Epäilevä Tuomas

Kaikki blogit puheenaiheesta Kunnat

Lämpimät terveiset hallitusneuvotteluihin kuntatasolta

Hoitajamitoituksen nostaminen ja maksuton toinen aste ja oppivelvollisuusiän ulottaminen viisivuotiaisiin ovat esimerkkejä siitä, millaisia lupauksia puolueet tekivät vaaleissa kuntapäättäjien puolesta. Mikäli riittävää lisärahoitusta näiden palvelujen tuottamiseen ei kunnille osoiteta, kuntien päättäjien tulee löytää nykyisestä toiminnastaan säästöjä tai korottaa kiinteistö- tai kunnallisveroja palvelujen rahoittamiseksi.

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Minusta ja sinustakin tulee vanhus - tarvitsemme hyvää hoitoa!

 

Ihmisarvo on jakamaton. Iästäkin huolimatta. Hedelmöityksestä luonnolliseen kuolemaan!

 

Päättyneellä vaalikaudella sotiemme veteraanien etuuksia ja ennen kaikkea kotiin vietäviä palveluja parannettiin merkittävästi ja kattavasti. Lopultakin. Johtamani valtiovarainvaliokunnan jaosto, jolle sosiaali- ja terveysasiat kuuluvat, panosti asiaan yhteisvoimin. Erityiskiitos tästä kansanedustaja Markku Rossille, kesk. Teimme hyvää ja tuloksellista yhteistyötä.

 

Sote-veron hyödyt ja haitat

Vaaligallupien kahden suurimman puolueen SDP:n ja Kokoomuksen verolinjaukset eroavat enemmän kuin puolueiden sote-linjaukset. Verolinjauksissaan molemmat toki toivovat työn verotuksen keventämistä (ainakin jossain tuloluokissa) ja verokertymän aukon paikkaamista osin joko omistamiseen kohdistuvilla veroilla (SDP) taikka kulutukseen kohdennetuilla arvonlisäveroilla (Kokoomus). SDP on myös kannattanut verotusoikeutta sote-itsehallintoalueille (sote-kunnat), mitä Kokoomus taas on vastustanut.

Sote kuntapohjalta?

Olen kirjoittanut melko paljon sote-uudistuksesta. Oma tulkintani kirjoituksistani on, että niissä on johdonmukaisesti vastustettu keskittämistä ja puolustettu kuntien määräysvaltaa.  En koskaan uskonut, että esillä olleet sote-ratkaisut voisivat toteutua.

Kuntien tehtäviä ei tule eriyttää

Kunnista tulikin yhtäkkiä vaalien teema kun sote- ja maakuntauudistus kaatui. Jo heti viikonloppuna nousi keskusteluun, onko kaikilla kunnilla jatkossa laadultaan ja laajuu­deltaan samat tehtävät. 

Sotea on yritetty kauan, mutta ei 14 vuotta - Sdp myös vastuussa

 

Väite siitä, että keväällä 2005 olisi päätetty aloittaa sote-uudistus, on pitkälti liioiteltu.  Pääministeri Matti Vanhasen I hallitus käynnisti tuolloin ns. Paras-hankkeen. Se ei kuitenkaan ollut suuri sote-uudistus.

 

Tulevat maakunnat syövät kunnat pois

Jos maakuntauudistus tulee voimaan, perustettaville maakunnille siirtyy tulevien 10-15 vuoden aikana valtaosa nykyisten kuntien tehtävistä. Tämän kehityksen myötä toteutuvat hiljalleen suurkunnat, ja nykyiset kunnat kuihtuvat pois.

Sotien jälkeen kuntien lukumäärä oli parikymmentä vuotta noin 550, kunnes maaltamuuton seurauksena se kymmenessä vuodessa laski noin 450:een. Tuossa määrässä pysyttiin tämän vuosituhannen alkuun, kunnes taas kymmenessä vuodessa määrä laski 320:een ja on nyt ainakin hetkeksi tasaantunut 311:een.

Kuntakenttä murroksessa - kaikki kunnat kaupungeiksi?

 

Suomessa on 311 kuntaa. Niistä Ahvenanmaalla 16 ja manner-Suomessa 295. Kaupunki-nimitystä itsestään käyttää 107. Muut ovat kuntia.

 

Yli 100  000 asukkaan kuntia (kaupunkeja) on yhdeksän.  Alle 1000 asukkaan kuntia on viisi (31.12.2017).

 

Suurin on Helsinki, noin 650 000 asukasta ja pienin Luhanka, noin 700 asukasta.

 

Kuntakenttä murroksessa - kaikki kunnat kaupungeiksi?

 

Suomessa on 311 kuntaa. Niistä Ahvenanmaalla 16 ja manner-Suomessa 295. Kaupunki-nimitystä itsestään käyttää 107. Muut ovat kuntia.

 

Yli 100  000 asukkaan kuntia (kaupunkeja) on yhdeksän.  Alle 1000 asukkaan kuntia on viisi (31.12.2017).

 

Suurin on Helsinki, noin 650 000 asukasta ja pienin Luhanka, noin 700 asukasta.

 

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä