*

Epäilevä Tuomas

Kaikki blogit puheenaiheesta Eturyhmäpolitiikka

Kansan tahto ja yleinen hyvä

Harvoin mutta kuitenkin joskus filosofien käsitteenmuodostuksella on käytännöllisiä seurauksia. Tuollaisilla seurauksilla ei kylläkään tarvitse olla sen ihmeempää asiallista yhteyttä filosofien ajatusrakennelmiin: ilmiöiden analyyseihin voi vedota ja niistä voi inspiroitua niiden sisällöstä riippumattakin. Tällä tavoin erityisesti politiikan saralla erilaiset toimijat ovat ryhtyneet muuttamaan maailmaa ja onnistuneetkin tavoitteessaan. Yksi esimerkki tästä on Jean-Jacques Rousseaun (1712–1778) kirjoitusten vaikutus Ranskan vallankumoukseen sekä myöhempään demokratiakeskusteluun.

Kansa vallassa

Syy, miksi demokratiaa pidetään niin itsestäänselvästi parhaana yhteiskuntamuotona, on oletettavasti se, että juuri demokratian ajatellaan tarjoavan parhaat edellytykset tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumiselle yhteiskunnassa.

Kauppoja ja suhmurointia

Liiketoiminnassa verkostoitumisen merkitystä ei voi korostaa liikaa. Verkostot alkavat muodostua jo hiekkalaatikolla, tai viimeistään yhteisissä opinahjoissa. Verkostoissa nautitaan keskinäistä luottamusta, koska palveluksia on tehty vuosien mittaan puolin ja toisin. Kun verkosto on riittävän laaja ja aktiivinen, kaupanteko sujuu helpommin, kuin ilman olemassaolevaa verkostoa. Eikä siinä ole mitään väärää, koska kaikki osapuolet hyötyvät ja business sujuu puolin ja toisin.

Guggenheimin todellinen hinta on hämärän peitossa

Kun hallitus teki selväksi, että Guggenheimille ei tule valtion rahaa, Helsingin kaupunki ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö julkaisivat jälleen "uudistetuilla" talousluvuilla varustetun ehdotuksen museon rakentamiseksi. Säätiön ehdotukset perustuvat vuonna 2011 tilattuun selvitykseen, jonka mukaan Guggenheim-hanke olisi kannattava Helsingin kaupungille. Ehdotuksissa esimerkiksi oletaan, että Guggenheimissa kävisi yli puoli miljoonaa ihmistä vuosittain – lähes kaksinkertaisesti se määrä, joka vuosittain yhteensä käy Kiasmassa ja Ateneumissa.

Työkseen muunneltua totuutta puhuvien aika

Helsingin sanomat kysyy, että onko maailma siirtymässä totuuden jälkeiseen aikaan? (HS 28.8.2016)

Itse koen, että olemme eläneet tuossa ajassa jo pitkään, sillä niin pitkään kuin muistan, olemme voineet tasaisin väliajoin lukea mediasta sellaisten ihmisten kannanottoja, jotka valehtevat työkseen.

Demokratian ongelmallinen monimerkityksisyys

Yhteiskunnallisessa keskustelussa määreellä ”demokraattinen” on sellainen kaiku, että voi olla houkutus leimata itselle epämieluisa ilmiö epädemokraattiseksi ja vedota demokraattisuuteen itselle mieluisasta ilmiöstä puhuttaessa. Jotta tällainen puheenparsi soveltuisi muihinkin kuin demagogisiin tarkoituksiin, olisi termiä ”demokraattinen” syytä käyttää jossain nimenomaisessa merkityksessä, eivätkä rationaalisen keskustelun aineksiksi tarkoitetut kommentit varsinkaan saisi perustua sanojen monimerkityksisyyden tahalliseen tai tahattomaan hyödyntämiseen.

Kasvupakkokritiikkiä - vai vanhaa eturyhmäpolitiikkaa uusin sanoin?

On erittäin tärkeää (1) kyseenalaistaa talouskasvua (vaihdannan ja tuotannon määrän lisääntymistä) itseisarvoisena tavoitteena sekä (2) yrittää edistää talousjärjestelmää, joka ei _edellytä_ kasvua toimiakseen hyvin - vaan oikeasti sopeutuis ihmisten tarpeisiin ja resurssien rajallisuuteen, eli kysyntään ja tarjontaan.

"Huono suhdannepolitiikka" on oikeiston intresseissä

Osmo Soininvaara kirjoitti taas mainion blogitekstin vasemmiston kriisistä. Mutta mukana oli eräs melko idealistisen optimistinen väite:

Hyvä suhdannepolitiikka ei ole oikeistolaista eikä vasemmistolaista” …

Pitkittynyt taantuma on saanut eturyhmät tappelemaan kuin pedot haaskalla

Hallitusneuvottelut ovat käynnissä ja niistä tihkuneista tiedoista on vaikea päätellä niiden todellisia onnistumismahdollisuuksia. Julkisuuteen annetaan optimistisia tiedotteita, mutta aika ajoin jotkut yksityiskohdat, kuten vaatimus ammattikoulutuksen lyhentämisestä, säikäyttävät. Sen sijaan näkyväksi on tullut entistä vaikeammat vastakkainasettelut eri kansalaisryhmien välillä, esimerkiksi työmarkkinaosapuolten välit ovat rapautuneet järkyttävän huonoiksi, vaikka suurin osa aloista on työehtosopimuksellisessa tilassa.

Siionin viisaiden pöytäkirjat tapainen strategia toteutuu EU maissa.

Tutustuttuaan strategiaan nimeltä Siionin Viisaiden pöytäkirjat ei voi olla huomaamatta, että sen tapainen toteutuu EU maailmassa. Strategian toteutumisen huomaa verrattaessa sitä EU:n reaalimaailmaan. Erityisen selvästi sen huomaa Kreikan kohdalla. USA:ssa se tällä hetkellä saattaa hieman ontua.  

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä