Epäilevä Tuomas

Kaikki blogit puheenaiheesta Ilmaston muutos

Miksi ilmastonmuutos on suuri uhka Suomessa? Miksei muovijäte?

Miksi ilmastonmuutos on suuri uhka Suomessa?

Suomalaisten CO2 osuus on vain 1 promille.

Suomi harvoja maita mitkä vähentäneet päästöjään.

 

Miksi ei puututa muovijätteen viemiseen kehitysmaihin, joissa muovijätettä kärrätään jokiin?

Puhutaan muovipilleistä, kun ongelma on että länsimaat on rahdannut kehitysmaihin muovijätteitä, jossa ne kipataan jokiin.

 

Merten muoviroskista 95 prosenttia tulee 10 joesta

Maito panttipulloihin ilmastopäästöjen pienentämiseksi

Ensisijainen tavoite tulee siis olla se, että ilmastopäästöjä (CO2) saadaan pienennettyä.  Tavoitteeseeseen pääsemiseksi muovista halutaan päästä eroon, korvaamalla se esim kartongilla.  Onko se kuitenkaan aina järkevää, vai olisiko muovi joskus selkeästi parempi vaihtoehto.

Vähän varttuneemmat henkilö, kuten minäkin, muistanevat sen kun maito oli ruskeissa lasipulloissa, joissa oli repäisykorkki (sini- tai punaraitainen).  Lasi itsessään on ympäristöystävällinen, mutta sen tuottama lisäpaino lisää merkittävästi CO2-päästöjä kuljetuksen aikana.

Lupiinikielto kiihdyttää ilmaston muutosta

 

Edellisessä kirjoituksessani totesin kurtturuusu- ja lupiinikieltojen perustuvan alkeelliseen valmisteluun, josta puuttuu kokonaisuudessaan vaikuttavuusarviointi, joka nykyisin vaaditaan kaikissa hankkeissa. http://vieraslajit.fi/lajit/MX.38815/show.

Direktiivinikkarit eivät olleet ollenkaan ottaneet huomioon luonnon monimuotoisuutta eli tässä tapauksessa pölyttäjien, perhosten ja pikkulintujen elinolosuhteitten huonontumista kukkien poistamisen seurauksena. Pölyttäjien merkityksestä voi lukea Googlesta hakusanalla pölyttäjät.

Hiilinielut ja markkinatalous

 

Aloitetaan alusta eli kysymyksestä, saako Suomeen rakentaa sellutehtaita ja hakata niitä varten puita.  Sellu on universaalinen tuote, hieman samanlainen kuin öljy. Sen kysyntä maailmamarkkinoilla riippuu ensi sijassa maailman talouskehityksestä ja selloosan suhteellisesta hinnasta (selloosan hinnasta suhteessa kaikki muiden hyödykkeiden hintaan). Suomea kohtaava sellun kysyntäkäyrä on horisontaalinen, eli Suomen kannalta sellun hinta on annettu (sanotaan hienosti eksogeeninen). Suomi ei siten voi vaikuttaa sellun hintaan kuin pienellä marginaalilla.

Eipä puutu paljoa!

Eipä puutu paljoa!

 

Toukokuun 29 iltana avatessani TV:n ykkösellä tuli tiededokumentti fuusioreaktorista, jolla uskotaan ratkaistavan maailman yhä edelleen kasvava päästöttömän energian tarve. Hyvin asioista perillä oleva fyysikko pelkisti ohjelman lopulla ainoan ongelman, jonka ratkaisu tuntui olevan lähellä: ”Siitä ei vielä saada ulos niin paljoa energiaa, kuin sisään laitetaan”.

Törkeä jatkettu ilmastodenialismi

Jouni Aro syyllistyy blogissaan törkeään ilmastodenialismiin raskauttavien asianhaarojen vallitessa. Tällä kertaa hänellä on keppihevosena kaavio, jonka mukaan toukokuun kolmantena päivänä mitattu arktisen alueen jään kokonaistilavuus ei olisi vuoden 2007 jälkeen kasvanut.

Hiiliviljelyn uranuurtajat

Kuuntelin juuri Tiedeykkösen radiolähetystä, jossa laajasti käsiteltiin Sitran tilaama "Maatilojen kiertotaloutta edistävät ratkaisut"-selvitys (Luke, tammikuu 2019). Äänessä oli Sitran Hanna Mattila sekä muutama vihtiläisviljelijä.

Viimeinen edunvalvoja

Osallistuin eilen 23.5.2019 SEL ry:n järjestämään EU-vaalipaneeliin, jossa keskeisessä roolissa olivat työhön liittyvät kysymykset.

NÄIN ILMASTONMUUTOKSELLA PELOTELLAAN

Tänään 22.5.2019 Helsingin Sanomat julkaisi jutun "Merenpinta saattaa nousta paljon enemmän kuin on arvioitu, ja jopa 200 miljoonaa ihmistä voi joutua pakenemaan".

Alaotsikko kuuluu "Jopa 200 miljoonaa ihmistä voi joutua pakenemaan kodeistaan vuosisadan loppuun mennessä, jos merenpinta nousisi kaksi metriä. Todennäköisyys siihen on tutkijoiden mukaan noin viisi prosenttia."

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä