasetta, ei ole hyvä asia. Se tekee yhtiöstä huomattavan paljon haavoittuneemman huonojen aikojen osalta sekä huonontaa esim. yhtiön mahdollisuutta saada vierasta pääomaa.</p><p>Näin ollen huomaamme, että demareiden ehdotus on esimerkkiyrityksen kannalta jotain typerän ja merkityksettömän väliltä. Niin kauan kun yhtiön tulosta verotetaan ensin yhtiöltä ja sen jälkeen yrittäjältä näkemättä, että verotettava on käytännössä sama, luodaan kynnys yhtiön orgaaniselle kasvulle, joka parhaassa tapauksessa luo lisätyöpaikkoja.</p><p>Niitä oikeita lisätyöpaikkoja. Ei mitään tempputöitä, joilla parannetaan työllisyyslukuja.</p> SDP jatkaa suklaan jakamista yrittäjille, ehdottamalla verolinjauksissaan listaamattomien osakeyhtiöiden osinkojen verotuksen kiristämistä niin, että kevyesti verotettua osinkoa voisi nostaa yrityksestä määrän, joka on neljä prosenttia yrityksen nettovaroista nykyisen kahdeksan prosentin sijaan.

Tähän ehdotukseen olisi hyvä tuoda näkökulma, joka tänä päivänä on melkoisen yleinen eli yhden ihmisen osakeyhtiön näkökulma. Tällaisia osakeyhtiöitä, joissa on töissä ainoastaan yrittäjä itse, on melko lailla. Miten verotus siis heidän kohdallaan kulkee.

Otetaan esimerkiksi juuri aloittanut yhtiö eli ensimmäisen tilikauden käynyt. Näissä yhtiöissä liikevaihto on harvemmin yli 200 tuhatta euroa ja liikevoitto pyörii usein 5- 10 % tienoilla eli sanotaan tässä tapauksessa 20 tuhatta euroa. Jos tulos ennen veroja on siis 20 tuhatta euroa, on yrittäjällä käytännössä kaksi mahdollisuutta:

  1. Maksaa tuloksesta yhteisövero ja jakaa osinkoja
  2. Maksaa itselleen lisäpalkkaa tuon 20 tuhannen euron verran ja tehdä nollatulos

Kumpi on kannattavampaa verotuksellisesti? Yhteisövero on 20 % eli 4000 euroa. Oletetaan, että yrittäjän ansiotuloveroprosentti on 25 %. Jos hän tämän jälkeen haluaa jakaa osinkona kaikki loput 16 000 euroa, maksaisi hän veroja seuraavasti:

  • 8 % nettovarallisuudesta (1480 eur) hän maksaisi pääomatuloa 30 % osuudesta eli 111 euroa.
  • 8 % ylimenevästä osuudesta hän maksaisi ansiotuloveroa 75 % osuudesta eli 2722,50 eur.
  • Näin ollen hän maksaisi henkilökohtaisessa verotuksessaan osingoista veroa yht. 2833,50 eur, joka on n. 17,7 % 16 000 eurosta.

Eli henkilökohtaisessa verotuksessaan hän siis maksaisi 7,3 prosenttiyksikköä pienempää veroa osinkoja jakamalla kun mitä hän maksaisi suoraa palkkaa nostamalla. Tämä on se kohta missä demarit huutavat yrittäjien suosimisesta. Asia mikä aktiivisesti unohdetaan, on jo tästä summasta maksettu yhteisövero. Aivan, se on yhtiön maksamaa, ei yrittäjän. Ja kyllä, yhtiö on oma juridinen henkilönsä. Mutta tästä huolimatta, käytännössä myös tämän veron maksaa yrittäjä!

Eli lisätään se yhtälöön. Huomataan, että alkuperäisestä yrittäjän keräämästä 20 tuhannen euron voitosta maksetaan veroina 4000 eur + 2833,50 eur = yht. 6833,50 eur. Tämä on n. 34,2 % 20 tuhannesta eurosta. Jos yrittäjä olisi maksanut tuon 20 tuhatta euroa palkkana itselleen, olisi vero ollut 5000 euroa eli 1833,50 euroa vähemmän, koska yhteisöveroa ei olisi maksettu ollenkaan. Vaikka progressio olisi nostanut yrittäjän ansiotuloveroprosentin 30 %:iin, olisi hyöty edelleen 1378 euroa palkan hyväksi.

Mihin tämä sitten johtaa? Tämä johtaa siihen, että esimerkin kaltaisten yritysten ei yksinkertaisesti kannata tehdä voittoa. Jos haluaa vahvistaa tasettaan, mikä sinällään olisi järkevää, se maksaa tuhansia euroja. Eli siis hetkinen nyt? Yrittäjä joutuu maksamaan valtiolle siitä, että hän haluaa vahvistaa oman yrityksensä tasetta itse ansaitsemillaan rahoilla. Kyllä, juuri näin. Vaikka senttiäkään ei olisi vielä yrittäjän omaan taskuun tullut. Se että yrittäjä ei verotuksellisista syistä halua vahvistaa yrityksen tasetta, ei ole hyvä asia. Se tekee yhtiöstä huomattavan paljon haavoittuneemman huonojen aikojen osalta sekä huonontaa esim. yhtiön mahdollisuutta saada vierasta pääomaa.

Näin ollen huomaamme, että demareiden ehdotus on esimerkkiyrityksen kannalta jotain typerän ja merkityksettömän väliltä. Niin kauan kun yhtiön tulosta verotetaan ensin yhtiöltä ja sen jälkeen yrittäjältä näkemättä, että verotettava on käytännössä sama, luodaan kynnys yhtiön orgaaniselle kasvulle, joka parhaassa tapauksessa luo lisätyöpaikkoja.

Niitä oikeita lisätyöpaikkoja. Ei mitään tempputöitä, joilla parannetaan työllisyyslukuja.

]]>
19 http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256341-yksinyrittajan-verotuksen-jarjettomyys#comments Kotimaa Työllisyys Verotus Yrittäjyys Mon, 04 Jun 2018 12:35:14 +0000 Harri Vuorenpää http://harrivuorenp.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256341-yksinyrittajan-verotuksen-jarjettomyys
Viisas pienyrittäjä katsoo nyt vasemmalle http://torstiluotonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255968-viisas-pienyrittaja-katsoo-nyt-vasemmalle <p>Yrittäjän vapaus on monelle pelkkä myytti ja oma firma pakon sanelema välttämättömyys.</p><p>Omaa yritystä pyörittävälle on tärkeintä että ihmisillä menee hyvin tai edes kohtalaisesti ja että he luottavat tulevaisuuteen.&nbsp;Kampaajat, taksikuskit ja kuljetuspalvelut ovat ihan oikeasti talouden indikaattoreita ja ovat ensimmäisiä jotka huomaavat kun kansalaiset ovat epävarmoja omasta toimeentulostaan ja työpaikastaan.</p><p>Pienyrittäjän arki on usein kovaa taistelua toimeentulosta ja täynnä huolta tulevasta.</p><p>Sipilän käsitys yrittäjästä on ihan erilainen kuin suurin osa suomalaisista yrittäjistä on. Pääministerimme ja hallituksen kuva yrittäjästä ei ole ihminen joka miettii seuraavan kuukauden lainanlyhennyksiä, eikä sitä menevätkö jotkut tärkeät ja kalliit puhdistusaineet vanhoiksi ennen kuin tulee seuraava tilaus, eikä sitä joutuuko tässä kuussa asuntolainan lyhennyksen eräpäivää siirtämään koska töitä on ollut niin vähän.</p><p>Uusi yrittäjyyden muoto on tietenkin entiset kuukausipalkalla vakituisessa työsuhteessa olleet työntekijät jotka on pakotettu vasten tahtoaan yrittäjiksi. He myyvät nyt tuntejaan usein entiselle työnantajalleen täsmälleen samaan työhön mitä tekivät ennen yrittäjyyttään kuukausipalkalla, nyt vain käytännössä ilman mitään turvaa tulevasta.</p><p>&nbsp;Hallituksen tukema ja vaalima yrittäjä onkin oikeasti omistaja jonka alaisuudessa on työntekijöitä ja pienten yrittäjien verkosto alihankkijoina</p><p>&nbsp;</p><p>Suomen yrittäjien tuore toimitusjohtaja ja entinen Hesarin päätoimittaja Mikael Pentikäinen on aloittanut jonkinlaisen sodan ammattiyhdistysliikettä vastaan puuhaamalla Suomeen yksityistä työttömyyskassaa jonka jäsenmaksut työnantaja tarjoaisi työntekijöille. Suomen yrittäjien taktiikka on kiero.</p><p>&nbsp;Harva yritys haluaa tai uskaltaa rakentaa suoranaista vastakkainasettelua omistajan ja työntekijöiden välille, ollaan mieluummin, ainakin puheissa samaa porukkaa.</p><p>&nbsp;Pentikäisen hanke hyökkää työntekijöiden kimppuun ovelasti takaapäin jolloin tarkoituksena on tietenkin heikentää henkilöstön asemaa neuvotteluissa viemällä siltä ammattiyhdistysliikkeen tarjoama tuki ja joukkovoima.</p><p>&nbsp;</p><p>SDP:n veromalli keventäisi kaikkein pienituloisimpien verotusta ja elvyttäisi taloutta suoraan kulutukseen, koska käytännössä kaikki lisäraha pienituloisille lähtisi taatusti kiertoon piristämään taloutta ja luomaan ympärilleen lisää työtä, kuten tietysti myös se monen populismiksi kauhistelema satasen korotus kaikkein pienimpiin eläkkeisiin.&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Yrittäjän vapaus on monelle pelkkä myytti ja oma firma pakon sanelema välttämättömyys.

Omaa yritystä pyörittävälle on tärkeintä että ihmisillä menee hyvin tai edes kohtalaisesti ja että he luottavat tulevaisuuteen. Kampaajat, taksikuskit ja kuljetuspalvelut ovat ihan oikeasti talouden indikaattoreita ja ovat ensimmäisiä jotka huomaavat kun kansalaiset ovat epävarmoja omasta toimeentulostaan ja työpaikastaan.

Pienyrittäjän arki on usein kovaa taistelua toimeentulosta ja täynnä huolta tulevasta.

Sipilän käsitys yrittäjästä on ihan erilainen kuin suurin osa suomalaisista yrittäjistä on. Pääministerimme ja hallituksen kuva yrittäjästä ei ole ihminen joka miettii seuraavan kuukauden lainanlyhennyksiä, eikä sitä menevätkö jotkut tärkeät ja kalliit puhdistusaineet vanhoiksi ennen kuin tulee seuraava tilaus, eikä sitä joutuuko tässä kuussa asuntolainan lyhennyksen eräpäivää siirtämään koska töitä on ollut niin vähän.

Uusi yrittäjyyden muoto on tietenkin entiset kuukausipalkalla vakituisessa työsuhteessa olleet työntekijät jotka on pakotettu vasten tahtoaan yrittäjiksi. He myyvät nyt tuntejaan usein entiselle työnantajalleen täsmälleen samaan työhön mitä tekivät ennen yrittäjyyttään kuukausipalkalla, nyt vain käytännössä ilman mitään turvaa tulevasta.

 Hallituksen tukema ja vaalima yrittäjä onkin oikeasti omistaja jonka alaisuudessa on työntekijöitä ja pienten yrittäjien verkosto alihankkijoina

 

Suomen yrittäjien tuore toimitusjohtaja ja entinen Hesarin päätoimittaja Mikael Pentikäinen on aloittanut jonkinlaisen sodan ammattiyhdistysliikettä vastaan puuhaamalla Suomeen yksityistä työttömyyskassaa jonka jäsenmaksut työnantaja tarjoaisi työntekijöille. Suomen yrittäjien taktiikka on kiero.

 Harva yritys haluaa tai uskaltaa rakentaa suoranaista vastakkainasettelua omistajan ja työntekijöiden välille, ollaan mieluummin, ainakin puheissa samaa porukkaa.

 Pentikäisen hanke hyökkää työntekijöiden kimppuun ovelasti takaapäin jolloin tarkoituksena on tietenkin heikentää henkilöstön asemaa neuvotteluissa viemällä siltä ammattiyhdistysliikkeen tarjoama tuki ja joukkovoima.

 

SDP:n veromalli keventäisi kaikkein pienituloisimpien verotusta ja elvyttäisi taloutta suoraan kulutukseen, koska käytännössä kaikki lisäraha pienituloisille lähtisi taatusti kiertoon piristämään taloutta ja luomaan ympärilleen lisää työtä, kuten tietysti myös se monen populismiksi kauhistelema satasen korotus kaikkein pienimpiin eläkkeisiin. 

]]>
4 http://torstiluotonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255968-viisas-pienyrittaja-katsoo-nyt-vasemmalle#comments Pienyrittäjät Suomen yrittäjät Talous Verotus Mon, 28 May 2018 09:05:09 +0000 Torsti Luotonen http://torstiluotonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255968-viisas-pienyrittaja-katsoo-nyt-vasemmalle
Perintöveron poistopuheet ihmetyttävät http://toukokivi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255930-perintoveron-poistopuheet-ihmetyttavat <p>Perintöveron kumoamista vaativa kansalaisaloite keräsi 50 000 nimeä ja päätyy eduskunnan käsiteltäväksi lähitulevaisuudessa. Olen kiusaantuneena ja ärsyyntyneenä seurannut kansalaiskeskustelua aiheesta lehtien mielipidekirjoituksissa ja sosiaalisesta mediassa. Minun mielestäni perintöveroa ei pitäisi poistaa. Tiedän kyllä, että uin yleistä mielipidettä vastaan tässä asiassa, se ei kiinnosta minua. Valtion velankasvun pysäyttäminen ja hyvinvointivaltiomme säilyttäminen kiinnostavat. Pyrin kääntämään kansalaismielipidettä omalta osaltani tällä kirjoituksellani.<br /><br />Valtion budjettiarvion 2018 alijäämä-arvio oli 3,4 miljardia euroa. Noin 3 400 miljoonaa on se määrä rahaa, minkä Suomi ottaa tänä vuonna lisävelkaa, vaikka elämme kansainvälistä taloudellista nousukautta. Alijäämä pitäisi kuroa umpeen ja lisävelkaantuminen pysäyttää ennen kuin lähdetään veronalennuksia lupailemaan. Valtion perintöveron kautta keräämä rahasumma oli 2017 909 miljoonaa euroa (lähde: veronmaksajat.fi).</p><p><br />Varsinaisena epä-älyllisyyden huipentumana pidän hokemaa &quot;perintövero on kateusvero&quot;. Voi hyvänen aika! Samalla logiikalla kaikki verot ovat &quot;kateusveroja&quot;. Luuleeko joku oikeasti, että työssäkäyviä ja menestyneitä verotetaan progressiivisesti silkasta kateudesta heidän pärjäämisestään? Valtiomme on pakko kerätä veroja, jotta hyvinvointivaltiomme palvelut voidaan turvata.</p><p><br />Kirjoitanpa kappaleen valtiomme verotuksesta ja sen rahoittamista palveluista ja tuista. Olisiko oikein, että yrittäjien verottoman ALV-myynnin alaraja olisikin 20 000 euroa vuotta kohti nykyisen 10 000 euron sijaan. Minun mielestäni KYLLÄ, kenen mielestä ei? Onko se kohtuullista ja oikeudenmukaista, että päätoimisesti opiskelevan yksin asuvan 18-vuotta täyttäneen saama suora rahallinen tuki (opiskeli opiskelija kuinka tunnollisesti ja ahkerasti tahansa) kuukaudessa (250,82 e) on pienempi kuin perustoimeentulotuki. Minun mielestäni EI, kenen mielestä kyllä? Olisiko oikein, että valtionyhtiömme VR lakkauttaisi junayhteyden Joensuu-Nurmes säästösyistä unohtaen junayhteyden merkityksen alueelliselle elinvoimalle pienemmissä kunnissa Pohjois-Karjalassa. Minun mielestäni EI, kenen mielestä kyllä? Miten tälläiset asiat voidaan rahoittaa, jos ei valtion keräämistä verotuloista ja valtionyhtiöiden erinäisistä maksuista?</p><p><br />Kansalaiskeskustelussa SoMen puolella on paljon puhuttu &quot;oikeudenmukaisuudesta&quot; jolla veron poistoa perustellaan. Kirjoitetaan vain hetkinen oikeudenmukaisuudesta. Otetaan kaksi ihmistä, opiskelija Kivi ja putkimies Hakulinen, molemmat noin 30-vuotiaita. Opiskelija Kivi luki lapsuudessaan kirjoja ja hänellä on keskiluokkaiset vanhemmat joilla säästöjä, kiinteistöjä ja omaisuutta. Hän on 18-30 -vuotiaana vain haahuillut eri opistoissa käyden ajoittain yhteensä noin 3 vuoden ajan palkallisissa töissä. Putkimies Hakulinen taas kasvoi hyvin köyhässä perheessä YH-äidin kasvattamana. 16-vuotiaana hänet ohjattiin kotoa opiskelija-asuntoon ja kolmen vuoden ammattiopistokoulutuksen käyneenä hän on hulluna joka arkipäivä paiskinut töitä lähes 30-vuotiaaksi saakka, elänyt ensin omillaan ja sitten tyttöystävänsä kanssa ilman vanhempien hätävippirahoja.</p><p><br />Kysymys on: Olisiko se oikeudenmukaista, että molempien täyttäessä vaikkapa 32 opiskelija Kivi alkaisi yhtäkkiä nauttimaan korkeammasta elintasosta hulppean perinnön (jonka vero siis olisi 0%) varassa ja putkimies Hakulinen joutuisi edelleen kärvistelemään matalammalla elintasolla vuokra-asunnossaan? Minun mielestä vastaus on selkeä: EI OLISI, kyllä ahkerasti duunia paiskineen putkimiehen sietääkin nauttia korkeammasta elintasosta vaikka hän olisikin köyhemmästä perheestä kuin teoreettisissa opiskeluissaan haahuileva kolmikymppinen opiskelija.</p><p><br />On sellainen termi kuin &quot;talouspopulismi&quot;. Se tarkoittaa sitä, että budjetin ollessa alijäämäinen luvataan joko kaikkia veroja matalammaksi selittämättä mitä palveluita leikataan &ndash; tai vastaavasti luvataan kaikkia palveluita enemmän rahoitetuki selittämättä mitä veroja korotettaisiin. Minun mielestäni tämä koko kansalaisaloite on puhdasta talouspopulismia, puhutaan lähes miljardin euron veronkevennyksestä kaikkein rikkaimmilta suvuilta selventämättä yhtään mistä palveluista sitten leikattaisiin miljardi euroa.</p><p><br />Tämähän on tulonsiirtoa köyhiltä valtionpalveluiden nauttijoilta rikkaille miljonäärisuvuille. Harvoin tulee vastaan politiikassa näin räikeä tulonsiirtoehdotus köyhiltä rikkaille, viimeisin muistamani on Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen 2011 läpi runnoma eurotukipaketti, joka tosiasiassa oli miljardien eurojen lainavastuiden omimista kaikille veronmaksajille pois suurten pankkien (=Kreikan ja Portugalin velkojilta) osakkeenomistajilta.<br /><br />Kun otetaan kantaa verotuksen pienentämisen puolesta, otetaan samalla epäsuorasti kantaa valtion tarjoamien palveluiden ja tukien heikentämisen puolesta. Kyllä peruskoulun käyneen aikuisen äänestäjän pitäisi nähdä tämä perusasia.<br /><br />Toivon kansalaiskeskustelua aiheesta, jonka toivon olevan älyllisempää kuin &quot;kateusveron&quot; hokeminen. Toivon, että kansanedustajat alkavat vastustamaan tätä kansalaisaloitetta jossa vaaditaan perintöveron täydellistä poistoa.<br /><br />(Kirjoitus on julkaistu lyhyemmässä muodossa Karjalaisessa 26.5. 2018)</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Perintöveron kumoamista vaativa kansalaisaloite keräsi 50 000 nimeä ja päätyy eduskunnan käsiteltäväksi lähitulevaisuudessa. Olen kiusaantuneena ja ärsyyntyneenä seurannut kansalaiskeskustelua aiheesta lehtien mielipidekirjoituksissa ja sosiaalisesta mediassa. Minun mielestäni perintöveroa ei pitäisi poistaa. Tiedän kyllä, että uin yleistä mielipidettä vastaan tässä asiassa, se ei kiinnosta minua. Valtion velankasvun pysäyttäminen ja hyvinvointivaltiomme säilyttäminen kiinnostavat. Pyrin kääntämään kansalaismielipidettä omalta osaltani tällä kirjoituksellani.

Valtion budjettiarvion 2018 alijäämä-arvio oli 3,4 miljardia euroa. Noin 3 400 miljoonaa on se määrä rahaa, minkä Suomi ottaa tänä vuonna lisävelkaa, vaikka elämme kansainvälistä taloudellista nousukautta. Alijäämä pitäisi kuroa umpeen ja lisävelkaantuminen pysäyttää ennen kuin lähdetään veronalennuksia lupailemaan. Valtion perintöveron kautta keräämä rahasumma oli 2017 909 miljoonaa euroa (lähde: veronmaksajat.fi).


Varsinaisena epä-älyllisyyden huipentumana pidän hokemaa "perintövero on kateusvero". Voi hyvänen aika! Samalla logiikalla kaikki verot ovat "kateusveroja". Luuleeko joku oikeasti, että työssäkäyviä ja menestyneitä verotetaan progressiivisesti silkasta kateudesta heidän pärjäämisestään? Valtiomme on pakko kerätä veroja, jotta hyvinvointivaltiomme palvelut voidaan turvata.


Kirjoitanpa kappaleen valtiomme verotuksesta ja sen rahoittamista palveluista ja tuista. Olisiko oikein, että yrittäjien verottoman ALV-myynnin alaraja olisikin 20 000 euroa vuotta kohti nykyisen 10 000 euron sijaan. Minun mielestäni KYLLÄ, kenen mielestä ei? Onko se kohtuullista ja oikeudenmukaista, että päätoimisesti opiskelevan yksin asuvan 18-vuotta täyttäneen saama suora rahallinen tuki (opiskeli opiskelija kuinka tunnollisesti ja ahkerasti tahansa) kuukaudessa (250,82 e) on pienempi kuin perustoimeentulotuki. Minun mielestäni EI, kenen mielestä kyllä? Olisiko oikein, että valtionyhtiömme VR lakkauttaisi junayhteyden Joensuu-Nurmes säästösyistä unohtaen junayhteyden merkityksen alueelliselle elinvoimalle pienemmissä kunnissa Pohjois-Karjalassa. Minun mielestäni EI, kenen mielestä kyllä? Miten tälläiset asiat voidaan rahoittaa, jos ei valtion keräämistä verotuloista ja valtionyhtiöiden erinäisistä maksuista?


Kansalaiskeskustelussa SoMen puolella on paljon puhuttu "oikeudenmukaisuudesta" jolla veron poistoa perustellaan. Kirjoitetaan vain hetkinen oikeudenmukaisuudesta. Otetaan kaksi ihmistä, opiskelija Kivi ja putkimies Hakulinen, molemmat noin 30-vuotiaita. Opiskelija Kivi luki lapsuudessaan kirjoja ja hänellä on keskiluokkaiset vanhemmat joilla säästöjä, kiinteistöjä ja omaisuutta. Hän on 18-30 -vuotiaana vain haahuillut eri opistoissa käyden ajoittain yhteensä noin 3 vuoden ajan palkallisissa töissä. Putkimies Hakulinen taas kasvoi hyvin köyhässä perheessä YH-äidin kasvattamana. 16-vuotiaana hänet ohjattiin kotoa opiskelija-asuntoon ja kolmen vuoden ammattiopistokoulutuksen käyneenä hän on hulluna joka arkipäivä paiskinut töitä lähes 30-vuotiaaksi saakka, elänyt ensin omillaan ja sitten tyttöystävänsä kanssa ilman vanhempien hätävippirahoja.


Kysymys on: Olisiko se oikeudenmukaista, että molempien täyttäessä vaikkapa 32 opiskelija Kivi alkaisi yhtäkkiä nauttimaan korkeammasta elintasosta hulppean perinnön (jonka vero siis olisi 0%) varassa ja putkimies Hakulinen joutuisi edelleen kärvistelemään matalammalla elintasolla vuokra-asunnossaan? Minun mielestä vastaus on selkeä: EI OLISI, kyllä ahkerasti duunia paiskineen putkimiehen sietääkin nauttia korkeammasta elintasosta vaikka hän olisikin köyhemmästä perheestä kuin teoreettisissa opiskeluissaan haahuileva kolmikymppinen opiskelija.


On sellainen termi kuin "talouspopulismi". Se tarkoittaa sitä, että budjetin ollessa alijäämäinen luvataan joko kaikkia veroja matalammaksi selittämättä mitä palveluita leikataan – tai vastaavasti luvataan kaikkia palveluita enemmän rahoitetuki selittämättä mitä veroja korotettaisiin. Minun mielestäni tämä koko kansalaisaloite on puhdasta talouspopulismia, puhutaan lähes miljardin euron veronkevennyksestä kaikkein rikkaimmilta suvuilta selventämättä yhtään mistä palveluista sitten leikattaisiin miljardi euroa.


Tämähän on tulonsiirtoa köyhiltä valtionpalveluiden nauttijoilta rikkaille miljonäärisuvuille. Harvoin tulee vastaan politiikassa näin räikeä tulonsiirtoehdotus köyhiltä rikkaille, viimeisin muistamani on Jyrki Kataisen (kok.) hallituksen 2011 läpi runnoma eurotukipaketti, joka tosiasiassa oli miljardien eurojen lainavastuiden omimista kaikille veronmaksajille pois suurten pankkien (=Kreikan ja Portugalin velkojilta) osakkeenomistajilta.

Kun otetaan kantaa verotuksen pienentämisen puolesta, otetaan samalla epäsuorasti kantaa valtion tarjoamien palveluiden ja tukien heikentämisen puolesta. Kyllä peruskoulun käyneen aikuisen äänestäjän pitäisi nähdä tämä perusasia.

Toivon kansalaiskeskustelua aiheesta, jonka toivon olevan älyllisempää kuin "kateusveron" hokeminen. Toivon, että kansanedustajat alkavat vastustamaan tätä kansalaisaloitetta jossa vaaditaan perintöveron täydellistä poistoa.

(Kirjoitus on julkaistu lyhyemmässä muodossa Karjalaisessa 26.5. 2018)

]]>
17 http://toukokivi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255930-perintoveron-poistopuheet-ihmetyttavat#comments Perintö Perintö- ja lahjaverotus Verotus Sun, 27 May 2018 12:06:10 +0000 Touko Kivi http://toukokivi1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/255930-perintoveron-poistopuheet-ihmetyttavat