Epäilevä Tuomas

Kaikki blogit puheenaiheesta Tulonsiirrot

Kuka on köyhä Suomessa?

Maamme elää vuosisatojen vaurainta aikaa. On hyvä puhua ennemminkin arjessa selviytymisestä kuin köyhyydestä. 

Selviytyminen onkin mielenkiintoinen asetelma. Miten selviydyn itse, miten autan läheisiäni selviytymään.

Olisin miljonääri, jos pystyisin tuohon vastaamaan. Silti, ajattelin tuoda tässä esiin joitakin pohdintojani, jotka mielestäni vaikuttavat köyhyyskokemiseen.

Poliittisten kolonnien lyömäaseena eriarvoistamisen estäminen

Mm. vasemmistoliitto hokee tällä hetkellä eriarvoistumisen vaarantavan maamme kehityksen. Huoli on suuri eriarvoistuvista palveluista ja tuotantomalleista. Tämä on lähtökohtaisesti utopistinen maailmankuva. Eriarvoistuminen pitäisi nähdä positiivisena maailmankuvana maailman muutenkin polarisoituessa useisiin genreihin, elämäntapoihin ja uskomuksiin. Yhtenäiskulttuurin aika on menneisyydessä ja hyvä niin.

Päivähoidossa olisi saumaa yrittäjyydelle, jos

Voimakkaasti kasvavat kunnat kuten Vantaa kärvistelevät päiväkoti-investointiensa kanssa samanaikaisesti, kun yksityisten kattojen alla olisi sekä tilaa että perhepäivähoitajana töihin kykeneviä ja halukkaita työttömiä, tai omaa lastaan täyspäiväisesti hoitavia vanhempia. Mikä on johtanut siihen, että julkinen sektori omii väen vängällä pienimuotoisen yksityisen yrittäjyyden mahdollisuuden päivähoidossa? Kunnat ottavat subventaatioina kantaakseen isomman osan omien päivähoitopaikkojensa kustannuksista kuin mitä ne ovat halukkaita lasta kohden maksamaan perhepäivähoitajille.

Verottajan kädenojennus etuuksia saaville?

Yle kertoi tänään verottajan aloittamasta kampanjasta neuvoa kansalaisia kädestäpitäen tekemään verokortin verkossa. Näin tapahtuu 23:lla paikkakunnalla kauppakeskuksissa.

Lisäksi verottaja tarjoaa "kädenojennuksen" etuuksia saaville. Se nostaa monien etujen saajien ennakonpidätysprosenttia 20 prosentista 25:een. Verottajan mukaan tämä tarkoittaa sitä, että etuja saavat välttyvät jatkossa "yllätysmätkyiltä". Etuja saavien pidätysprosentti on ollut vuosia 20%, mutta enää se ei ole riittävä.

Kasvupakkokritiikkiä - vai vanhaa eturyhmäpolitiikkaa uusin sanoin?

On erittäin tärkeää (1) kyseenalaistaa talouskasvua (vaihdannan ja tuotannon määrän lisääntymistä) itseisarvoisena tavoitteena sekä (2) yrittää edistää talousjärjestelmää, joka ei _edellytä_ kasvua toimiakseen hyvin - vaan oikeasti sopeutuis ihmisten tarpeisiin ja resurssien rajallisuuteen, eli kysyntään ja tarjontaan.

Yhteiskuntajärjestelmämme kaipaa luonnontieteellistä ajattelua

Fyysikot tutkivat erittäin monimutkaisia maailmankaikkeuden rakenteita ja ilmiöitä kuvaten ne riittävän yksinkertaisten mallien avulla, jotta ilmiöt ovat hallittavissa. Useimmat näistä malleista ovat aiemmin luoneet matemaatikot rakentaessaan loogista ajatusrakennelmaa.Tällä tavoin on saatu valtavasti hyödynnettävää tietoa insinööreille tekniikan kehittämiseen elämän helpottamiseksi maapallollamme.

Valtio on huono vanhempi

Tällä hetkellä koko Suomi tuntuu keskittyvän siihen, miten jaetaan olemassa oleva liian pieni kakku, kun pitäisi miettiä miten leivomme paljon isomman.

Tämä on hyvin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa me vähävarainen kansa olemme menneisyydessä tuhlanneet omat säästömme ja keksineet ylisuuria lupauksia, jotka perustuvat aikaisemman kaltaiseen jatkuvaan kovaan vuosikasvuun. Esim. eläkkeistä on rahastoitu vain reilu kuudennes, loppu pitää maksaa tulevilla verovaroilla. Tässä yli varojen elämisen illuusiossa suuri osa suomalaisista elää edelleen.

Turvapaikanhakijalle turvaa, eikä rahaa

Maahamuuttokeskustelua leimaa ”rajat auki tai kiinni” -tyylinen keskustelutapa eri osapuolten välillä. Keskustelija kategorioidaan välttämättä jomman kumman puolelle, vaikka kumpikin ratkaisu on täysin kestämätön. Haluttomuus ratkaista ongelmaa realistisesti painaa koko yhteiskuntaa.

 

Sen sijaan että keskityttäisiin puhumaan tunnepohjaisista vaihtoehdoista pakolaiskriisin ratkaisemiseksi, meidän tulee pohtia realistisia ja konkreettisia vaihtoehtoja. Yksi konkreettinen vaihtoehto voi olla resurssien uudelleen sijoittaminen tässä prosessissa.

 

Tyhmä kysyy: mitä ihmettä tarkoittaa tulonsiirto?

Pikku-Mustan yliopistoon oli alkanut saapua tutkijoita. Hakijalaumalle oli ilmoitettu, että alkuvaiheessa työvälineitä ei vielä hankittaisi, joten suuri osa fyysikoista, lääketieteen tutkijoista, kemisteistä sun muista mikrobiologeista oli lykännyt saapumistaan. Sen sijaan paikalle oli ilmestynyt filosofeja, historioitsijoita, kielitieteilijöitä, kauppatieteilijöitä, valtiontaloustieteilijöitä ja muita vähemmän kalliita teknisiä laitteita tarvitsevia tutkijoita.

Sosiaalisia perusteluja ei kannata aina verhota markkinatalousargumentteihin

Olen havainnut, että on varsin yleistä, että jotakin poliittista agendaa ajetaan tahallaan muulla kuin todellisella perusteellaan. Aikaisemmissa kirjoituksissani on ollut tällaisista paljon esimerkkejä, tyypillisenä analysointimenetelmänä eturyhmien tunnistaminen. Edellisen kirjoitukseni esimerkki koski keskustaoikeistolaista koulutuspolkujen järjestämistapaa tai -tavoitetta.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä