Epäilevä Tuomas

Markkinavuokra Malmin kentälle

Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kaupungin omistama Malmin lentokentän alue muutetaan 2020-luvulla asuinalueeksi. Päätös on herättänyt vastustusta. Vastustajien mukaan kenttää ei saisi rakentaa, koska se on uhanalainen kulttuuriperintökohde (kentän arvokkaita rakennuksia ei tietenkään olla tuhoamassa), maa ei sovellu rakentamiseen (yhdentekevää, jos rakennuttajat ovat sitä mieltä että soveltuu), kenttä on tärkeä valtion tai maanpuolustuksen kannalta (valtio ja valtion omistama Finavia ovat ilmoittaneet, että kenttää ei tarvita) tai alueella sijaitsevassa Longinojassa kutee taimenia (rakentaminen on mahdollista toteuttaa ojaa tuhoamatta).

Perustelut ovat niin mielikuvituksellisia, että vaikuttaa siltä, että rakentamista vastustetaankin oikeasti ääneen lausumattomilla perusteilla. Todellisia syitä lienevät jonkinlainen ajatus siitä, että Helsingin ei tulisi kasvaa niin nopeasti, ja halu säilyttää nykyinen etuoikeutettu tila, jossa kenttäalue on alihintaan lentokenttäyhdistyksen käytössä.

Kentästä käytävässä keskustelussa sivuutetaan liian usein se, että Helsingin kaupunki omistaa alueen, joka on tällä hetkellä alihintaan rajatun joukon käytössä. Siinä ei sinänsä ole mitään väärää, että kaupunki demokraattisilla päätöksillä tukee yhdistysten toimintaa. Ongelmallista on, jos tukea annetaan läpinäkymättömillä tavoilla, kuten antamalla maa-alueita käyttöön ilmaiseksi tai alihintaan. Tuen antaminen muuna kuin rahana johtaa tilanteeseen, jossa tuen todellista arvoa ei ole mahdollista lukea minkään tahon budjetista. Ainoa tapa saada kulut toisiinsa vertailukelpoisina näkyviin on se, että kaupunki perii kaikista maa-alueistaan markkinavuokraa.

Malmin kentän tapauksessa periaatteen soveltaminen tarkoittaisi, että kaupunki antaisi lentokenttäyhdistykselle rahat vuokran maksamiseen. Lentokenttäyhdistyksen ja kentän käytön kannalta tilanteessa ei olisi merkittävää eroa, mutta järjestely toisi kentän todelliset kulut näkyviin kaupunkilaisille. Oma kriteerini Malmin lentokentän säilyttämiselle nykyisessä käytössä on se, että kentästä peritään markkinavuokraa ja päätös kymmenien miljoonien arvoisesta rahallisesta tuesta lentokentän käyttäjille tehdään erikseen.

 

Korjaus 13.6.2018 klo 8:25:

Lentokenttäalue ei ole käytössä ilmaiseksi vaan alihintaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (21 kommenttia)

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Kenttäkokonaisuus on todettu yhdeksi Euroopan uhanalaisimmista kulttuurikohteista, joka todennäköisesti kelpaa myös UNESCOn maailmanperintökohteeksi.
http://www.europanostra.org/7-endangered-2016-miss...

Varsin absurdia väittää, että perustelut suojelun puolesta olisivat mielikuvituksellisia, kun asia on noteerattu ulkomaita myöten. Mutta meno kotimaassa onkin kyllä varsin taattua metsäläistouhua.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Rakennusmaatakin löytyy lähempänä kaupungin keskustaa, jos viitsii vain hiukan päätänsä vaivata.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Tässäkin blogissa asiaa lähestytään nostamalla yksi näkökulma ainoaksi oikeaksi ja sivuuttamalla muut merkityksettöminä. Yksinkertaista toki ja varsin alkukantaista, kun näkökulmia voi myös sovitella yhteen.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

En minä lentokenttää varsinaisesti kannata tai vastusta. Erilaisia näkökulmia kannattaa tietenkin kuunnella. Tämän kirjoituksen pääpointtina oli se, että julkinen tuki pitäisi antaa rahana. Ei läpinäkymättömästi (niin että arvo jää piiloon) antamalla alihintaan tai ilmaiseksi maa-alueita ja ylläpitoa.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen

Ja sillä "pääpointilla" nollasit kaikki muut merkitykselliset seikat. Eikös olisi hienoa panna esimerkiksi Suomenlinnakin uusiksi esittämilläsi tavoin? Kyllähän sielläkin voi rakennukset säästää, vaikka väliin rakentaa uutta.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen Vastaus kommenttiin #3

En minä ehdota minkään uusiksi laittamista. On aina parempi tietää todelliset, vertailukelpoiset kustannukset kuin piilottaa ne. Myös Suomenlinnassa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #3

Kalevi-hyvä, onhan Suomenlinnaan rakennettukin.

Mutta jätät edelleen pääpointin kommentoimatta. Säilyykö Malmin kenttä, jos kentän käytöstä peritään markkinavuokra? Voiko Helsingin kaupunki rahoittaa kentän toiminnan esimerkiksi yhdistyksiä tukemalla?

Onko ilmailuharrastus Helsingin alueella ylipäätään noiden miljoonien arvoista?

Käyttäjän HarriRautiainen kuva
Harri Rautiainen Vastaus kommenttiin #5

Vapaavuori haluaa kehittää Helsingistä maailman fiksuimman ja toimivimman pääkaupungin. Jos Tämä merkitsee lisääntyvää liiketoimintaa, niin kaupunkilentokenttä saattaa osoittautua arvokkaaksi.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #5

Kyse on yleisilmailusta, jonka kehittyminen on Malmilla ollut epävarmuuden takia seisokissa jo iät ja ajat. Saattaa se markkinavuokrakin tulla kyseeseen, kunhan tästä epävarmuuden tilasta päästään.

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän JuhaKrapinoja kuva
Juha Krapinoja Vastaus kommenttiin #5

Sellainen pieni kommentti, että kyseessä ei suinkaan ole ainoastaan "ilmailuharrastus Helsingin alueella", vaikka Suomen lentolupakirjat ovatkin keskittyneet selkeästi juuri pk-seudulle (ja siksi Suomen tärkeimmän yleisilmailukentän sulkeminen juuri sieltä onkin täysin järjetöntä). LVM:n tekemän selvityksen perusteella on kentän käytöstä ollut harrastekäyttöä noin 10-20%. Kentältä poistuneiden Patrian, Vartiolentolaivueen ja Puolustusvoimien osuus kentän käytöstä oli runsaan 10% luokkaa.
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handl... , sivu 8

Kentän tämänhetkinen pääkäyttö on (ammattiinkin johtava) ilmailukoulutus ja se on lisäksi virallinen rajanylityspaikka Suomeen suuntautuville vapaan aikataulun lennoille. Kenttä lienee Helsinki-Vantaan jälkeen edelleen Suomen toiseksi vilkkain ja se palvelee koko Suomen yleisilmailua (huom. ei "harrasteilmailua") mahdollistamalla pk-seudun saavutettavuuden maakunnista (ja ulkomailta) ilmateitse pienemmällä kalustolla, jolle Finavian mukaan ei Helsinki-Vantaalla ole tilaa. Kenttä on myös (lakkautettavan Hernesaaren ohella) pääkaupungin ja koko pk-seudun ainoa siviilihelikopterikenttä.

Tässä hieman parin vuoden takaista tilastotietoa Malmin käytöstä:
https://sites.google.com/site/malminumeroina/home

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Kaupungille tulee kalliimmaksi paaluttaa ja rakentaa kunnallistekniikka kuin mitä tonteista on koskaan myytäessä saatavissa. Tuolla markkinalähtöisellä logiikallasi kaupungin siis kannattaisi maksaa Malmin lentokentälle joka vuosi siitä, ettei alueelle koskaan rakenneta mitään.

Kun alueelle todennäköisesti vielä keskittyy sosiaalista asumista, niin siitä suosta syntyy Helsingille loputon rahan reikä.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Et selvästi ymmärtänyt kirjoituksen pääpointtia: tosiasioiden arvioimisen helpottamiseksi olisi parempi, että tuki lentokenttäyhdistykselle annetaan läpinäkyvästi rahana, eikä ilmaisena ylläpitona ja maa-alueena.

Käyttäjän buimonen kuva
Börje Uimonen

Suoalueen käypä markkina-arvo on negatiivinen. Kaikki mitä kaupunki siitä saa vuokrana on ylihintaa.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen Vastaus kommenttiin #18

Tuskinpa on, koska lentokenttäyhdistys maksaa siitä jonkinlaista vuokraa tälläkin hetkellä. Muitakin halukkaita ottajia olisi. Käypä markkinavuokra on korkein tarjous näistä.

Käyttäjän JuhaKrapinoja kuva
Juha Krapinoja Vastaus kommenttiin #19

Siitä, josko kenttä on vuokrattu “alihintaan”, voidaan toki olla montaa mieltä. Helsingin kaupunki pyysi tarjouksia kentän väliaikaiskäytöstä, valitsi niistä yhden ja sopi halukkaan vuokraajan kanssa hinnasta. Ihan markkinataloudelle ominaisen tarjonnan ja kysynnän kohtaamisen periaatteella.

Mikäli Helsinki olisi määritellyt alueen neliövuokraksi esim. valmiiksi kaavoitetun ja asuntokäyttöön soveltuvan maan mukaisen hinnan, olisivat Helsingiltä todennäköisesti jääneet vuokratulot kokonaan saamatta, koska kukaan alueen väliaikaiskäyttöä koskevien tarjousten tekijöistä olisi tuskin ollut halukas sellaista summaa maksamaan.

Käyttäjän JuhaKrapinoja kuva
Juha Krapinoja

Jos haetaan oikeaa hintaa kentän vuokralle, lähin verrokkialue taitaa olla Tattarisuon karting-rata. Se saa näköjään jatkaa vuoteen 2023 saakka 1655€ vuosivuokralla. https://dev.hel.fi/paatokset/asia/hel-2013-005104/...

Vuokrahintana siellä on siis käytössä 259€/ha/vuosi. Koska toimintaan kuitenkin liittyy myös parkkipaikka, käyttöön luovutetun alueen koko on käytännössä kuitenkin kooltaan 7,57ha. Käytettävän alan vuokrahinnaksi tulee täten varsin edulliset 218€/ha/vuosi.

Tuolla taksalla olisi Malmin KOKO 310ha suuruisen aidatun kenttäalueen (molempine kiitoteineen) vuosivuokra 67580€.

Lentokenttäyhdistys maksaa kuitenkin vain 39ha suuruisesta alueesta vuosittain 92000€, eli yli kymmenkertaisen hinnan verrattuna viereiseen alueeseen. Tuolla karting-radasta maksetulla 218€/ha vuosivuokralla tulisi lentokenttäyhdistyksen maksaa tämänhetkisestä alueestaan vuosittain vain 8502€. He varmaankin ilolla tukevat tätä Tuomas Tiaisen ehdotusta vuokrahinnan sovittamisesta alueella aiemmin käytössä olleeseen hintatasoon.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Tässä kommentissa on löydetty koko lentokenttäongelman ydin: "He varmaankin ilolla tukevat tätä Tuomas Tiaisen ehdotusta vuokrahinnan sovittamisesta alueella aiemmin käytössä olleeseen hintatasoon."

Mikään yhdistys ei yleensä halua maksaa alueestaan nykyistä korkeampaa vuokraa, ja tästä syystä vedotaan mielummin vaikka mihinkä Unescon maailmanperintökohteen luontoarvoon tms. syyhyn, jotta vältytään vuokrankorotukselta.

Käyttäjän JuhaKrapinoja kuva
Juha Krapinoja

Malmin kenttää on puolustettu asukkaiden enemmistön toimesta jo vuosikymmeniä ennen kuin lentokenttäyhdistystä oli perustettu.

Jos tavoitteena on todellakin "tieteeseen ja järkeen perustuva eturyhmävapaa päätöksenteko", olisi ehkä syytä ottaa lähempään tarkasteluun ja näkyväksi ne tekijät jotka ovat saaneet puolueet ja päättäjät hylkäämään äänestäjiensä enemmistön mielipiteen, oman puolueensa aatteet, asukkaiden enemmistön mielipiteen, museoviraston RKY-merkinnät, Suomen suurimman kuntalaisaloitteen, kaikki ilmailuun liittyvät faktat ja ennusteet, luontoarvoja koskevat selvitykset ja jopa kaupungin itsensä teettämien selvitysten loppupäätelmät.

Mitkä ovat ne todelliset syyt ja taustavaikuttajat, joilla päättäjät - erityisesti Kokoomuksen ja Vihreiden taholla - on saatu toimimaan tällä tavoin. Jos läpinäkyvyyttä etsitään, olisi mielestäni siinä mielenkiintoisempi työmaa kuin kentän säilyttämistä puoltavien fakta-argumenttien vähättelyn pyrkimyksellä esitetyt oletukset. Jos faktapohjaista keskustelua halutaan, pysytään faktoissa.

Faktapohjaisen keskustelun tunnusmerkkejä ei esim. seuraavankaltainen argumentointi valitettavasti täytä:
"Perustelut ovat niin mielikuvituksellisia, että vaikuttaa siltä, että rakentamista vastustetaankin oikeasti ääneen lausumattomilla perusteilla. Todellisia syitä lienevät..." .

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen Vastaus kommenttiin #12

En minä erityisemmin vastusta tai kannata Malmin lentokenttää. Ongelma minulle ei ole kentän subventointi, vaan se ettei summa ole edes tiedossa. Ja faktaa on, että kenttäkeskustelussa on esiintynyt todellisuudesta irtaantunutta argumentointia.

Sekä karting-radalle että lentokentälle pitäisi tietenkin pyrkiä määrittämään mahdollisimman hyvin oikeaa markkinavuokraa vastaava vuokra ja ruveta perimään sitä. Kun päätöksiä tukemisesta tehdään, ovat vuokrat vertailukelpoisia muiden kustannusten kanssa.

Käyttäjän kalevikamarainen kuva
Kalevi Kämäräinen Vastaus kommenttiin #13

Tiedä sitten tuosta todellisuudesta irtaantuneesta argumentoinnista, mutta piintynyttä maan tapaa kyllä on.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

Terveisin Kalevi Kämäräinen

Käyttäjän JuhaKrapinoja kuva
Juha Krapinoja Vastaus kommenttiin #13

Mikäli et todellakaan “erityisemmin vastusta tai kannata Malmin lentokenttää”, kuten väität, ihmettelen kirjoituksesi alkuosan yksipuolista ja perustelematonta (tai hyvin pintapuolisesti ja puutteellisesti perusteltua) argumentointia. Käynpä esittämäsi väitteet läpi:

“Helsingin kaupunginvaltuusto on päättänyt, että kaupungin omistama Malmin lentokentän alue muutetaan 2020-luvulla asuinalueeksi. Päätös on herättänyt vastustusta.”
— Vastustusta ei ole herättänyt ainoastaan kyseinen päätös, vaan koko asian valmistelun ajan - jo yli 30 vuotta - on asukkaiden (huom: ei siis ainoastaan kentän hyödyntäjien) yksiselitteinen kanta ollut että kenttä tulisi säilyttää ilmailukäytössä. Esim. jo vuonna 1988 allekirjoitti yli 17.000 ympäristön asukasta adressin kentän säilyttämisen puolesta.

“Vastustajien mukaan kenttää ei saisi rakentaa, koska se on uhanalainen kulttuuriperintökohde (kentän arvokkaita rakennuksia ei tietenkään olla tuhoamassa),”
— Kaupungin itsensä teettämä ympäristöhistoriallinen selvitys toteaa, että Malmin kentän kulttuuriperintöarvot säilyvät parhaiten sen ollessa alkuperäisessä käytössään. Koko alue, kiitoteineen, on Museoviraston määrittelemä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Helsinki halusi merkinnän rajattavaksi käsittämään vain rakennukset, mutta Helsingin esitys hylättiin valtion tasolla. Nyt Helsinki kuitenkin aikoo toimia hylätyksi tulleen esityksensä mukaisesti.
http://www.uuttahelsinkia.fi/sites/default/files/o...

“maa ei sovellu rakentamiseen (yhdentekevää, jos rakennuttajat ovat sitä mieltä että soveltuu), “
— Kaupungin itsensä teettämä selvitys yleiskaavan taloudellisista vaikutuksista totesi jo vuonna 2015, että syvien savikkojen vuoksi alueen rakentaminen tulee niin kalliiksi, ettei se ole kannattavaa yleiskaavan mukaisella neliömäärällä. Varsinaisen kenttäalueen syvien savikkojen suhteelliset rakentamiskustannukset todettiin kaksinkertaisiksi ympäröiviin alueisiin verrattuna. Vaikka lähes mihin vain voidaankin nykytekniikalla rakentaa, kyse on kuitenkin siitä, onko se järkevää ja vastuullista julkisten varojen käyttöä. (Vai ollaanko tässä ehkä peitellysti tukemassa rakennus- ja vuokra-asuntoyhtiöiden intressejä?)
http://www.hel.fi/hel2/ksv/julkaisut/yos_2015-1.pdf , sivu 44

“kenttä on tärkeä valtion tai maanpuolustuksen kannalta (valtio ja valtion omistama Finavia ovat ilmoittaneet, että kenttää ei tarvita) “
— Vaikka valtio onkin ilmoittanut, ettei se kenttää tarvitse, ovat Ilmavoimat kuitenkin käyttäneet sitä säännöllisesti myös Finavian poistumisen jälkeen. LVM:n teettämän lentokenttäselvityksen lausuntokierroksella olivat m.m. Sisäasiainministeriö, Puolustusministeriö, Pääesikunta ja Rajavartiolaitos sitä mieltä, että Malmin kentän käytön jatkaminen on heille paras vaihtoehto. Sen jälkeen eivät olosuhteet ole ratkaisevasti muuttuneet. Helsingistä lähtöisin olevan poliittisen paineen alla on kuitenkin vastahakoisesi taivuttu kentästä luopumiseen.
http://www.lvm.fi/documents/20181/768167/Lausuntoy...

“tai alueella sijaitsevassa Longinojassa kutee taimenia (rakentaminen on mahdollista toteuttaa ojaa tuhoamatta).”
— Tässä et valitettavasti kerro, kuinka Longinojan luontoarvojen säilyminen voitaisiin rakennettaessa taata ja olet sen lisäksi myös jättänyt huomioimatta alueen lukuisat muut uhanalaiset, jopa EU-direktiivin suojaamat lajit, joita on todennettu ulkopuolisten tahojen tekemien selvitysten lisäksi myös kaupungin itsensä teettämissä selvityksissä
http://kartta.hel.fi/Applications/hanke/showplan.a...

“Perustelut ovat niin mielikuvituksellisia, että vaikuttaa siltä, että rakentamista vastustetaankin oikeasti ääneen lausumattomilla perusteilla. “
— Mitkä ovat mielestäsi konkreettisesti niitä “mielikuvituksellisia perusteluja”? Jos haluat faktapohjaisia perusteluja lähdeviitteineen, kannattaa lukea Lex Malmi:n perusteluosio. Siinä ne todelliset perusteet on eritelty varsin selkeästi.
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskuntaAloite/...

“Todellisia syitä lienevät jonkinlainen ajatus siitä, että Helsingin ei tulisi kasvaa niin nopeasti, ja halu säilyttää nykyinen etuoikeutettu tila, jossa kenttäalue on alihintaan lentokenttäyhdistyksen käytössä.”
— Tälle oletukselle et esitä mitään konkreettisia perusteluja. Vaikeaa se varmasti onkin, koska oletuksesi ei yksinkertaisesti vastaa tosiasioita. Malmin kentän puolustajat eivät suinkaan ole asuntorakentamisen tai kaupungin kasvun vastustajia, vaan he ovat esittäneet kaupungille lukuisia asuntorakentamisen ja ilmailun yhdistäviä kompromissiratkaisuja. Näitä ei Helsingin kaupunki kuitenkaan ole ottanut edes tarkasteluun. Kaupungin kasvaessa tulee kentän, joka jo nyt on Suomen toiseksi vilkkain, tarve ja merkitys kaupungille, sen asukkaille ja koko Suomelle kasvamaan entisestään. Tämän arvon säilyttämisestä on kyse.
http://www.malmiairport.fi/malmin-kehittamissuunni...

“Kentästä käytävässä keskustelussa sivuutetaan liian usein se, että Helsingin kaupunki omistaa alueen, joka on tällä hetkellä ilmaiseksi rajatun joukon käytössä. “
— Alue ei ole käytössä “ilmaiseksi” eikä joukko ole “rajattu”. Yhtä vähän kuin esim. rautatieaseman tai satamienkaan käyttäjien joukko.

Kirjoituksesi loppu keskittyy tarkastelemaan kenttää pelkkänä maa-alueena, josta sen käyttäjien tulisi mielestäsi maksaa “markkinahintaa”. Mitä niiden käyttäjät maksavat vaikkapa Keskuspuistosta, Töölönlahdesta, Rautatientorista, Eteläsatamasta? Tarkastelet kentän rahallista arvoa vain maankäytön kustannusten näkökulmasta, mutta jätät arvotarkastelussa valitettavasti huomiotta kentän olemassaolevat ja potentiaaliset hyödyt kaupungille (ja valtiolle) liikenne- ja rajanylityspaikkana ja koko Suomen yleisilmailuun liittyvän liiketoiminnan keskeisimpänä alueena.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen Vastaus kommenttiin #15

Kiitos, korjasin kirjoitukseen tuon että kenttä ei tosiaan ole yhdistyksen käytössä ilmaiseksi vaan alihintaan.

Argumenttien osalta pidän olennaisimpana sitä, että kaupunki omistaa kentän ja saa luonnollisesti päättää sen käytöstä. Mielikuvituksellista argumentointia on juuri tuo, että kritisoidaan jotain "Helsingistä tulevaa poliittista painetta". Kaupunginvaltuusto päättää asiasta.

Ja mitä tulee tuohon kenttään maa-alueena ja siitä perittävään hintaan, pidän sen huomioimista aivan keskeisenä. "Mitä niiden käyttäjät maksavat vaikkapa Keskuspuistosta, Töölönlahdesta, Rautatientorista, Eteläsatamasta?".

Kyse on periaatteesta, että julkista tukea annettaessa pitäisi pyrkiä siihen, että tukea annetaan läpinäkyvissä muodoissa. Läpinäkyvyyden kannalta huonoja tapoja antaa tukea ovat alihintaiset maa-alueet. Tässä tapauksessa pitäisi periä markkinavuokraa ja antaa tuki rahana. Kyse on pelkästään positiivisesta asiasta: taloudellisia vaikutuksia ei ole, mutta todelliset kustannukset tulevat näkyviin.

Ja tämän periaate tulisi huomioida kaikkialla. Myös puistoissa, Rautatientorilla, Eteläsatamassa ja Töölönlahdella. Helpottaa eri vaihtoehtojen arvioimista, jos todelliset kustannukset ovat suunnilleen yleisessä tiedossa eivätkä piilotettuina.

Käyttäjän JuhaKrapinoja kuva
Juha Krapinoja Vastaus kommenttiin #17

Mainitsemani poliittinen paine ei suinkaan ole mitään “mielikuvituksellista argumentointia” vaan sitä on esiintynyt täysin kiistatta jo vuosikymmeniä. Sekä valtion suuntaan, että kaupungin sisällä. Ja sitä on esiintynyt todellakin jo kauan ennen kuin Malmia koskevat asiat ovat tulleet kaupunginvaltuuston päätettäväksi - usein varsin erikoislaatuisten ja muunneltua totuutta sisältäneiden päätöksentekoprosessien saattelemana.

Malmia koskevaan päätöksentekoon liittyvästä (epäillystä) suhmuroinnistahan on kirjoitettu todella lukuisia artikkeleita, esimerkiksi:
“Likainen raha kaataa Malmin lentoaseman”
http://www.boy.fi/atk/component/content/article/12...
“Näin Malmin kenttää lakkautetaan”
http://www.boy.fi/atk/etusivu/12-ajankohtaiset/566...
ja monia, monia muita.

Malmia koskevasta päätöksenteosta ei kuitenkaan ole esitetty vain subjektiivisia oletuksia lehtiartikkelien muodossa vaan asiaa on käsitelty objektiivisemmasta tulokulmasta käsin myös useampien akateemisten paperien muodossa, esim.:

Rasmus Vuorinen - Tapaustutkimus Malmin lentoaseman sulkemispäätöksestä:
https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/24021

Hannes Linjama - Malmin lentokenttä maankäytön konfliktina
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/18211

Suosittelen lämpimästi perehtymään vaikkapa näihin selvityksiin, ennen kuin nimität poliittista painetta koskevaa argumentointia “mielikuvitukselliseksi”.

Siitä olen kanssasi aivan samaa mieltä, että julkisen toiminnan kulu- ja tuottorakenteiden parempi läpinäkyväksi tekeminen olisi erittäin toivottavaa. Myös epäsuoran julkisen tuen, kuten esim. alihintaan myydyillä tonteilla tai muilla vastaavilla toimenpiteillä rakennuttajille annettujen epäsuorien tukien.

Kiinteistöbisneksessä liikkuvat todella suuret rahat ja jos päättäjien ja rakennus- sekä vuokra-asuntoyhtiöiden välisiä hämäriä diilejä on vielä viime vuosinakin tullut esille ainakin Vantaalla, Turussa ja Tampereella, olisi mielestäni varsin erikoinen sattuma, mikäli juuri Helsingissä, missä on Suomen kalleimmat neliöt, ei kulissien takaa löydettäisi lainkaan sen kaltaista toimintaa.
https://www.rakennuslehti.fi/2016/11/polar-sato-ja...

Suurissa kiinteistöhankkeissahan liikkuvat aivan eri suuruusluokan rahat kuin esim. Malmin 39 hehtaarin parin vuoden vuokrasopimuksessa. Mikäli todella haet läpinäkyvyyttä merkittävän suuruusluokan asioissa, suosittelisin sinua kohdistamaan “järkeen perustuvaa eturyhmävapaata päätöksentekoa” koskevan kiinnostuksesi myös - ja ehkä jopa erityisesti - rakennusliikkeiden ja julkishallinnon välisen toiminnan suuntaan. Mitkä ovat esimerkiksi olleet Malmin ilmailun alasajoa koskevan päätöksenteon todelliset vaikuttimet ja sitä ajaneet tahot?

(huom. tästä alkavat spekulaatiot - joiden vääräksi osoittamista kuitenkin odotan todella malttamattomana)

Kun tarkastellaan koko Malmiin liittyvän päätöksenteon pitkää ketjua, on minun ja monen muunkin taholla vahvistunut yhä enemmän vaikutelma siitä, että liikkeellepaneva ja asiaa ajava voima olisi alun perin jossakin Kokoomuksen “vanhojen patujen” suunnalta (nimiä tässä mainitsematta), jotka ovat - syystä tai toisesta - päätyneet suosimaan ratkaisuja, jotka ovat edullisia ennen kaikkea rakennusyhtiöille ja tietyille kiinteistöalan tahoille. Vihreät on mahdollisesti saatu mukaan joillakin poliittisilla lehmänkaupoilla ja ammattiliittoja lähellä olevat tahotkin toki näkevät vuokra-asuntobisneksestä Hakaniemen veroparatiisin kautta itselleen syntyvät edut.

Varsinainen kysymys on mielestäni kuitenkin se, miksi Malmin ilmailutoiminta tulisi lopettaa, jos se ei todellisuudessa kuitenkaan ole este Helsingin asuntorakentamistavoitteiden toteutumiselle? Miksi jo niin pitkään on väitetty olevan niin silmitön paine rakentaa juuri tuolle alueelle, joka kuitenkin on vain 0,65% Helsingin maapinta-alasta ja jonka säilyttämistä ilmailukäytössä kaupunkilaisten selkeä enemmistö kannattaa?

Ainoa keksimäni selitys on, että juuri tuota nimenomaista maa-aluetta koskien on jo kauan sitten tehty joitakin kulissien takaisia sopimuksia ja sitoumuksia, jotka eivät välttämättä kestä päivänvaloa. Nyt olisi jollekin omantunnon kolkutusta tuntevalle whistleblowerille varsin oivallinen aika avata suunsa.

(tähän loppuvat spekulaatiot - fakta jatkuu):

Ilmailutoiminnan lopettaminen sinänsä ei todellakaan ole kenenkään etujen mukaista vaan sen jatkuminen olisi hyvinkin selkeästi perusteltavissa esimerkiksi useiden kaupunkistrategian, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden sekä valtioneuvoston kehysriihipäätöksen linjausten perusteella, joiden kanssa Malmin ilmailutoiminnan lopettaminen ja kentän tuhoaminen olisi selkeässä ristiriidassa. Kuten myös useampien Suomen allekirjoittamien kulttuuriperinnön ja luonnon suojelemiseen velvoittavien sopimusten kanssa. On todella vaikea ymmärtää, mikä on se taustalla vaikuttava voima, joka on saanut päättäjät ohittamaan näiden asiakirjojen linjaukset.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset