Epäilevä Tuomas

Kaikki blogit puheenaiheesta Arkkitehtuuri

Espoosta vieläkin upeampi kaupunki

 

Espoo taitaa olla vielä aika maalaismainen kaupunki, vaikka asukasluku lienee kohta jo lähes 300 000 henkilöä.

Kauneus on katsojan silmässä mutta kaikkea rumaa ei tarvitse pitää kauniina

”Beauty is in the eye of the beholder” eli suomeksi – kerrankin on osattu kääntää kauniisti ja alkuperäinen sanoma säilyttäen: ”kauneus on katsojan silmässä”. Ja niinhän se on, eikä se koske vain silmällä havaittavia asioita. Kauneus ja rumuus, se mikä ”resonoi”, aiheuttaa positiivisen tai negatiivisen tunne-elämyksen, on subjektiivista.

Minne kylät kadonneet? osa2

Helsingin seudun 14 kuntaa seuraavat Helsingin esimerkkiä ruuhkarakentamisessa. Viimeksi on kunnostautunut Vantaa soveltamalla uutta käsitettä ”purkavasta rakentamisesta”. Ja Espoo näyttää myös esimerkkiä pientaloalueiden muuttamisesta kerrostaloryppäiksi. Liikenteen solmukohdista ”hubeista” puretaan tehottomasti rakennetut vielä hyväkuntoisestkin rakennukset uusien tornitalojen tieltä. Helsinki näyttää esimerkkiä muille lähikunnille.

Minne kylät kadonneet?

Nykyinen muodinmukainen megatrendi kaupungistumisesta vaikuttaa Suomessa yleisen asuttamisideologian tavoin. Seurauksena on ruuhkarakentaminen, vanhan hyvän asuinympäristön uudelleenrakentaminen ja jokaisen mahdollisen virkistys ja vapaa-alueen täyttämisellä rakentamisen piiriin asutuskeskuksissa. Tämä on osittain myös tarjontatalouden ideologian mukaista. Kun asukkaita tulee niin heille kuvitellaan keskuksissa automaattisesti löytyvän asunto ja hyvät palvelut sekä työpaikat.

Arkkitehtuuri ja taideteollisuus in Memoriam

Suomeenkin on rantautunut kansainvälisiä malleja myötäilevä pilvenpiirtäjäarkkitehtuuri erityisesti Helsinkiin ja nyt myös Tampereelle.

En voi ymmärtää, miksi me sallimme arvokkaan ja omaleimaisen suomalaisen arkkitehtuurin perinnön tuhraantua mauttomien ja nousukasmaisten - etten sanoisi jopa moukkamaisten - lasiseinäisten viritelmien huokeaan loistoon. Tuollaisia nyt löytyy kaikista kehitysmaistakin.

Arkkitehtuuri ja taideteolisuus in Memoriam

Suomeenkin on rantautunut kansainvälisiä malleja myötäilevä pilvenpiirtäjäarkkitehtuuri erityisesti Helsinkiin ja nyt myös Tampereelle.

En voi ymmärtää, miksi me sallimme arvokkaan ja omaleimaisen suomalaisen arkkitehtuurin perinnön tuhraantua mauttomien ja nousukasmaisten - etten sanoisi jopa moukkamaisten - lasiseinäisten viritelmien huokeaan loistoon. Tuollaisia nyt löytyy kaikista kehitysmaistakin.

Guggenheimista suomalainen ja suomalaisuuden osaamisen näyte maailmalle

Suomi tunnetaan maailmalla laajalti muotoilustaan ja arkkitehtuuristaan. Viime vuosikymmeninä on tullut tavaksi julistaa kansallisesti merkittävistä rakennuskohteista kansainvälisiä arkkitehtikilpailuja. Päätyminen sitten ulkomaisiin valintoihin on osoitus suomalaisten heikosta itsetunnosta. Puuttuu uskoa omiin kykyihin saada aikaan omin kansallisin voimin omista lähtökohdista ja resursseista käsin maailmallakin huomiota herättäviä arkkitehtonisia rakennuksia.

Kiasma on esimerkki hökötyksistä, joiden ei toivoisi enää ainakaan lisääntyvän Helsingissä.

Kuka Helsingin rannoille saa rakentaa – ja millä keinoin?

Vihreän liiton kansanedustaja Antero Vartia on siitä erikoinen henkilö, että hän saa rakennuslupia Helsingin keskustan tonteille kuin automaatista. Kaikki tietävät, että Helsingin rannoista vallitsee huomattava kysyntä. Pienimpienkin maapalojen rakentamisesta käydään vuosien vääntö, joka koskee niin arkkitehtuuria kuin taloudellisia ja sosiaalisiakin näkökohtia. Postimerkkikaavoitusta ei pidetä riittävänä, vaan vaaditaan alueiden suunnittelua kokonaisuuksina.

VR:n pääkonttori: nyt oppia Britanniasta

Ei ole montakaan päivää siitä, kun opposition kansanedustaja ja VR:n hallintoneuvoston jäsen pelotteli kansalaisia rautatiereformista Britannian malliin, vaikka liikenneministeri Berner on jo aikoja sitten todennut, että kilpailun avaaminen ei

Byrokratia avuksi - ei vastustajaksi!

Savon Sanomat

4.7.2015

Kulut Minna Canthin kotitalon kunnostajan huolena - Kanttilan lopullinen kauppa viivästyy

Kulttuurineuvos Veijo Baltzarin ja rakennusliike NCC:n tekemä kauppa Minna Canthin kotitalosta Kanttilasta on edelleen esisopimuksen tasolla. Baltzar kokee talon entisöintiin ja remontointiin liittyvän byrokratian lisäävän kokonaiskulut mahdottomalle tasolle.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä