Epäilevä Tuomas

Kaikki blogit puheenaiheesta Kehitysapu

Kehitysavun leikkaaminen - vuosisadan huonoin ajatus

Näin vaalien alta on kuultu vaatimuksia siitä, että Suomen tulisi luopua kehittyvien maiden tukemisesta kehitysyhteistyön kautta. Mielestäni tämä on yksi vuosisadan ehdottomasti huonoimmista ajatuksista.

Anekauppa

 

Kaikki varmaan muistavat historian kirjoista anekaupan, jota roomalaiskatolinen kirkko harjoitti keskiajan lopulla. Ostamalla (maksamalla) aneen, sai yksinkertaisimmillaan synnit anteeksi ja vältti, tai ainakin lyhensi aikaa kiirastulessa. Kuten tunnettua, Martti Lutherin alkuunpaneman uskonpuhdistuksen yksi keskeinen teema oli juuri anekaupan vastustaminen.

Kehitysapureformi - Sammallahden malli

Tiesitkö, että hyvästä tarkoituksestaan huolimatta länsimaalainen kehitysapujärjestelmä tuhoaa maailman köyhimpien yhteiskuntien mahdollisuudet nostaa elintasonsa pohjoismaiselle tasolle? Kehitysapujärjestelmä tulisikin purkaa ja rakentaa kehitysmaiden auttamiseen tarkoitetut mekanismit puhtaalta pöydältä tehokkaamiksi. Kehitysavun pohjana tulisi olla markkinatalous, koulutusvienti ja kaupankäynti, ne kun ovat historiallisesti nostaneet eniten kehitysmaita köyhyydestä.

Natomaatkin sitovat kehitysapuun sotilaallisia sitoumuksia- moraalitonta!

Ketä kiinnostaa todellisuudessa oikeasti nälänhätä ja kurjuus maailmassa, sen epätasapaino ja mistä se johtuu. Jäin kiinni edellisen blogini tiimoilta humanitäärisen avun loukkuihin ja ongelmien kiertokulkuun. sotaa, ykn apua, spr, ja sotaa, asemyyntiä, kuolleita, kriisiä ja osallisuutta- kaikessa on mukana medikaalinen että aseellinen bisnes.

Kasvuturpeen vienti Afrikkaan esillä yli 40 vuotta sitten

Euroopan unioni paalutti vuonna 2011 suomalaisen luonnonvara turpeen luokkaan ”hitaasti uusiutuva”. Siinä mielessä luokittelu on sanahelinää, että polttoaineena turve on rinnastettu jo pitkään kivihiileen. Molemmista tulee päästökauppaa tarvitsevaa, ilmakehää lämmittävää hiilidioksidia.

Etelä-Sudanin itsenäistymisessä tarvittiin myös meidän apuamme

Perinteinen Sudan oli entisaikaan pinta-alaltaan Afrikan suurin maa. Vielä 1970-luvulla Saharan aavikoilta riittävän sateisille Sahelin seuduille ulottuvasta maasta oli haave kehittää arabimaiden leipäkori.

Haave ei kuitenkaan toteutunut. Sahelin seuduilla asuvat kristinuskoiset heimot vierastivat Sudanin hallituksen tavoitetta ulottaa islamilaiset šaria-lait koskemaan myös heitä. Sudan ajautui kymmeniä vuosia kestäneeseen sisällissotaan maan etelä- ja pohjoisosien välillä.

Kestävän metsätalouden käännekohta Etiopiassa

”Sen verran maata kuuluu viljelijälle, kuin hän pystyy itse kyntämään, istuttamaan, hoitamaan ja sadoltaan hyödyntämään” (John Locke 1690, Sect 32.)

Etiopian metsätalous oli kestämättömässä tilassa satoja, jopa tuhansia vuosia. Puuta hakattiin enemmän kuin metsä kasvoi. Kestämätön metsätalous johti maaperän köyhtymiseen, eroosioon, kun ravinnepitoinen pintamaa huuhtoutui Siniseen Niiliin. Niilin alajuoksun, Egyptin maatalous perustui tähän luonnon ravinnekiertoon jo pari tuhatta vuotta sitten.

Sudanin peltometsäviljely meni kyliin

Peltometsäviljely alkoi kehittyä nykyisessä muodossaan vuonna 1978, kun Kenian Nairobiin perustettiin kansainvälinen alan tutkimuskeskus ICRAF (International Council for Research in AgroForestry). Suomi oli ajatuksessa heti mukana, kun Sudaniin rahoitettiin kehitysavun varoillamme mittava metsähanke. Sen käytännön toteutuksesta vastasi Enso Forest Development, metsäyhtiömme silloinen kansainvälisen konsultoinnin osasto.

Etiopian maauudistus näytti mallia muille Afrikan maille

Afrikkaa on totuttu pitämään maanosana, missä nälänhätä pysyy jatkuvasti kasvavan väestön uhkana. Etenkin poliittisesti levottomissa maissa näin yleensä on.

Väestönkasvua seuraa tavallisesti tarve maauudistukselle, jotta ruoan tuotannon saa nousuun. Kun se onnistuu, nälänhädän uhka loittonee. Esimerkki tästä on Afrikan sarvessa sijaitseva Etiopia.

Vuoden 1984 nälänhätä herätti

MTV3, hävetkää harhaanjohtavan kuvan antamista suomalaisille

Kymmenen uutiset äsken. Niin tyypillistä mielipidevaikuttamista, että verrataan vain maailmanennätyshyväntekijään eli Ruotsiin. Suomi kantaa edelleen YK:n järjestöjen rahoituksessa aivan tolkuttoman ylimitoitettua taakkaa. Jos lasketaan esim. maailman BKT ja Suomen osuus siitä. Sekä Suomen osuus sitten kaikenlaisten YK:n järjestöjen ja rahastojen rahoituksesta. Toimittaja sanavalinnallaan "karmea" toi esille mielipiteensä, poliittisen kantansa ja sen, ettei halua antaa kokonaisuudesta rehellistä esitystä, koska haluaa ajaa kannattamansa puolueen asiaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä