Epäilevä Tuomas

Kaikki blogit puheenaiheesta Kunnat

Miten mitata kuntien elinvoimaisuutta tulevaisuudessa?

Kunnat sekä sote-uudistus ovat puhuttaneet kesälläkin. Ensin asiaa käsitteli YLEn kysely, jonka mukaan suomalaiset haluavat pitää koko Suomen asuttuna ja nyt loppukesästä on keskusteluttanut VATTin selvitys kuntaliitosten vaikutuksista. Molemmista näistä saa tukea omiin poliittisiin tulkintoihin. Samalla on meneillään keskustelu sote-, mutta ei niinkään maakuntauudistuksesta. Maakuntien rakentaminen valtion, kuntien ja maakuntaliittojen sekä sairaanhoitopiirien tehtävistä on liian monimutkainen ja epätarkoituksenmukainen.

Miten maahanmuutto hivutetaan kuntaan

En ole vähään aikaan kirjoitellut blogiini maahanmuuttoon liittyviä kirjoituksia. Se johtuu ennen kaikkea siitä, että en koe minulla olevan uutta sanottavaa aiheeseen liittyen. Lisäksi ainakin minun omassa ”some-kuplassani” maahanmuutto on kestoaihe, josta kirjoittaminen tuntuu jankuttamiselta. Kittilän kunnanvaltuustossa olen asiaa kuitenkin pitänyt esillä ja heilutellut leukojani tasaiseen tahtiin. Nyt iski kuitenkin ”inspis” kirjoittaa aiheesta kuntatasolla eli siellä, missä maahanmuutto lopulta näkyy.

Kuka valvoo hankintoja Helsingissä?

Helsingin virkamiesjohtajilta kysyttiin, valvovatko he julkisten hankintojen toteuttamista riittävästi. Johtajat vastasivat valvovansa riittävästi. Näin toimii sisäinen valvonta Helsingissä. Oikeasti.

Kenelle maan arvonnousu kuuluu?

Suomen perustuslakiin on kirjattu omaisuudensuojasta näin:

"15 §

Omaisuuden suoja

Jokaisen omaisuus on turvattu.

Omaisuuden pakkolunastuksesta yleiseen tarpeeseen täyttä korvausta vastaan säädetään lailla."

Kuntien johtaminen muuttuu pormestarimallin myötä

Suomessa on ollut vahva perinne viranhaltijajohtoiselle kuntien ja kaupunkien johtamiselle. Kuntajohtaminenkin kuitenkin muuttuu, kun alalle tulee erilasilla taustoilla olevia henkilöitä. Kuntajohtaminen kokee tällä hetkellä myös nuorentumista ja uudet sukupolvet tuovat mukanaan uusia tapoja johtaa. Pormestarimalli tulee muuttamaan kuntajohtamista ehkä enemmän kuin aavistammekaan.

Kysymyksiä maakuntauudistuksesta

 

Suomessa aiotaan tehdä ns. maakuntauudistus, eli suurin muutos paikallishallintoon 150 vuoteen. Luulisi, että muutoksen vaikutuksista on paljon tietoa, julkisen hallinnon selvityksiä ja riippumattomia arvioita. Mutta missä ovat?  Hirveä kiire on, sen kyllä huomaa, mutta miksi? Onko nykyinen järjestelmä menossa juuri nyt konkurssiin, vai mistä kiikastaa! Toki jotkut toistelevat fraasia ”että nykyjärjestelmä on rikki”, mutta hokema ei luo palon valoa kuvitellun ongelman taustoista.

Avoimuutta Helsinkiin

Kaupunginvaltuuston kokoukset ovat julkisia, mutta kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoukset eivät. Miksi?

Helsingissä kaupunginvaltuuston kokouksia voi katsoa Helsinki-kanavalta. Valtuusto ei ole kuitenkaan ainoa tärkeä päätöksentekijä. Kaupunginhallitus sekä lautakunnat, niiden jaostot ja toimikunnat tekevät myös tärkeitä päätöksiä, mutta niiden kokouksia ei voi katsoa mistään. Ne pidetään suljettujen ovien takana, vaikka suurin osa niiden käsittelemistä asioista on julkisia.

Kuntastrategia, jonka teki yli 1000 kuntalaista

Asikkala valitsi strategian työstötavaksi osallistavan prosessin ja läpinäkyvän dokumentoinnin. Osana strategiatyötä järjestettiin valtuustoseminaarien ja ohjausryhmän kokousten lisäksi useita kaikille avoimia tilaisuuksia. Tällaisia olivat muun muassa ideakahvila, kuntalaiskysely, lapsiparlamenttikierros, avoin lausuntokierros, työntekijöiden tapaamiset ja kymmenet pienemmät tilaisuudet, joissa strategian ideoita ja näkemyksiä kerättiin ja nivottiin kokonaisuudeksi.

Inkvisitiopykälä kuntalaissa

Kittilän kunnan päätöksentekoa seuratessa ei voi kuin nostaa hattua Anna Mäkelälle ottaen huomioon minkälaisen vainon kohteeksi hän on kunnassa joutunut. 

Mitä case-Kittilästä olisi otettava opiksi lainsäädännön tasolla? Ainakin se, että tilapäiset valiokunnat ovat kaikkea muuta kuin puolueettomia toimielimiä tekemään minkäänlaisia selvityksiä ja esityksiä kunnanhallitukselle -ja valtuustolle. Kun näitä valiokuntia perustetaan, niiden puolueettomuus vaarantuu jo siksi, että valiokuntien jäsenten tulee olla valtuutettuja tai varavaltuutettuja.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä