Tämän blogin uusimmat kirjoitukset http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/blogi/blog Tue, 17 Oct 2017 15:20:24 +0300 fi Kiinteistövero ei nosta vuokria http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244590-kiinteistovero-ei-nosta-vuokria <p>Hallitus on tänään <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005412065.html">päättänyt perua</a> kiinteistöveron korotuksen. Suunnitelmissa oli, että valtio asettaisi tietyt alarajat kiinteistöverolle, joita kunnat keräävät. Avaus kiinteistöveron korottamiseksi herätti voimakasta kritiikkiä (<a href="http://minnaisoaho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244469-sampsa-katajan-kiinteistoveroideassa-on-mittakaavavirhe">Minna Isoaho: Sampsa Katajan kiinteistöveroideassa on mittakaavavirhe</a>, <a href="https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005396962.html">HS: Hallitus aikoo korottaa kiinteistöverotusta &ndash; Kiinteistöliitto huolissaan asumisen kustannuksista</a>).</p><p>Kiinteistöverokeskustelussa usein esiintyvä väite on, että kiinteistövero nostaa asumisen hintaa. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä kiinteistövero ei vaikuta asumisen kysyntään eikä tarjontaan (teoriassa rakennuksen arvoon kohdistuva osa vaikuttaa hieman). Pohjimmiltaan kiinteistövero ei siis ole asumisen verotusta vaan asunnon omistamisen verotusta. Kiinteistövero ei vaikuta vuokratasoon. Aiheesta on kirjoittanut myös <a href="http://www.soininvaara.fi/2015/04/06/kiinteistovero-ja-asumisen-kustannukset/">Osmo Soininvaara.</a></p><p>Kiinteistövero kohdistuu täysimääräisesti asuntojen omistajiin (<a href="http://vatt.fi/artikkeli/-/asset_publisher/milloin-veron-voi-vyoryttaa-eteenpain-">VATT: Milloin veron voi vyöryttää eteenpäin?</a>) ja kapitalitoituu asuntojen hintoihin - ajatuskokeena voisi ajatella kahta muuten samanlaista asuntoa, joissa toisessa on vuosittainen tuhannen euron kiinteistövero. Jos asunnon omistaja haluaa asunnoista saman suhteellisen tuoton, kiinteistöverorasitetusta asunnosta ollaan valmiita maksamaan juuri veron aiheuttaman tulovirran vähentymisen arvon verran vähemmän.</p><p>Koska maapohjan tarjonta on joustamatonta, kiinteistövero poikkeaa monista muista veroista. Kun vaihdannan verotuksella on haitallisia ulkoisvaikutuksia, kiinteistöverolla ne ovat positiivisia. Oikein toteutettu kiinteistövero ohjaa maapohjan tehokkaaseen käyttöön. Jos verotetaan maapohjan arvoa tai käyttämätöntä rakennusoikeutta, muodostuu kannattamattomammaksi pitää tyhjillään arvokkailla paikoilla sijaitsevia tontteja.</p><p>Kiinteistövero on myös siitä oikeudenmukainen vero, että usein kiinteistön arvon nousuun osallisena on maanomistajan sijasta ollut yhteiskunta. Laajat infrahankkeet, joiden maksajina ovat kaikki veronmaksajat, voivat olla lottovoittoja tietyn alueen asuntojen omistajille. Yhteiskunnan panoksesta aiheutunut arvon nousu ei kuuluisi muutamille onnekkaille kiinteistöjen omistajille vaan se pitäisi verottaa takaisin yhteiskunnan käyttöön. Ihanteellinen kiinteistövero olisi juuri tuon yhteiskunnan aiheuttaman hyödyn suuruinen ja kohdistuisi pelkästään maapohjan arvoon tai rakennusoikeuteen.</p><p>Kaikki julkisen sektorin toiminnot rahoitetaan Suomessa verottamalla. Koska valtion ja kuntien pitää joka tapauksessa verottaa täsmälleen se summa joka menoille on budjetoitu, lähtökohtana kannattaisi olla tämän summan verottaminen sellaisella verotuksen kokonaisuudella, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittoja. Oikein toteutettu kiinteistövero on työkalu jonka avulla verotuksesta on mahdollista saada sekä kannustavampaa että oikeudenmukaisempaa.</p><p>Voi argumentoida, että omaisuuden verottaminen olisi pohjimmiltaan &quot;väärin&quot;, mutta aivan yhtä &quot;väärin&quot; on myös vaihdannan ja ihmisten työn tulosten verottaminen. Erona on se, että vaihdannan ja työn verottaminen vähentää vaihdantaa ja työtä, mutta maapohjan arvon verottaminen ei vähennä maapohjaa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus on tänään päättänyt perua kiinteistöveron korotuksen. Suunnitelmissa oli, että valtio asettaisi tietyt alarajat kiinteistöverolle, joita kunnat keräävät. Avaus kiinteistöveron korottamiseksi herätti voimakasta kritiikkiä (Minna Isoaho: Sampsa Katajan kiinteistöveroideassa on mittakaavavirhe, HS: Hallitus aikoo korottaa kiinteistöverotusta – Kiinteistöliitto huolissaan asumisen kustannuksista).

Kiinteistöverokeskustelussa usein esiintyvä väite on, että kiinteistövero nostaa asumisen hintaa. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä kiinteistövero ei vaikuta asumisen kysyntään eikä tarjontaan (teoriassa rakennuksen arvoon kohdistuva osa vaikuttaa hieman). Pohjimmiltaan kiinteistövero ei siis ole asumisen verotusta vaan asunnon omistamisen verotusta. Kiinteistövero ei vaikuta vuokratasoon. Aiheesta on kirjoittanut myös Osmo Soininvaara.

Kiinteistövero kohdistuu täysimääräisesti asuntojen omistajiin (VATT: Milloin veron voi vyöryttää eteenpäin?) ja kapitalitoituu asuntojen hintoihin - ajatuskokeena voisi ajatella kahta muuten samanlaista asuntoa, joissa toisessa on vuosittainen tuhannen euron kiinteistövero. Jos asunnon omistaja haluaa asunnoista saman suhteellisen tuoton, kiinteistöverorasitetusta asunnosta ollaan valmiita maksamaan juuri veron aiheuttaman tulovirran vähentymisen arvon verran vähemmän.

Koska maapohjan tarjonta on joustamatonta, kiinteistövero poikkeaa monista muista veroista. Kun vaihdannan verotuksella on haitallisia ulkoisvaikutuksia, kiinteistöverolla ne ovat positiivisia. Oikein toteutettu kiinteistövero ohjaa maapohjan tehokkaaseen käyttöön. Jos verotetaan maapohjan arvoa tai käyttämätöntä rakennusoikeutta, muodostuu kannattamattomammaksi pitää tyhjillään arvokkailla paikoilla sijaitsevia tontteja.

Kiinteistövero on myös siitä oikeudenmukainen vero, että usein kiinteistön arvon nousuun osallisena on maanomistajan sijasta ollut yhteiskunta. Laajat infrahankkeet, joiden maksajina ovat kaikki veronmaksajat, voivat olla lottovoittoja tietyn alueen asuntojen omistajille. Yhteiskunnan panoksesta aiheutunut arvon nousu ei kuuluisi muutamille onnekkaille kiinteistöjen omistajille vaan se pitäisi verottaa takaisin yhteiskunnan käyttöön. Ihanteellinen kiinteistövero olisi juuri tuon yhteiskunnan aiheuttaman hyödyn suuruinen ja kohdistuisi pelkästään maapohjan arvoon tai rakennusoikeuteen.

Kaikki julkisen sektorin toiminnot rahoitetaan Suomessa verottamalla. Koska valtion ja kuntien pitää joka tapauksessa verottaa täsmälleen se summa joka menoille on budjetoitu, lähtökohtana kannattaisi olla tämän summan verottaminen sellaisella verotuksen kokonaisuudella, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän haittoja. Oikein toteutettu kiinteistövero on työkalu jonka avulla verotuksesta on mahdollista saada sekä kannustavampaa että oikeudenmukaisempaa.

Voi argumentoida, että omaisuuden verottaminen olisi pohjimmiltaan "väärin", mutta aivan yhtä "väärin" on myös vaihdannan ja ihmisten työn tulosten verottaminen. Erona on se, että vaihdannan ja työn verottaminen vähentää vaihdantaa ja työtä, mutta maapohjan arvon verottaminen ei vähennä maapohjaa.

]]>
64 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244590-kiinteistovero-ei-nosta-vuokria#comments Kiinteistövero Veropolitiikka Verotus Tue, 17 Oct 2017 12:20:24 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/244590-kiinteistovero-ei-nosta-vuokria
Suomen rikotuin laki http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243086-suomen-rikotuin-laki <p>Eduskunta aloittaa tänään keskustelun alkoholilaista. Kiivain keskustelu käytäneen siitä omantunnonkysymykseksi jätetystä asiasta, saako kaupoissa jatkossa myydä 4,7 vai 5,4 tilavuusprosentin vahvuisia juomia. Useille kansanedustajille tärkeää on myös se, että saako myytävien juomien valmistuksessa yhtenä työvaiheena olla tislaaminen.</p><p>Päätellen niistä teemoista, joiden ympärillä alkoholipoliittinen keskustelu liikkuu, joko kansanedustajat eivät tiedä (huolestuttavaa) tai tietävät mutta eivät halua sanoa ääneen (myös huolestuttavaa), että alkoholilakia rikotaan jatkuvasti. Alkoholilaki on malliesimerkki laista jossa monenlaisesta täysin normaalista toiminnasta joka ei suoraan aiheuta muille mitään haittaa on tehty laitonta.</p><p>Alkoholilain mukaan yksityistilaisuudessa alkoholia saa nauttia vain jos tilaisuuden järjestäjä on tehnyt tarjoilusta <a href="http://www.poliisi.fi/luvat/muut_lupa_ja_ilmoitusasiat/ilmoitus_alkoholitarjoilusta">ilmoituksen poliisille</a>. Ilmoituksen tekeminen &nbsp;maksaa 19 euroa. Tiedän lähipiiristäni useita tapauksia, joissa alkoholia on ilman ilmoitusta ollut tarjolla esimerkiksi syntymäpäivä- tai hääjuhlissa. Ongelma on laissa eikä siinä että enemmistö ihmisistä ei edes tiedä että tällainen ilmoitusvelvollisuus on olemassa.</p><p>Kehotan kansanedustajia joskus vierailemaan esimerkiksi jonkin yliopiston opiskelijajärjestön juhlissa. Niissä myydään poikkeuksetta eurolla tai kahdella Virosta ostettuja olut- ja lonkerotölkkejä. Tämä tapahtuu siksi, että normaalien opiskelijajuhlien järjestäminen muuttuisi mahdottomaksi jos alkoholilain anniskeluun liittyviä sääntöjä noudatettaisiin. Ongelma on jälleen laissa, eikä enemmistön harjoittamassa ja hyväksymässä toiminnassa.</p><p>Alkoholilaissa on myös jäänteitä 60-luvulta: alkoholin anniskeluun kunnan alueella tarvitaan kunnanvaltuuston suostumus.</p><p>&nbsp;</p><p><img height="155" src="https://lh5.googleusercontent.com/XTf_MTm0MDdJxPwmJnM4VuBcOYJGMQ1yzORz5CzVrNLA3F9VL7zL9aLlQExuF_Jd1tWag0RuEIu_iVNxYMtFyxePCd1Ae7bGvpvqqUoL9LhZtVWGWb1HzUi7wgLNSrTPg2D6McZg" width="465" /></p><p>&nbsp;</p><p>Vaikka ehdotettu alkoholilaki on askel oikeaan suuntaan, on huolestuttavaa, että hallitus näpertelee prosenttirajojen kymmenysten kanssa, vaikka todelliset ongelmat ovat kaikkien tiedossa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Eduskunta aloittaa tänään keskustelun alkoholilaista. Kiivain keskustelu käytäneen siitä omantunnonkysymykseksi jätetystä asiasta, saako kaupoissa jatkossa myydä 4,7 vai 5,4 tilavuusprosentin vahvuisia juomia. Useille kansanedustajille tärkeää on myös se, että saako myytävien juomien valmistuksessa yhtenä työvaiheena olla tislaaminen.

Päätellen niistä teemoista, joiden ympärillä alkoholipoliittinen keskustelu liikkuu, joko kansanedustajat eivät tiedä (huolestuttavaa) tai tietävät mutta eivät halua sanoa ääneen (myös huolestuttavaa), että alkoholilakia rikotaan jatkuvasti. Alkoholilaki on malliesimerkki laista jossa monenlaisesta täysin normaalista toiminnasta joka ei suoraan aiheuta muille mitään haittaa on tehty laitonta.

Alkoholilain mukaan yksityistilaisuudessa alkoholia saa nauttia vain jos tilaisuuden järjestäjä on tehnyt tarjoilusta ilmoituksen poliisille. Ilmoituksen tekeminen  maksaa 19 euroa. Tiedän lähipiiristäni useita tapauksia, joissa alkoholia on ilman ilmoitusta ollut tarjolla esimerkiksi syntymäpäivä- tai hääjuhlissa. Ongelma on laissa eikä siinä että enemmistö ihmisistä ei edes tiedä että tällainen ilmoitusvelvollisuus on olemassa.

Kehotan kansanedustajia joskus vierailemaan esimerkiksi jonkin yliopiston opiskelijajärjestön juhlissa. Niissä myydään poikkeuksetta eurolla tai kahdella Virosta ostettuja olut- ja lonkerotölkkejä. Tämä tapahtuu siksi, että normaalien opiskelijajuhlien järjestäminen muuttuisi mahdottomaksi jos alkoholilain anniskeluun liittyviä sääntöjä noudatettaisiin. Ongelma on jälleen laissa, eikä enemmistön harjoittamassa ja hyväksymässä toiminnassa.

Alkoholilaissa on myös jäänteitä 60-luvulta: alkoholin anniskeluun kunnan alueella tarvitaan kunnanvaltuuston suostumus.

 

 

Vaikka ehdotettu alkoholilaki on askel oikeaan suuntaan, on huolestuttavaa, että hallitus näpertelee prosenttirajojen kymmenysten kanssa, vaikka todelliset ongelmat ovat kaikkien tiedossa.

 

]]>
10 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243086-suomen-rikotuin-laki#comments Alkoholi Alkoholilainsäädännön uudistus Alkoholipolitiikka Pekka Puska Tue, 19 Sep 2017 08:04:17 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243086-suomen-rikotuin-laki
Kokoomusnuoret tukevat Eroa ylioppilaskunnasta -kampanjaa http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242025-kokoomusnuoret-tukevat-eroa-ylioppilaskunnasta-kampanjaa <p>Julkaisimme muutaman Liberaalipuolueen aktiivin kanssa heinäkuussa <a href="https://www.facebook.com/eroaylioppilaskunnasta/">Eroa ylioppilaskunnasta</a> -kampanjan ja <a href="http://www.eroaylioppilaskunnasta.fi/">eroaylioppilaskunnasta.fi</a>-nettisivun, jolla voi lähettää &quot;eroilmoituksen&quot; ylioppilaskuntaan. Sain eilen tietää, että Kokoomusnuoret ovat toissapäivänä julkaisseet <a href="http://eroaylioppilaskunnasta.com/">eroaylioppilaskunnasta.com</a>-sivuston. Pidän hienona, että myös Kokoomusnuoret ovat tarttuneet tähän tärkeään asiaan. Kokoomusnuorten ulostulosta paistaa jossain määrin läpi se, että he vastustavat pakkojäsenyyttä enemmän eriävien poliittisten mielipiteiden vuoksi &mdash; Liberaalipuolueelle tärkeää on perustuslain vastaisen pakollisuuden vastustaminen.</p><p>&nbsp;</p><p><img height="289" src="https://lh4.googleusercontent.com/9Cvbk4pPeYewe8O3shHYKfmo2a0Oh5WB2dQLqpiNkXFDh7gQWhy2vEZGjU8iv4aNuq9s-9B8lbLxquYK29OqJpUheqYvjW8PbmAaBE5WAeHfy5-jNDiJVWQFb5fY3taPjL5yB01v" width="205" /><br />eroaylioppilaskunnasta.fi-lentolehtinen</p><p>&nbsp;</p><p>Pakkojäsenyys on räikeässä ristiriidassa perustuslain kanssa &mdash; perustuslaillisuutta on viimeksi käsitelty perustuslakivaliokunnassa 20 vuotta sitten. Tämän 20 vuoden aikana ovat muuttuneet sekä perustuslain tulkinta että ylioppilaskunnan rooli. Ne perusteet joilla pakkojäsenyys meni 20 vuotta sitten läpi eivät enää päde &mdash; ylioppilaskunnat tekevät nykyään entistä enemmän sellaisia asioita joihin laki ei niitä velvoita.<br /><br />Juuri nyt, kun Tampereella ja Lappeenrannassa suunnitellaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhdistämistä, &nbsp;on oikea aika pitää pakkojäsenyyttä esillä. Pakkojäsenyys todennäköisesti lähtee jos yhdistyminen toteutuu ja yliopistolakia pitää muuttaa.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Julkaisimme muutaman Liberaalipuolueen aktiivin kanssa heinäkuussa Eroa ylioppilaskunnasta -kampanjan ja eroaylioppilaskunnasta.fi-nettisivun, jolla voi lähettää "eroilmoituksen" ylioppilaskuntaan. Sain eilen tietää, että Kokoomusnuoret ovat toissapäivänä julkaisseet eroaylioppilaskunnasta.com-sivuston. Pidän hienona, että myös Kokoomusnuoret ovat tarttuneet tähän tärkeään asiaan. Kokoomusnuorten ulostulosta paistaa jossain määrin läpi se, että he vastustavat pakkojäsenyyttä enemmän eriävien poliittisten mielipiteiden vuoksi — Liberaalipuolueelle tärkeää on perustuslain vastaisen pakollisuuden vastustaminen.

 


eroaylioppilaskunnasta.fi-lentolehtinen

 

Pakkojäsenyys on räikeässä ristiriidassa perustuslain kanssa — perustuslaillisuutta on viimeksi käsitelty perustuslakivaliokunnassa 20 vuotta sitten. Tämän 20 vuoden aikana ovat muuttuneet sekä perustuslain tulkinta että ylioppilaskunnan rooli. Ne perusteet joilla pakkojäsenyys meni 20 vuotta sitten läpi eivät enää päde — ylioppilaskunnat tekevät nykyään entistä enemmän sellaisia asioita joihin laki ei niitä velvoita.

Juuri nyt, kun Tampereella ja Lappeenrannassa suunnitellaan yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhdistämistä,  on oikea aika pitää pakkojäsenyyttä esillä. Pakkojäsenyys todennäköisesti lähtee jos yhdistyminen toteutuu ja yliopistolakia pitää muuttaa.

 

]]>
1 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242025-kokoomusnuoret-tukevat-eroa-ylioppilaskunnasta-kampanjaa#comments Pakkojäsenyys Ylioppilaskunta Tue, 29 Aug 2017 04:09:00 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242025-kokoomusnuoret-tukevat-eroa-ylioppilaskunnasta-kampanjaa
Maakunnat tarvitsevat riittävän itsehallinnon http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241026-maakunnat-tarvitsevat-riittavan-itsehallinnon <p>Hallitus on toteuttamassa Suomeen sote- ja maakuntauudistusta, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta perustettaville maakunnille. Tavoitteena lienee myöhemmin siirtää maakunnille myös muita sellaisia palveluita, joiden järjestämiseen kunnat ovat liian pieniä yksikköjä.</p><p>Nyt ehdotettu maakuntauudistus, jossa maakuntien rahoitus tulee suoraan eduskunnan vahvistamasta valtion budjetista, on merkittävä vallan siirto paikallistasolta eduskunnalle. Jos maakunnat velvoitetaan järjestämään tietyt lakisääteiset tehtävät ja annetaan niille niiden järjestämiseen tietty määrä rahaa, maakuntavaltuuston liikkumavara jää hyvin vähäiseksi.</p><p>Maakunnille pitäisi antaa oikeus päättää verotuksesta ja elinkeinopolitiikasta alueellaan laajemminkin. Usein ongelmana on, että harjoitetun politiikan paremmuutta muihin vaihtoehtoihin verrattuna on vaikeaa arvioida kun kunnollista vertailukohtaa ei ole olemassa. Erilaisten mallien kokeilu olisi luontevaa jos maakunnille annettaisiin päätettäväksi tiettyjä asioita, joita nykyään säännellään laeilla koko maan alueella. Sopivia asioita maakuntien päätettäväksi voisivat olla esimerkiksi maakuntavero, elinkeinotoimintaan tarvittavat luvat, ravintoloiden aukioloaikarajoitukset tai alkoholin myyntirajoitukset.</p><p>Vallan siirtäminen eduskunnalta maakunnille vaatisi poliittista tahtoa ja muutoksia lakeihin, mutta kyse ei ole mistään ylivoimaisen suurista muutoksista. Vastaavia rakenteita, joissa päätösvaltaa asioista luovutetaan kunnille, on jo olemassa. Esimerkiksi kunnanvaltuuston täytyy antaa suostumus alkoholin vähittäismyyntiin kunnan alueella.</p><p>Suomalaisten poliittiset mielipiteet jakautuvat maakunnittain &mdash; jos maakunta saisi päättää, Uudellamaalla olisi mahdollista kokeilla moniin asioihin enemmistön haluamaa, muuhun maahan verrattuna liberaalimpaa lähestymistapaa.</p><p>Maakuntauudistus Suomessa olisi varmasti tarpeen, mutta näin huonoa ja turhaa &nbsp;maakuntauudistusta ei voi olla vastustamatta. Ehdotetussa uudistuksessa maakunnista uhkaa tulla ylimääräinen hallintokerros ja niihin valittavista maakuntavaltuustoista kumileimasin eduskunnan päätöksille. Ollakseen tarpeellisia, maakunnat tarvitsevat riittävän itsehallinnon, johon sisältyy verotusoikeus ja todellista valtaa alueen elinkeinopolitiikkaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus on toteuttamassa Suomeen sote- ja maakuntauudistusta, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirtyy kunnilta perustettaville maakunnille. Tavoitteena lienee myöhemmin siirtää maakunnille myös muita sellaisia palveluita, joiden järjestämiseen kunnat ovat liian pieniä yksikköjä.

Nyt ehdotettu maakuntauudistus, jossa maakuntien rahoitus tulee suoraan eduskunnan vahvistamasta valtion budjetista, on merkittävä vallan siirto paikallistasolta eduskunnalle. Jos maakunnat velvoitetaan järjestämään tietyt lakisääteiset tehtävät ja annetaan niille niiden järjestämiseen tietty määrä rahaa, maakuntavaltuuston liikkumavara jää hyvin vähäiseksi.

Maakunnille pitäisi antaa oikeus päättää verotuksesta ja elinkeinopolitiikasta alueellaan laajemminkin. Usein ongelmana on, että harjoitetun politiikan paremmuutta muihin vaihtoehtoihin verrattuna on vaikeaa arvioida kun kunnollista vertailukohtaa ei ole olemassa. Erilaisten mallien kokeilu olisi luontevaa jos maakunnille annettaisiin päätettäväksi tiettyjä asioita, joita nykyään säännellään laeilla koko maan alueella. Sopivia asioita maakuntien päätettäväksi voisivat olla esimerkiksi maakuntavero, elinkeinotoimintaan tarvittavat luvat, ravintoloiden aukioloaikarajoitukset tai alkoholin myyntirajoitukset.

Vallan siirtäminen eduskunnalta maakunnille vaatisi poliittista tahtoa ja muutoksia lakeihin, mutta kyse ei ole mistään ylivoimaisen suurista muutoksista. Vastaavia rakenteita, joissa päätösvaltaa asioista luovutetaan kunnille, on jo olemassa. Esimerkiksi kunnanvaltuuston täytyy antaa suostumus alkoholin vähittäismyyntiin kunnan alueella.

Suomalaisten poliittiset mielipiteet jakautuvat maakunnittain — jos maakunta saisi päättää, Uudellamaalla olisi mahdollista kokeilla moniin asioihin enemmistön haluamaa, muuhun maahan verrattuna liberaalimpaa lähestymistapaa.

Maakuntauudistus Suomessa olisi varmasti tarpeen, mutta näin huonoa ja turhaa  maakuntauudistusta ei voi olla vastustamatta. Ehdotetussa uudistuksessa maakunnista uhkaa tulla ylimääräinen hallintokerros ja niihin valittavista maakuntavaltuustoista kumileimasin eduskunnan päätöksille. Ollakseen tarpeellisia, maakunnat tarvitsevat riittävän itsehallinnon, johon sisältyy verotusoikeus ja todellista valtaa alueen elinkeinopolitiikkaan.

 

]]>
7 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241026-maakunnat-tarvitsevat-riittavan-itsehallinnon#comments Maakunnallinen itsehallinto Maakunta Maakuntavero ja sote -uudistus Tue, 08 Aug 2017 06:59:08 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/241026-maakunnat-tarvitsevat-riittavan-itsehallinnon
Laura Huhtasaari on lopettanut plagioinnin http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240946-laura-huhtasaari-on-lopettanut-plagioinnin <p>Tammikuussa tuli ilmi, että kansanedustaja, Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005314879.html">tuleva presidenttiehdokas</a> Laura Huhtasaari oli plagioinut <a href="http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/">blogiinsa</a> lauseita suoraan muilta &mdash; uutisista, muiden blogeista ja Wikipediasta. Kirjoitin silloin ohjelman, joka tarkasti Huhtasaaren blogin jokaisen lauseen hakukoneella plagioinnin varalta &mdash; valtaosasta kirjoituksia <a href="http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230403-kansanedustaja-laura-huhtasaaren-kirjoitukset-ovat-plagioituja">löytyi</a> suoraan toisilta kopioituja lauseita. Huhtasaari ei suoraan myöntänyt plagiointia, mutta <a href="https://www.aamulehti.fi/kotimaa/kansanedustaja-laura-huhtasaarta-syytetaan-plagioinnista-aion-olla-jatkossa-tarkempi-24239456/">lupasi jatkossa olla tarkempi.</a><br />&nbsp;</p><p><img height="212" src="https://lh5.googleusercontent.com/scGXTASO0Eqx9qs4UKgHuLuuTw7RjbwvZiWjDWqY1wCkPeNir_NaL6vtqpM5syCMC2BOE9-gP7x5CmsuZuTRhKf7XyPH9fgWQnobTvKIRYDVPVTldv2i4fvIc1y8fzq6-_jsBR15" width="602" /></p><p><strong>Kuvakaappaus Huhtasaaren blogista</strong><br />&nbsp;</p><p>Nyt, hieman yli puolen vuoden aikana Huhtasaaren blogiin on ilmestynyt kymmenen uutta kirjoitusta. Ajoin tarkastusohjelman uusille kirjoituksille ja koostin jälleen <a href="https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/tiainen-vaalisivu-static/huhtasaari.pdf">raportin</a>, jossa alaviitteillä on merkitty hakutuloksista löytyneet riittävän samankaltaiset lauseet (tuloksista on suodatettu tiettyjen avainsanojen perusteella pois sellaisia tuloksia, jotka selvästi eivät olleet plagiointia). Jäljelle jääneet tulokset ovat joko Huhtasaaren itsensä tekemiä lainauksia tai muiden tekemiä lainauksia hänen blogistaan. Ohjelmallisen tarkastuksen ja blogin tutkimisen perusteella Huhtasaari näyttää parantaneen tapansa lähteiden ilmoittamisen suhteen ja on lopettanut plagioinnin.</p><p>Mielestäni Suomen presidentiksi sopivin henkilö ei ole epärehellisiä toimintatapoja käyttävä Venäjän toimia vähättelevä muukalaisvihamielisyyttä lietsova evoluutiokriitikko. Huhtasaaren ajatusten kannatus mitataan onneksi demokraattisessa vaalissa, ja kaikenlainen älyttömyyksien laukominen vain pakottaa muut ehdokkaat kirkastamaan kantojaan.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tammikuussa tuli ilmi, että kansanedustaja, Perussuomalaisten varapuheenjohtaja ja tuleva presidenttiehdokas Laura Huhtasaari oli plagioinut blogiinsa lauseita suoraan muilta — uutisista, muiden blogeista ja Wikipediasta. Kirjoitin silloin ohjelman, joka tarkasti Huhtasaaren blogin jokaisen lauseen hakukoneella plagioinnin varalta — valtaosasta kirjoituksia löytyi suoraan toisilta kopioituja lauseita. Huhtasaari ei suoraan myöntänyt plagiointia, mutta lupasi jatkossa olla tarkempi.
 

Kuvakaappaus Huhtasaaren blogista
 

Nyt, hieman yli puolen vuoden aikana Huhtasaaren blogiin on ilmestynyt kymmenen uutta kirjoitusta. Ajoin tarkastusohjelman uusille kirjoituksille ja koostin jälleen raportin, jossa alaviitteillä on merkitty hakutuloksista löytyneet riittävän samankaltaiset lauseet (tuloksista on suodatettu tiettyjen avainsanojen perusteella pois sellaisia tuloksia, jotka selvästi eivät olleet plagiointia). Jäljelle jääneet tulokset ovat joko Huhtasaaren itsensä tekemiä lainauksia tai muiden tekemiä lainauksia hänen blogistaan. Ohjelmallisen tarkastuksen ja blogin tutkimisen perusteella Huhtasaari näyttää parantaneen tapansa lähteiden ilmoittamisen suhteen ja on lopettanut plagioinnin.

Mielestäni Suomen presidentiksi sopivin henkilö ei ole epärehellisiä toimintatapoja käyttävä Venäjän toimia vähättelevä muukalaisvihamielisyyttä lietsova evoluutiokriitikko. Huhtasaaren ajatusten kannatus mitataan onneksi demokraattisessa vaalissa, ja kaikenlainen älyttömyyksien laukominen vain pakottaa muut ehdokkaat kirkastamaan kantojaan.

 

]]>
9 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240946-laura-huhtasaari-on-lopettanut-plagioinnin#comments Hallitus perussuomalaiset Laura Huhtasaari Presidentinvaali 2018 Sun, 06 Aug 2017 05:06:00 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240946-laura-huhtasaari-on-lopettanut-plagioinnin
On aika luopua ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240207-on-aika-luopua-ylioppilaskuntien-pakkojasenyydesta <p>Korkeakoulututkintoon johtavia opintoja opiskelevien yliopisto-opiskelijoiden on yliopistolain nojalla kuuluttava ylioppilaskuntaan. Perustuslain yhdistymisvapauden rajoittamista perustellaan lähinnä historiallisilla syillä. Vaikka pakkojäsenyys on yhdistymisvapauden kanssa ristiriidassa (ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhdistys, perustuslain 13 &sect;:n yhdistymisvapaudella viitataan myös niihin), ylioppilaskunnat lobbaavat voimakkaasti sen puolesta, sillä ne hyötyvät pakollisuudesta. Ylioppilaskunnat kutsuvat myös viestinnässään pakkojäsenyyttä automaatiojäsenyydeksi ja yrittävät häivyttää sitä tosiasiaa, että päätökset pakollisesta jäsenyydestä tehdään eduskunnassa, ei ylioppilaskunnan edustajistossa.</p><p><strong>Pakkojäsenyys asettaa korkeakouluopiskelijat eriarvoiseen asemaan</strong><br />Ammattikorkeakouluissa opiskelevilla ei ole pakkoa kuulua oppilaskuntaan, edunvalvontajärjestöön. Ammattikorkeakouluhin yritetty oppilaskunnan pakkojäsenyys kaatui perustuslain vastaisena perustuslakivaliokunnassa &ndash; oppilaskunnan tehtävät ja opiskelijoiden edunvalvonta on mahdollista toteuttaa ilman pakkojäsenyyttä.</p><p><strong>Ylioppilaskunnat politikoivat opiskelijoiden rahoilla</strong><br />Ylioppilaskunnat ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ottavat jatkuvasti kantaa myös sellaisiin poliittisiin aiheisiin, jotka eivät liity mitenkään opiskelijoiden edunvalvontaan.</p><p><strong>Pakkojäsenyys on ylioppilaskunnille avoin piikki kasvattaa budjettia</strong><br />Vain pieni osa ylioppilaskuntien jäsenmaksuista käytetään ylioppilaskuntien lakisääteisten tehtävien järjestämiseen. Ylioppilaskunnat ja ylioppilaskuntien palkkalistoilla olevat työntekijät keksivät itselleen jatkuvasti uusia tehtäviä ja pakollinen jäsenyys mahdollistaa jäsenmaksujen jatkuvan korottamisen.</p><p><img height="412" src="https://lh3.googleusercontent.com/wXZskt1323vJ3Xzx-ZL73p5GMqzZ8fmRFzw1hMZG-sv79LbLHQ4LcJhiIaTptwQbxTH1arBmNbawmSfJXmhWVxOnYAcyMGbc7-hi5c-8LOYdDDUIgvOS2qKHo16M3FnDAmhUKPDO" width="602" /></p><p><strong>Edustajistovaalien äänestysprosentit ovat alhaisia</strong><br />Ylioppilaskunnat perustelevat pakkojäsenyyttä myös sillä, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa ylioppilaskunnan toimintaan äänestämällä. Sinänsä demokraattiset toimintatavat eivät kuitenkaan oikeuta pakollista ylioppilaskunnan jäsenyyttä. Koska edustajistovaaleissa äänestää alle vain 30% opiskelijoista, ylioppilaskunnan legitimiteetti opiskelijoiden puolestapuhujana on alhainen.</p><p><strong>Eroa ylioppilaskunnasta!</strong><br />Julkaisimme tänään <a href="http://eroaylioppilaskunnasta.fi">eroaylioppilaskunnasta.fi</a>-kampanjan, joka vaatii ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista. Kampanjasivulta voi lähettää ylioppilaskunnalle eroilmoituksen tai vaatimuksen pakkojäsenyyden kannattamisen lopettamisesta.</p><p>Tampereella ja Lappeenrannassa suunnitteilla olevat yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhdistämiset vaativat muutoksia yliopistolakiin. Samassa yhteydessä tulisi luopua ylioppilaskunnan pakollisesta jäsenyydestä.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://www.facebook.com/eroaylioppilaskunnasta/">http://www.facebook.com/eroaylioppilaskunnasta/</a><br /><a href="http://www.eroaylioppilaskunnasta.fi/">http://www.eroaylioppilaskunnasta.fi/</a></p><p>Tuomas Tiainen<br />Kirjoittaja on Liberaalipuolueen puoluesihteeri</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Korkeakoulututkintoon johtavia opintoja opiskelevien yliopisto-opiskelijoiden on yliopistolain nojalla kuuluttava ylioppilaskuntaan. Perustuslain yhdistymisvapauden rajoittamista perustellaan lähinnä historiallisilla syillä. Vaikka pakkojäsenyys on yhdistymisvapauden kanssa ristiriidassa (ylioppilaskunta on julkisoikeudellinen yhdistys, perustuslain 13 §:n yhdistymisvapaudella viitataan myös niihin), ylioppilaskunnat lobbaavat voimakkaasti sen puolesta, sillä ne hyötyvät pakollisuudesta. Ylioppilaskunnat kutsuvat myös viestinnässään pakkojäsenyyttä automaatiojäsenyydeksi ja yrittävät häivyttää sitä tosiasiaa, että päätökset pakollisesta jäsenyydestä tehdään eduskunnassa, ei ylioppilaskunnan edustajistossa.

Pakkojäsenyys asettaa korkeakouluopiskelijat eriarvoiseen asemaan
Ammattikorkeakouluissa opiskelevilla ei ole pakkoa kuulua oppilaskuntaan, edunvalvontajärjestöön. Ammattikorkeakouluhin yritetty oppilaskunnan pakkojäsenyys kaatui perustuslain vastaisena perustuslakivaliokunnassa – oppilaskunnan tehtävät ja opiskelijoiden edunvalvonta on mahdollista toteuttaa ilman pakkojäsenyyttä.

Ylioppilaskunnat politikoivat opiskelijoiden rahoilla
Ylioppilaskunnat ja Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ottavat jatkuvasti kantaa myös sellaisiin poliittisiin aiheisiin, jotka eivät liity mitenkään opiskelijoiden edunvalvontaan.

Pakkojäsenyys on ylioppilaskunnille avoin piikki kasvattaa budjettia
Vain pieni osa ylioppilaskuntien jäsenmaksuista käytetään ylioppilaskuntien lakisääteisten tehtävien järjestämiseen. Ylioppilaskunnat ja ylioppilaskuntien palkkalistoilla olevat työntekijät keksivät itselleen jatkuvasti uusia tehtäviä ja pakollinen jäsenyys mahdollistaa jäsenmaksujen jatkuvan korottamisen.

Edustajistovaalien äänestysprosentit ovat alhaisia
Ylioppilaskunnat perustelevat pakkojäsenyyttä myös sillä, että kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa ylioppilaskunnan toimintaan äänestämällä. Sinänsä demokraattiset toimintatavat eivät kuitenkaan oikeuta pakollista ylioppilaskunnan jäsenyyttä. Koska edustajistovaaleissa äänestää alle vain 30% opiskelijoista, ylioppilaskunnan legitimiteetti opiskelijoiden puolestapuhujana on alhainen.

Eroa ylioppilaskunnasta!
Julkaisimme tänään eroaylioppilaskunnasta.fi-kampanjan, joka vaatii ylioppilaskuntien pakkojäsenyydestä luopumista. Kampanjasivulta voi lähettää ylioppilaskunnalle eroilmoituksen tai vaatimuksen pakkojäsenyyden kannattamisen lopettamisesta.

Tampereella ja Lappeenrannassa suunnitteilla olevat yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhdistämiset vaativat muutoksia yliopistolakiin. Samassa yhteydessä tulisi luopua ylioppilaskunnan pakollisesta jäsenyydestä.

 

http://www.facebook.com/eroaylioppilaskunnasta/
http://www.eroaylioppilaskunnasta.fi/

Tuomas Tiainen
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen puoluesihteeri

]]>
4 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240207-on-aika-luopua-ylioppilaskuntien-pakkojasenyydesta#comments Pakkojäsenyys Suomen ylioppilaskuntien liitto Ylioppilaskunta Ylioppilaskunta ja pakkojäsenyys Mon, 17 Jul 2017 13:00:12 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240207-on-aika-luopua-ylioppilaskuntien-pakkojasenyydesta
Maakuntauudistuksen epärealistinen aikataulu http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239327-maakuntauudistuksen-eparealistinen-aikataulu <p>Hallitus suunnittelee Suomeen sote- ja maakuntauudistusta, jossa julkisia tehtäviä, aluksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuuta, siirrettäisiin kunnilta perustettaville maakunnille. Suomeen tarvitaan sekä sote-uudistus että maakuntauudistus, mutta esitetyn kaltaista monella tavalla ongelmallista uudistusta ei voi kuin vastustaa.</p><p>Ehdotetussa maakuntauudistuksessa Keskustan haluamat 18 maakuntaa eivät ole saamassa riittävää autonomiaa tai verotusoikeutta, vaan niistä on tulossa ylimääräinen eduskunnan määräysvallan alainen hallintokerros. Sote-palveluiden valinnanvapaus (jolla ei taida juuri olla tekemistä markkinatalouden kanssa) on Kokoomuksen keksimä erikoinen tapa jakaa verorahoja yksityisille palveluntuottajille.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Uudistuksen aikataulu on ongelmallinen</strong></p><p>Tällä viikolla <a href="http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/orpo-niin-sanottu-pakkoyhtioittaminen-ei-ole-perustuslain-mukainen/763801/">uutisissa on epäilty</a>, että soten valinnanvapaus olisi ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa asiasta loppuviikosta, ja mikäli maakuntalait eivät ole perustuslain mukaisia, lakien hyväksyminen eduskunnassa tulee venymään pitkälle syksyyn. Tämä on ongelmallista, koska ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus järjestää tammikuussa 2018 presidentinvaalien yhteydessä.</p><p>Vaaleja koskevat lait pitäisi hyväksyä hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. Ehdokasasettelu pika-aikataululla on vaikeaa puolueille, lähes mahdotonta sitoutumattomille ehdokkaille ja valitsijayhdistyksille, joiden pitää ehdokkaiden asettamista varten kerätä tietty määrä kannattajakortteja. Myös rahankeräys on Suomessa luvanvaraista, sillä poikkeuksella että puolueyhdistykset ja ehdokkaat valitsijayhdistyksineen saavat kerätä kampanjointia varten rahaa puoli vuotta ennen vaalipäivää. Vaalipäivää ei kuitenkaan ole virallisesti olemassa ennen kuin lait on hyväksytty.</p><p>On demokratian kannalta kestämätöntä, jos hallituspuolueet voivat lyhyellä varoitusajalla järjestää uusia vaaleja. Vaaleja koskevasta lainsäädännöstä päättävillä on luonnollisesti parempaa tietoa lakien läpimenotodennäköisyyksistä &mdash; asetelmasta kärsivät erityisesti pienet puolueet, sitoutumattomat ehdokkaat sekä valitsijayhdistykset. Maakuntavaaleja voidaan tietenkin lykätä, mutta parempi olisi luopua koko uudistuksesta, joka tällaisena sisältää enemmän haittoja ja riskejä kuin selkeitä hyötyjä.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitus suunnittelee Suomeen sote- ja maakuntauudistusta, jossa julkisia tehtäviä, aluksi sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuuta, siirrettäisiin kunnilta perustettaville maakunnille. Suomeen tarvitaan sekä sote-uudistus että maakuntauudistus, mutta esitetyn kaltaista monella tavalla ongelmallista uudistusta ei voi kuin vastustaa.

Ehdotetussa maakuntauudistuksessa Keskustan haluamat 18 maakuntaa eivät ole saamassa riittävää autonomiaa tai verotusoikeutta, vaan niistä on tulossa ylimääräinen eduskunnan määräysvallan alainen hallintokerros. Sote-palveluiden valinnanvapaus (jolla ei taida juuri olla tekemistä markkinatalouden kanssa) on Kokoomuksen keksimä erikoinen tapa jakaa verorahoja yksityisille palveluntuottajille.

 

Uudistuksen aikataulu on ongelmallinen

Tällä viikolla uutisissa on epäilty, että soten valinnanvapaus olisi ristiriidassa perustuslain kanssa. Perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa asiasta loppuviikosta, ja mikäli maakuntalait eivät ole perustuslain mukaisia, lakien hyväksyminen eduskunnassa tulee venymään pitkälle syksyyn. Tämä on ongelmallista, koska ensimmäiset maakuntavaalit on tarkoitus järjestää tammikuussa 2018 presidentinvaalien yhteydessä.

Vaaleja koskevat lait pitäisi hyväksyä hyvissä ajoin ennen vaalipäivää. Ehdokasasettelu pika-aikataululla on vaikeaa puolueille, lähes mahdotonta sitoutumattomille ehdokkaille ja valitsijayhdistyksille, joiden pitää ehdokkaiden asettamista varten kerätä tietty määrä kannattajakortteja. Myös rahankeräys on Suomessa luvanvaraista, sillä poikkeuksella että puolueyhdistykset ja ehdokkaat valitsijayhdistyksineen saavat kerätä kampanjointia varten rahaa puoli vuotta ennen vaalipäivää. Vaalipäivää ei kuitenkaan ole virallisesti olemassa ennen kuin lait on hyväksytty.

On demokratian kannalta kestämätöntä, jos hallituspuolueet voivat lyhyellä varoitusajalla järjestää uusia vaaleja. Vaaleja koskevasta lainsäädännöstä päättävillä on luonnollisesti parempaa tietoa lakien läpimenotodennäköisyyksistä — asetelmasta kärsivät erityisesti pienet puolueet, sitoutumattomat ehdokkaat sekä valitsijayhdistykset. Maakuntavaaleja voidaan tietenkin lykätä, mutta parempi olisi luopua koko uudistuksesta, joka tällaisena sisältää enemmän haittoja ja riskejä kuin selkeitä hyötyjä.

 

]]>
1 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239327-maakuntauudistuksen-eparealistinen-aikataulu#comments Maakunnat Maakuntahallinto Maakuntavaalit Maakuntavero ja sote -uudistus Sote-uudistus Wed, 28 Jun 2017 05:24:00 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239327-maakuntauudistuksen-eparealistinen-aikataulu
Veikkaus - Lupa unelmoida http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239081-veikkaus-lupa-unelmoida <p>Ajatuspaja Libera julkaisi keväällä raportin jossa kritisoitiin sitä tapaa, jolla Suomessa uhkapelimonopolin avulla kerätyt rahat kerätään ja käytetään. &nbsp;Olin paikalla raportin julkistamistilaisuudessa jossa Veikkauksen toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski sivuutti esitetyn kritiikin lähes täysin ja toisteli papukaijana, että &quot;Veikkaus on aivan loistava sosiaalinen innovaatio Suomessa&quot;. Veikkauksen monopoliaseman kyseenalaistaminen antoi Nummikoskelle tilaisuuden väittää, että kaikki Liberan kritiikki olisi jotenkin ideologisperusteista. Rahapelimonopolin olemassaolon tarpeesta voi perustellusti olla montaa mieltä, mutta sille miten rahat jaetaan ei ainakaan löydy kestäviä perusteita.</p><p>Veikkauksen voittovarat käytetään kansalaisyhteiskunnan tukemiseen. Arpajaislaissa asetetaan, että Veikkaus Oy:n tuotosta käytetään:</p><p>1) 53 prosenttia urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen;</p><p>2) 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen;</p><p>3) 4 prosenttia hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.</p><p>On perusteeton koplaus, että verotuloihin täysin rinnastuvat veikkausvoittovarat käytetään juuri näihin tarkoituksiin. Samalla tavalla olisi mahdollista päättää, että alkoholiveron tuotto käytetään vaikkapa toimeentulotukeen. Veikkauksen monopoliasemaa perustellaan myös tällä asetetulla käyttötarkoituksella itsellään, meneväthän rahat &quot;hyvään tarkoitukseen&quot;. Unohtuu, että rahat ovat pois muista valtion tarpeellisista tehtävistä, kuten terveydenhuollon, poliisitoiminnan, ja koulutuksen järjestämisestä. &nbsp;Olisi oikein laittaa veikkausvoittovarat osaksi valtion budjettia, saman tarkastelun alaiseksi kuin kaikki muutkin valtion tulot ja menot.</p><p>&nbsp;</p><p><img alt="veikkaus.png" height="212" src="https://lh5.googleusercontent.com/0Z9mwyxBV_famPAfp6-boJ-eNASCl339yCJSHi-mMWxMalh2VbPzVp2exX-l68P7rNdQFNIdev1qZbmrGPipUNbdf983BxZAGfo4g_v7ZsqGACVGuRJ9rPGi_pPOj4CECrcDp1ox" width="602" /></p><p>&nbsp;</p><p>Kansalaisyhteiskunnan tukeminen valtion budjetista ei sinänsä ole väärin, mutta päätökset tulisi tehdä samalla prosessilla kuin päätökset kaikista muistakin valtion tuloista ja menoista, eikä kirjoittaa lakiin että tietyn veron tuotosta käytetään tietty määrä esimerkiksi hevoskasvatuksen tukemiseen. Tällaiset ennalta määritellyt jyvitykset eivät toteuta sitä järkevää periaatetta, että ensin päätetään valtion tarpeelliset tehtävät, sitten päätetään miten niiden järjestämiseksi tarvittavat rahat olisi järkevintä kerätä. Kestäviä perusteluita sille, miksi juuri rahapelivoittovarat tulisi käyttää kansalaisyhteiskunnan tukemiseen ei ole.</p><p>Veikkaus ei suostu antamaan kulutusdataa ja kattavia tietoja toiminnastaan edes tutkimuskäyttöön, vaan vetoaa siihen että tiedot olisivat osakeyhtiömuotoisen Veikkauksen liikesalaisuuksia. &nbsp;On vähintäänkin erikoista, että käytännössä valtion viraston asemassa olevalla toimijalla (jolla ei monopoliaseman vuoksi ole kilpailijoita) voi edes olla sellaisia liikesalaisuuksia, joita ei voisi julkisesti kertoa. Todellisuudessa syy salailuun liittynee siihen, että tiedoista paljastuisi jotain Veikkauksen kannalta kiusallisia seikkoja, kuten se, että rahapelejä pelaavat eniten jo valmiiksi vähävaraiset. Julkisen sektorin omistamiin yrityksiin tulisi muutenkin soveltaa samoja avoimuusvaatimuksia kuin muihin julkisen sektorin toimijoihin - osakeyhtiön perustaminen ei saisi olla oikotie piilottaa verorahoja valvonnan ulottumattomiin.</p><p>Samaan aikaan kun Veikkauksen monopoliasemaa perustellaan sillä, että sen avulla vähennetään pelaamisesta aiheutuneita haittoja, Veikkaus harjoittaa aggressiivista markkinointia. Veikkauksen mainonta on todella näkyvää: punaisia mainoksia, lippuja ja viirejä on jokaisella kaupan kassalla; pelikoneita löytyy kaikista kaupoista ja baareista ja jokaiselta huoltoasemalta. Kunnollista näyttöä siitä, että monopoli todella vähentää pelaamisesta aiheutuneita haittoja ei liiemmin ole.&nbsp;</p><p>Uskallan väittää, että Veikkaus ei ole mikään &quot;sosiaalinen innovaatio&quot; vaan varsin epätehokas ja epäoikeudenmukainen tapa jakaa ja kerätä veroja.</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Ajatuspaja Libera julkaisi keväällä raportin jossa kritisoitiin sitä tapaa, jolla Suomessa uhkapelimonopolin avulla kerätyt rahat kerätään ja käytetään.  Olin paikalla raportin julkistamistilaisuudessa jossa Veikkauksen toimitusjohtaja Velipekka Nummikoski sivuutti esitetyn kritiikin lähes täysin ja toisteli papukaijana, että "Veikkaus on aivan loistava sosiaalinen innovaatio Suomessa". Veikkauksen monopoliaseman kyseenalaistaminen antoi Nummikoskelle tilaisuuden väittää, että kaikki Liberan kritiikki olisi jotenkin ideologisperusteista. Rahapelimonopolin olemassaolon tarpeesta voi perustellusti olla montaa mieltä, mutta sille miten rahat jaetaan ei ainakaan löydy kestäviä perusteita.

Veikkauksen voittovarat käytetään kansalaisyhteiskunnan tukemiseen. Arpajaislaissa asetetaan, että Veikkaus Oy:n tuotosta käytetään:

1) 53 prosenttia urheilun ja liikuntakasvatuksen, tieteen, taiteen sekä nuorisotyön edistämiseen;

2) 43 prosenttia terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämiseen;

3) 4 prosenttia hevoskasvatuksen ja hevosurheilun edistämiseen.

On perusteeton koplaus, että verotuloihin täysin rinnastuvat veikkausvoittovarat käytetään juuri näihin tarkoituksiin. Samalla tavalla olisi mahdollista päättää, että alkoholiveron tuotto käytetään vaikkapa toimeentulotukeen. Veikkauksen monopoliasemaa perustellaan myös tällä asetetulla käyttötarkoituksella itsellään, meneväthän rahat "hyvään tarkoitukseen". Unohtuu, että rahat ovat pois muista valtion tarpeellisista tehtävistä, kuten terveydenhuollon, poliisitoiminnan, ja koulutuksen järjestämisestä.  Olisi oikein laittaa veikkausvoittovarat osaksi valtion budjettia, saman tarkastelun alaiseksi kuin kaikki muutkin valtion tulot ja menot.

 

veikkaus.png

 

Kansalaisyhteiskunnan tukeminen valtion budjetista ei sinänsä ole väärin, mutta päätökset tulisi tehdä samalla prosessilla kuin päätökset kaikista muistakin valtion tuloista ja menoista, eikä kirjoittaa lakiin että tietyn veron tuotosta käytetään tietty määrä esimerkiksi hevoskasvatuksen tukemiseen. Tällaiset ennalta määritellyt jyvitykset eivät toteuta sitä järkevää periaatetta, että ensin päätetään valtion tarpeelliset tehtävät, sitten päätetään miten niiden järjestämiseksi tarvittavat rahat olisi järkevintä kerätä. Kestäviä perusteluita sille, miksi juuri rahapelivoittovarat tulisi käyttää kansalaisyhteiskunnan tukemiseen ei ole.

Veikkaus ei suostu antamaan kulutusdataa ja kattavia tietoja toiminnastaan edes tutkimuskäyttöön, vaan vetoaa siihen että tiedot olisivat osakeyhtiömuotoisen Veikkauksen liikesalaisuuksia.  On vähintäänkin erikoista, että käytännössä valtion viraston asemassa olevalla toimijalla (jolla ei monopoliaseman vuoksi ole kilpailijoita) voi edes olla sellaisia liikesalaisuuksia, joita ei voisi julkisesti kertoa. Todellisuudessa syy salailuun liittynee siihen, että tiedoista paljastuisi jotain Veikkauksen kannalta kiusallisia seikkoja, kuten se, että rahapelejä pelaavat eniten jo valmiiksi vähävaraiset. Julkisen sektorin omistamiin yrityksiin tulisi muutenkin soveltaa samoja avoimuusvaatimuksia kuin muihin julkisen sektorin toimijoihin - osakeyhtiön perustaminen ei saisi olla oikotie piilottaa verorahoja valvonnan ulottumattomiin.

Samaan aikaan kun Veikkauksen monopoliasemaa perustellaan sillä, että sen avulla vähennetään pelaamisesta aiheutuneita haittoja, Veikkaus harjoittaa aggressiivista markkinointia. Veikkauksen mainonta on todella näkyvää: punaisia mainoksia, lippuja ja viirejä on jokaisella kaupan kassalla; pelikoneita löytyy kaikista kaupoista ja baareista ja jokaiselta huoltoasemalta. Kunnollista näyttöä siitä, että monopoli todella vähentää pelaamisesta aiheutuneita haittoja ei liiemmin ole. 

Uskallan väittää, että Veikkaus ei ole mikään "sosiaalinen innovaatio" vaan varsin epätehokas ja epäoikeudenmukainen tapa jakaa ja kerätä veroja.

 

]]>
0 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239081-veikkaus-lupa-unelmoida#comments Monopolit Pelimonopoli Uhkapelit Vedonlyönti Veikkaus Thu, 22 Jun 2017 10:13:05 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239081-veikkaus-lupa-unelmoida
Katsaus alkoholipoliittiseen keskusteluun http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237667-katsaus-alkoholipoliittiseen-keskusteluun <p>Hallitusohjelmaan kirjatusta alkoholilain uudistuksesta vastaava ministeri Juha Rehula on hallituskauden mittaan <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000002915888.html">jarrutellut</a> lain valmistelua. Mitä pidemmälle ollaan edetty, sitä selkeämmin on käynyt ilmi, etteivät Keskustan konservatiivit olleet missään vaiheessa valmiita hyväksymään oikeastaan minkäänlaisia uudistuksia alkoholisääntelyyn. Keskustalaiset vaativat, että asiasta tehdään omantunnonkysymys ja Perussuomalaiset <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005232570.html">ilmoittivat tänään</a>, etteivät hyväksy Keskustan vaatimusta. Tämä tarkoittaa, että alkoholilain uudistus saattaa jäädä kokonaan tekemättä.</p><p>Keskustelu uudistuksen ympärillä on ollut ihmeellistä. On väännetty prosentin kymmenesosan tarkkuudella kaupoissa myytävien juomien vahvuudesta ja valmistustavasta (vain suoraan käymisteitse juomia saa myydä kaupassa, sekoittamalla valmistettuja <em>limuviinoja </em>ei), vaikka suuri ongelma alkoholisääntelyssä on siinä, että älyttömän tiukka sääntely tekee tavallisista ihmisistä rikollisia. Rikoksiin syyllistyvät usein esimerkiksi opiskelijajärjestöt ja muut yhdistykset (opiskelijoiden juhlissa myydään poikkeuksetta pimeästi juomia), tavalliset tilaisuuksia järjestävät yksityishenkilöt (alkoholitarjoilusta yksityistilaisuudessa on lain mukaan tehtävä <a href="http://www.poliisi.fi/luvat/muut_lupa_ja_ilmoitusasiat/ilmoitus_alkoholitarjoilusta">ilmoitus poliisille</a>), sekä velvoitteensa muuten rehellisesti hoitavat yrittäjät (juomia ei saisi myydä ravintolan asiakkaille kahta kerrallaan). Lisäksi anniskelulainsäädännön vuoksi yleisöä pidetään karsinoissa tapahtumissa ja se johtaa tilanteisiin, joissa ihmiset <a href="http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005197846.html">eivät saa ylittää jalkakäytävää juoma kädessään</a>.</p><p>Keskusteluun osallistuvat myös täysin vapaan alkoholipolitiikan kannattajat, jotka toistelevat, kuinka saatavuuden lisääminen ei lisäisi kulutusta tai haittoja, vaikka tutkimustulokset näin osoittavat. Itse pidän selvänä, että kulutuksen lisääntyessä lisääntyvät myös haitat, mutta minua ihmetyttää se ajattelutapa, että valtio saisi kansanterveyden nimissä pompottaa ihmisiä aivan miten hyvänsä. Kyse on lopulta siitä, miten suuren arvon yksilönvapaudelle antaa.</p><p>Alkoholisääntely on mennyt niin pitkälle, että Suomessa on helppo pitää toissijaisena asioita, jotka muualla Euroopassa ovat itsestäänselvyyksiä &ndash; kaupasta voi ostaa viinipullon eikä ravintoloissa (joita ravintoloitsijat voivat pitää auki haluaminaan aikoina) mitata juomia valtion leimaamilla virallisilla mitoilla. Olisi suuri parannus, jos edes kaikkein suurimmat puutteet saataisiin korjattua, mutta muutosta lienee turha odottaa vielä tämän hallituskauden aikana.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tuomas Tiainen</strong><br /><a href="http://www.tuomastiainen.net">www.tuomastiainen.net</a><br />Kirjoittaja on Liberaalipuolueen puoluesihteeri</p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Hallitusohjelmaan kirjatusta alkoholilain uudistuksesta vastaava ministeri Juha Rehula on hallituskauden mittaan jarrutellut lain valmistelua. Mitä pidemmälle ollaan edetty, sitä selkeämmin on käynyt ilmi, etteivät Keskustan konservatiivit olleet missään vaiheessa valmiita hyväksymään oikeastaan minkäänlaisia uudistuksia alkoholisääntelyyn. Keskustalaiset vaativat, että asiasta tehdään omantunnonkysymys ja Perussuomalaiset ilmoittivat tänään, etteivät hyväksy Keskustan vaatimusta. Tämä tarkoittaa, että alkoholilain uudistus saattaa jäädä kokonaan tekemättä.

Keskustelu uudistuksen ympärillä on ollut ihmeellistä. On väännetty prosentin kymmenesosan tarkkuudella kaupoissa myytävien juomien vahvuudesta ja valmistustavasta (vain suoraan käymisteitse juomia saa myydä kaupassa, sekoittamalla valmistettuja limuviinoja ei), vaikka suuri ongelma alkoholisääntelyssä on siinä, että älyttömän tiukka sääntely tekee tavallisista ihmisistä rikollisia. Rikoksiin syyllistyvät usein esimerkiksi opiskelijajärjestöt ja muut yhdistykset (opiskelijoiden juhlissa myydään poikkeuksetta pimeästi juomia), tavalliset tilaisuuksia järjestävät yksityishenkilöt (alkoholitarjoilusta yksityistilaisuudessa on lain mukaan tehtävä ilmoitus poliisille), sekä velvoitteensa muuten rehellisesti hoitavat yrittäjät (juomia ei saisi myydä ravintolan asiakkaille kahta kerrallaan). Lisäksi anniskelulainsäädännön vuoksi yleisöä pidetään karsinoissa tapahtumissa ja se johtaa tilanteisiin, joissa ihmiset eivät saa ylittää jalkakäytävää juoma kädessään.

Keskusteluun osallistuvat myös täysin vapaan alkoholipolitiikan kannattajat, jotka toistelevat, kuinka saatavuuden lisääminen ei lisäisi kulutusta tai haittoja, vaikka tutkimustulokset näin osoittavat. Itse pidän selvänä, että kulutuksen lisääntyessä lisääntyvät myös haitat, mutta minua ihmetyttää se ajattelutapa, että valtio saisi kansanterveyden nimissä pompottaa ihmisiä aivan miten hyvänsä. Kyse on lopulta siitä, miten suuren arvon yksilönvapaudelle antaa.

Alkoholisääntely on mennyt niin pitkälle, että Suomessa on helppo pitää toissijaisena asioita, jotka muualla Euroopassa ovat itsestäänselvyyksiä – kaupasta voi ostaa viinipullon eikä ravintoloissa (joita ravintoloitsijat voivat pitää auki haluaminaan aikoina) mitata juomia valtion leimaamilla virallisilla mitoilla. Olisi suuri parannus, jos edes kaikkein suurimmat puutteet saataisiin korjattua, mutta muutosta lienee turha odottaa vielä tämän hallituskauden aikana.

 

Tuomas Tiainen
www.tuomastiainen.net
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen puoluesihteeri

 

]]>
53 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237667-katsaus-alkoholipoliittiseen-keskusteluun#comments Alkoholi Alkoholi alkoholipolitiikka Alkoholihaitat Keskusta Limuviinat Wed, 31 May 2017 04:59:00 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/237667-katsaus-alkoholipoliittiseen-keskusteluun
Kansanedustaja Laura Huhtasaaren kirjoitukset ovat plagioituja http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230403-kansanedustaja-laura-huhtasaaren-kirjoitukset-ovat-plagioituja <p>Blogisti Reija Härkönen julkaisi viime perjantaina <a href="https://reijaharkonen.com/2017/01/27/rehellisyys-perus-suomen-perii/"><u>kirjoituksen</u></a> jossa paljastetaan, kuinka kansanedustaja ja evoluutiokriitikko Laura Huhtasaaren blogikirjoitus on sanasta sanaan plagioitu muiden kirjoittamista teksteistä, uutisista, selvityksistä ja raporteista.</p><p>Päätin tutkia asiaa lisää ja analysoin jokaisen Huhtasaaren blogiinsa kirjoittaman lauseen plagioinnin varalta. Keräsin kirjoitukset (<a href="https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/tiainen-vaalisivu-static/huhtasaari_cleaned.xlsx"><u>Excel-taulukko</u></a>) Huhtasaaren kotisivuilta, joilla hän <a href="http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/"><u>Puheenvuoro-bloginsa</u></a> (<em>Politiikka on pääosin mielipiteitä</em>) lisäksi julkaisee kirjoituksiaan.</p><p>Jaoin blogikirjoitukset lauseisiin, joilla tein hakukoneella haun internetistä. Hakutuloksista suodatettiin pois roskatulokset, tiettyjä avainsanoja (eduskunta, huhtasaari, facebook, mv-lehti yms.) sisältävät tulokset sekä lainausmerkkejä sisältävät tulokset, jotka olivat enimmäkseen Huhtasaaren kirjoitusten lainauksia, Huhtasaaren tekemiä lainauksia tai Huhtasaaren muualla julkaistuja kirjoituksia. Tämän jälkeen blogin lausetta ja hakutuloksia vertailtiin merkkijonojen samankaltaisuutta mittaavalla algoritmilla ja mikäli samankaltaisuus oli riittävän korkea, merkittiin lause mahdollisesti plagioiduksi.</p><p><br />&nbsp;</p><p><img height="394" src="https://lh4.googleusercontent.com/hwn_5t_UwnsWoMkEMq15yU2PnOSTB63frPnrWtC8p9OFueZaov7l1AMFJNhWpIHyE0efopTN0VM9RyY5UYO_LsWbeYrJgxIrUeWWVy5J13yZmc_oRnLTPvYbU_yTKWKz04VGu8uZ" width="337" /></p><p>Kuva: Huhtasaari käyttää <a href="http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211178-mistaan-ei-tule-mitaan-ilman-sahkoa"><u>blogissaan</u></a> tekstiä suoraan Iltalehden <a href="http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016020221055338_uu.shtml"><u>uutisesta</u></a></p><p>&nbsp;</p><p><img height="376" src="https://lh6.googleusercontent.com/L1RWpqFMFMb-6aJPlH0G4LYjfOArZwc0P69EqeAALXUPkDC1Yco5RSACSziREkSGtQQzWYvdmbGeEx8MvG7Z7kPBckZg9YeypDmmpCS4f2MASSgdLJBeaRidQ8NHnqDwm2nxf8D5" width="372" /></p><p>Kuva: Pakkoruotsiaiheisesta <a href="http://www.laurahuhtasaari.fi/8"><u>blogista</u></a> valtaosa onkin kopioitu Wille Rydmanin aikaisemmasta kirjoituksesta. Harjaantuneet lukijat tunnistavat plagioidut osat ilman hakukonettakin &ndash; monimutkaisemmat lauserakenteet eivät ole Huhtasaaren kynästä.</p><p>&nbsp;</p><p><img height="434" src="https://lh6.googleusercontent.com/A0OiuQqY5FkFGPlzahivjr8X6hcNMMfvHMGlsm59Yjc5M4VCqNObYNdahwBRpgFeUpbZtMANzoBqCTnuD_KHIVbjMy1WuAEWTGTWBSCwUcVNBYxmAmIl4KgeIUVy665A2w762RvI" width="328" /></p><p>Kuva: <a href="http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229474-oppisopimus-ammatillisen-koulutuksen-paavaylaksi"><u>Oppisopimuksia käsittelevä kirjoitus</u></a> on plagioitu muiden teksteistä.</p><p><br />&nbsp;</p><p><a href="https://s3-eu-west-1.amazonaws.com/tiainen-vaalisivu-static/huhtasaari_blogi.pdf"><u>Tuloksista koostettiin pdf-dokumentti,</u></a> jossa punaisella on merkitty mahdollisesti plagioidut kohdat ja alaviitteistä löytyy linkki alkuperäiseen lähteeseen. Suodatuksesta huolimatta osa hakutuloksista on vääriä positiivisia, eli Huhtasaaren kirjoitusten lainauksia tai Huhtasaaren tekemiä lainauksia muiden teksteistä. Tuloksista suodattuu pois myös plagioituja lauseita, koska ohjelmallisesti on vaikeaa tunnistaa kumpaan suuntaan kopiointi on tapahtunut. Parempaan lopputulokseen pääsisi jos tulokset kävisi läpi käsin, mutta tuloksista näkee kuitenkin selvästi, miten Huhtasaari säännöllisesti käyttää muiden lauseita osana kirjoituksiaan. Viimeisestä kymmenestä Huhtasaaren blogikirjoituksesta seitsemässä esitetään muiden kirjoittamia lauseita ja kappaleita suoraan osana tekstiä.</p><p>Sunnuntain aikana Huhtasaaren <a href="http://laurahuhtasaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229474-oppisopimus-ammatillisen-koulutuksen-paavaylaksi"><u>oppisopimuksia käsittelevään blogiin</u></a> on ilmestynyt loppuun kaksi lähdelinkkiä. Linkkien laittaminen kirjoituksen loppuun ei tietenkään oikeuta toisten tekstien varastamista. Lähdelinkkien lisäämisessä Huhtasaarella riittääkin työtä, sillä blogikirjoituksia on yli sata ja niitä on julkaistu useassa eri paikassa.</p><p>&nbsp;</p><p>Tuomas Tiainen</p><p><a href="mailto:tuomas.tiainen@liberaalipuolue.fi">tuomas.tiainen@liberaalipuolue.fi</a></p><p><a href="https://www.facebook.com/tiainentuomas/"><u>https://www.facebook.com/tiainentuomas/</u></a></p><p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Blogisti Reija Härkönen julkaisi viime perjantaina kirjoituksen jossa paljastetaan, kuinka kansanedustaja ja evoluutiokriitikko Laura Huhtasaaren blogikirjoitus on sanasta sanaan plagioitu muiden kirjoittamista teksteistä, uutisista, selvityksistä ja raporteista.

Päätin tutkia asiaa lisää ja analysoin jokaisen Huhtasaaren blogiinsa kirjoittaman lauseen plagioinnin varalta. Keräsin kirjoitukset (Excel-taulukko) Huhtasaaren kotisivuilta, joilla hän Puheenvuoro-bloginsa (Politiikka on pääosin mielipiteitä) lisäksi julkaisee kirjoituksiaan.

Jaoin blogikirjoitukset lauseisiin, joilla tein hakukoneella haun internetistä. Hakutuloksista suodatettiin pois roskatulokset, tiettyjä avainsanoja (eduskunta, huhtasaari, facebook, mv-lehti yms.) sisältävät tulokset sekä lainausmerkkejä sisältävät tulokset, jotka olivat enimmäkseen Huhtasaaren kirjoitusten lainauksia, Huhtasaaren tekemiä lainauksia tai Huhtasaaren muualla julkaistuja kirjoituksia. Tämän jälkeen blogin lausetta ja hakutuloksia vertailtiin merkkijonojen samankaltaisuutta mittaavalla algoritmilla ja mikäli samankaltaisuus oli riittävän korkea, merkittiin lause mahdollisesti plagioiduksi.


 

Kuva: Huhtasaari käyttää blogissaan tekstiä suoraan Iltalehden uutisesta

 

Kuva: Pakkoruotsiaiheisesta blogista valtaosa onkin kopioitu Wille Rydmanin aikaisemmasta kirjoituksesta. Harjaantuneet lukijat tunnistavat plagioidut osat ilman hakukonettakin – monimutkaisemmat lauserakenteet eivät ole Huhtasaaren kynästä.

 

Kuva: Oppisopimuksia käsittelevä kirjoitus on plagioitu muiden teksteistä.


 

Tuloksista koostettiin pdf-dokumentti, jossa punaisella on merkitty mahdollisesti plagioidut kohdat ja alaviitteistä löytyy linkki alkuperäiseen lähteeseen. Suodatuksesta huolimatta osa hakutuloksista on vääriä positiivisia, eli Huhtasaaren kirjoitusten lainauksia tai Huhtasaaren tekemiä lainauksia muiden teksteistä. Tuloksista suodattuu pois myös plagioituja lauseita, koska ohjelmallisesti on vaikeaa tunnistaa kumpaan suuntaan kopiointi on tapahtunut. Parempaan lopputulokseen pääsisi jos tulokset kävisi läpi käsin, mutta tuloksista näkee kuitenkin selvästi, miten Huhtasaari säännöllisesti käyttää muiden lauseita osana kirjoituksiaan. Viimeisestä kymmenestä Huhtasaaren blogikirjoituksesta seitsemässä esitetään muiden kirjoittamia lauseita ja kappaleita suoraan osana tekstiä.

Sunnuntain aikana Huhtasaaren oppisopimuksia käsittelevään blogiin on ilmestynyt loppuun kaksi lähdelinkkiä. Linkkien laittaminen kirjoituksen loppuun ei tietenkään oikeuta toisten tekstien varastamista. Lähdelinkkien lisäämisessä Huhtasaarella riittääkin työtä, sillä blogikirjoituksia on yli sata ja niitä on julkaistu useassa eri paikassa.

 

Tuomas Tiainen

tuomas.tiainen@liberaalipuolue.fi

https://www.facebook.com/tiainentuomas/

 

]]>
52 http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230403-kansanedustaja-laura-huhtasaaren-kirjoitukset-ovat-plagioituja#comments Kansanedustaja Perussuomalaiset Plagiointi Sun, 29 Jan 2017 17:28:59 +0000 Tuomas Tiainen http://tiaintu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/230403-kansanedustaja-laura-huhtasaaren-kirjoitukset-ovat-plagioituja