Epäilevä Tuomas

Turpo

Venäjän kiilastrategia Suomen avulla onnistui taas kerran ilman suurta vaivaa

Jos Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan kaikkein eniten vaikuttava tekijä pitää nimetä, on se helppo tehtävä.

Tuo tekijä on Suomen ja Venäjän välinen noin 1350 kilometriä pitkä maa- ja meriraja. Mikään muu asia ei määritä Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sisältöä vastaavasti kuin tuo onneton raja.

Suomen ja Venäjän yhteisen maarajan tarkka pituus on 1 289,6 kilometriä ja merirajan 54,0 kilometriä.

Yön uhka on karkoitettava uudelleen

Runoilija V.A. Koskenniemen sanoissa Jean Sibeliuksen Finlandiaan todetaan, että "yön uhka karkoitettu on jo pois", mutta tänä päivänä se uhka on todellinen. Eikä se uhka ole Venäjä, sillä Venäjän edessä Suomi on aina osannut olla valpas, epäluuloinen ja varuillaan. Sen sijaan länteen ja Eurooppaan Suomea on hivutettu mitään miettimättä, mitään kyseenalaistamatta.

Hornet-kaluston korvaaminen uuden sukupolven monitoimihävittäjällä

Puolustusministeriö tuli esiselvityksessään siihen tulokseen, että nykyisen Hornet-kaluston elinkaaren päättyessä 2025 – 2030 tulee vastaavat suorituskyvyt korvata täysimääräisesti ja tähän tarkoitukseen soveltuvat parhaiten modernit monitoimihävittäjät. Korvaushanke kestää noin vuosikymmenen. Se sisältää esitietojen keräämisen julkisista lähteistä, tutustumisen potentiaalisiin valmistajiin, tietopyynnön, tarjouspyynnön sekä tähän tehtävät tarvittavat tarkennukset, lopullisen tarjouksen sekä näiden perusteella tehtävän hankintapäätöksen.

Kuka Suomea puolustaa tulevalla vaalikaudella?

Suomalaisten maanpuolustustahto on laskenut jo neljä peräkkäistä vuotta ja on alimmillaan lähes 30 vuoteen.

 

Maanpuolustustahto on sidoksissa yhteiskuntamme ja lähialueemme toimintaympäristön epävarmuustekijöihin. Erot maanpuolustustahdon merkityksessä on kasvanut ja yleinen asevelvollisuus on jatkuvan kriittisen tarkastelun kohteena.

 

Uusi YK -raportti demonisoi Israelia - taas!

[Israelilaiskaupunki] Sderot on vain 700 metrin päässä [Palestiinalaiskaupunki] Beit Hanounista pohjois-Gazassa….[kaupungin] voi saavuttaa kahdessa minuutissa moottoripyörällä tai 5-8 minuutissa juoksemalla...Tappakaa, teurastakaa, polttakaa ja älkää koskaan antako heille armoa” (Emad ‘Aql, twiitissään Gazasta innostaessaan "Suuren Paluumarssin&quot

Naiset armeijaan vai kansalaispalvelukseen?

Miksi Liike Nyt äänesti tyhjää ulko- ja turvallisuuspolitiikan vaalipaneelissa koskien kysymystä kansalaispalveluksesta?

Kansalaispalvelun sisältöä ei ole tarkemmin määritelty yleisessä keskustelussa.

Puolueiden aikalailla yhtenäinen linja on ollut, että kansalaispalvelus ja yleinen asevelvollisuus olisivat erillisiä asioita myös tulevaisuudessa. Kansalaispalveluksen tavoitteena on saada naiset osalliseksi kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustuksen piiriin.

Tallinna-tunneli ja Kiinan Arktinen silkkitie - turvallisuusriski Suomelle?

Peter Vesterbackan Tallinna-tunnelille 15 miljardin rahoitus - Takana kiinalainen sijoitusyhtiö” on eilinen otsikko Talouselämän verkkosivuilla (Talouselämä 8.3.2019).

INF-sopimuksen päättymisen poliittinen analyysi Euroopan turvallisuudelle

Suurvalta ei ole mikään suurvalta ilman riittävää sotilaallista voimaa. Suurvalta ei ole mikään suurvalta ilman ydinaseita. Maailmassa on tällä hetkellä kolme suurvaltaa, jotka ovat ydinasevaltioita. Nämä kolme suurvaltaa ovat Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä.

EU ei siis ole mikään suurvalta, vaikka sen talous on lähes yhtä suuri kuin Yhdysvaltojen. EU ei ole neuvotteluosapuoli, kun maailman asioita ratkotaan. Tilanne on lohduton EU:n ja koko Euroopan kannalta.

Asepalvelusta kannattaa kehittää Asepalvelus2020-kampanjan teesien mukaisesti

Monet pitävät Suomen nykyisen asepalvelusmallia epätasa-arvoisena, mutta erimielisyyttä on siitä, miten ongelma tulisi ratkaista. Vaihtoehtoja nykyiselle miehiä pakottavalle mallille on kolme:

 

1. Valikoiva asevelvollisuus 

Nato-optio pois, liittoumattomuus tilalle

Ennen vanhaan laulettiin, että ”on Itämeri rauhan meri, tyven suojainen. Sen katse kirkas peloton ja kyynel suolainen. Sen rauhaa rannat rakentaa, sen levon vartioi.”

Viime vuosina ei rauhanlauluihin ole juuri ollut aihetta. Rauha on vaihtunut räyhään samalla, kun sotilaallinen jännitys ja vastakkainasettelu Itämerellä ovat jatkuvasti kasvaneet. Tämä ei ole sen rantavaltioiden etu. Onkin erikoista, etteivät turvallisuuteen ja puolustukseen liittyvät asiat ole lainkaan noussut eduskuntavaaliteemoiksi.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä