Eläkkeitä pitäisi ajatella sosiaaliturvana

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan, että SDP hallituksessa korottaisi kaikkien alle 1400 euron eläkkeellä elävien eläkkeitä sadalla eurolla. Rinteen ajatukset tyrmättiin nopeasti Keskustan ja Kokoomuksen leireistä. On aivan aiheellista esittää huoli pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta — heillä harvemmin on mitään mahdollisuuksia vaikuttaa tulotasoonsa millään tavalla. Rinne ei tosin esittänyt mitään perusteluita sille, miksi nykyisten työssäkäyvien maksama tulonsiirto kaikille eläkeläisille olisi tarpeellinen. Oikeudenmukaisempaa olisi ajatella eläkkeitä sosiaaliturvana ja kohdistaa korotukset kaikkien sijaan vain niille, jotka niitä tarvitsevat.

Suomen eläkejärjestelmä koostuu suoraan veroilla rahoitettavasta kansaneläkkeestä sekä kaikkien työntekijöiden palkoista pidätetyillä maksuilla rahoitettavista työeläkkeista (osa eläkemaksuista on rahastoitu, mutta luvatut eläkkeet ylittävät eläkevarallisuuden moninkertaisesti: http://www.elakekello.fi/). Yrittäjille ja maanviljelijöille (ja muutamalle muullekin ryhmälle) on omat järjestelmänsä. Suurimmat rahavirrat kulkevat työeläkejärjestelmän kautta ja tässä kirjoituksessa käsittelen vain työeläkejärjestelmää.

 

Suurin osa maksetusta eläkkeestä ei tule palkasta säästetystä osuudesta

Toisin kuin yleisesti ajatellaan, eläkkeet eivät enimmäkseen koostu ihmisten säästämistä rahoista. Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Tämä tarkoittaa sitä, että kunkin sukupolven eläkemaksut eivät mene kokonaan säästöön, vaan niitä käytetään eläkkeiden maksuun. Tällä hetkellä jokaisesta palkkaeurosta maksettavasta yhteensä 24 prosentin eläkemaksusta eläkevaroihin tilitetään vain noin neljäsosa. 75 prosenttia maksetusta eläkemaksusta ei siis ole mitään säästettyä rahaa — se menee tällä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeiden maksamiseen. Luvattu eläkkeen taso 75-prosenttisesti vain poliitikkojen lupaus siitä, että senhetkiset ja tulevat työntekijät maksavat valtaosan eläkkeestä.

 

Kuva: Eläkemaksujen kehitys 1960-2018

 

Eläkejärjestelmä ei ole oikeudenmukainen sukupolvien välillä

Siinä, ettei eläkkeistä laitetakaan säästöön kuin osa, ja loput rahoitetaan sillä hetkellä työssäkäyvien maksuista, ei sinänsä ole mitään ongelmaa. Ongelma muodostuu siitä, että eläkemaksut ovat viime vuosikymmenten aikana moninkertaistuneet. Kun eläkemaksut 70-luvulla olivat vain 5 prosenttia, ovat ne nykyään nousseet lähes 25 prosenttiin.

Suurten ikäluokkien eläkemaksut ovat olleet hyvin pieniä verrattuna nykyisten työssäkäyvien eläkemaksuihin. Nuoren näkökulmasta tilanne ei näytä erityisen reilulta: samalla kun tämän hetken työssäkäyvät joutuvat saman eläketason saavuttamiseksi maksamaan suhteessa moninkertaisia maksuja, korkeat työn sivukulut näivettävät työmarkkinoita. Suurille ikäluokille on luvattu suhteettoman isot eläkkeet suhteessa siihen, minkälaisia maksuja työuran aikana on kerätty ja siihen, mitä tällä hetkellä työuraa aloittelevat eläkemaksuillaan saavat.

 

Eläkekatto on mahdollinen

Koska eläkkeitä maksetaan enimmäkseen veroluonteisista maksuista, niitä tulisi ajatella omien säästöjen sijaan enemmän veroista maksettavana sosiaaliturvana. On epäselvää, missä määrin eläkkeet olisivat omaisuudensuojan piirissä — ainakin itse "säästetyn" neljäsosan voisi kuvitella kuuluvan sen piiriin. Enemmän pohdintaa vaatii se, voiko poliitikkojen tekemä lupaus muiden rahoittamasta (korkeastakin) tulotasosta kuulua omaisuudensuojan piiriin.

Vaikka korkeimmat maksettavat eläkkeet ovat jopa yli 20 000 euroa kuukaudessa, eläkekaton avulla säästettävä määrä ei ole valtava ellei kattoa aseteta todella alhaiseksi. On enemmän kyse periaatteesta: verorahoitteinen sosiaaliturva tulisi kohdistaa niille, jotka sitä tarvitsevat. On aivan paikallaan esittää kysymys, kuuluuko verorahoitteisella järjestelmällä maksaa ihmisille hyvin korkeita tuloja.

Pitäisi pyrkiä kohti järjestelmää, jossa eläkkeitä todella ajateltaisiin sosiaaliturvana. Monilla eläkeläisillä on muutenkin paljon omaisuutta, eikä ole olemassa vahvoja perusteita sille, miksi sosiaaliturvaa pitäisi maksaa sellaisille, jotka sitä eivät tarvitse. Eläkkeen pitäisi kattaa perustoimeentulo, lisävarautuminen olisi ihmisten oman päätäntävallan piirissä.

Jos luvattuihin eläkkeisiin tehdään muutoksia, on niiden oltava sellaisia, ettei kukaan jää puille paljaille päätösten seurauksena. Kyse on poliitikkojen aikaisempien lupauksien perumisesta, eikä ole reilua, jos ihmiset ovat järjestäneet elämänsä luottaen siihen mitä heille on aikoinaan luvattu. Ei kuitenkaan voida puhua, että kukaan jäisi puille paljaille, jos eläkekatto asetettaisiin esimerkiksi 4000 euroon kuukaudessa.

 

Eläkejärjestelmässä on muutakin vikaa

Eräs eläkejärjestelmään liittyvä ongelma on myös maksun jakaantuminen työntekijän ja työnantajan osaan. Tarpeettoman monimutkainen järjestelmä hämärtää aiheesta käytävää keskustelua. Kun maksu on joka tapauksessa pakko maksaa jokaisesta palkkaeurosta, on lopulta yhdentekevää, onko se työnantajan vai työntekijän tilittämä. Suomen kaltaisessa maassa, jossa palkat eivät jousta heti vaan vasta työehtoneuvotteluiden jälkeen, pelaamalla tällä työntekijän ja työnantajan osuudella voidaan kuitenkin saavuttaa väliaikaisia vaikutuksia työmarkkinoilla.

Lisäksi eläkevaroja hallinnoi kahdeksan eri eläkevakuutusyhtiötä, jotka kilpailevat keskenään vain näennäisesti. Mistään oikeasta kipailusta ei ole kyse – yhtiöt joutuvat maksamaan toisilleen tasausmaksuja. Useaa yhtiötä perustellaan usein riskien hallinnalla, ja sillä "ettei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin". Perustelu ontuu, sillä sama riskitaso ja hajautus olisi mahdollista saavuttaa, vaikka yhtiöitä olisi vain yksi. Seitsemän erillistä eläkevakuutusyhtiötä tarkoittaa, että kokonaisuutena järjestelmässä maksetaan moninkertaisia hallintokuluja siihen verrattuna, että eläkevarallisuutta hallinnoisi esimerkiksi yksi valtion virasto.

 

tiaintu
Helsinki

Tutkijatohtori Aalto-yliopistossa. Haluan edistää elinkeinonvapauden, yksilönvapauksien ja ihmisoikeuksien toteutumista sekä tieteeseen ja järkeen perustuvaa eturyhmistä vapaata päätöksentekoa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu