Epäilevä Tuomas

Eläkkeitä pitäisi ajatella sosiaaliturvana

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi vappupuheessaan, että SDP hallituksessa korottaisi kaikkien alle 1400 euron eläkkeellä elävien eläkkeitä sadalla eurolla. Rinteen ajatukset tyrmättiin nopeasti Keskustan ja Kokoomuksen leireistä. On aivan aiheellista esittää huoli pienituloisten eläkeläisten toimeentulosta — heillä harvemmin on mitään mahdollisuuksia vaikuttaa tulotasoonsa millään tavalla. Rinne ei tosin esittänyt mitään perusteluita sille, miksi nykyisten työssäkäyvien maksama tulonsiirto kaikille eläkeläisille olisi tarpeellinen. Oikeudenmukaisempaa olisi ajatella eläkkeitä sosiaaliturvana ja kohdistaa korotukset kaikkien sijaan vain niille, jotka niitä tarvitsevat.

Suomen eläkejärjestelmä koostuu suoraan veroilla rahoitettavasta kansaneläkkeestä sekä kaikkien työntekijöiden palkoista pidätetyillä maksuilla rahoitettavista työeläkkeista (osa eläkemaksuista on rahastoitu, mutta luvatut eläkkeet ylittävät eläkevarallisuuden moninkertaisesti: http://www.elakekello.fi/). Yrittäjille ja maanviljelijöille (ja muutamalle muullekin ryhmälle) on omat järjestelmänsä. Suurimmat rahavirrat kulkevat työeläkejärjestelmän kautta ja tässä kirjoituksessa käsittelen vain työeläkejärjestelmää.

 

Suurin osa maksetusta eläkkeestä ei tule palkasta säästetystä osuudesta

Toisin kuin yleisesti ajatellaan, eläkkeet eivät enimmäkseen koostu ihmisten säästämistä rahoista. Suomen työeläkejärjestelmä on osittain rahastoiva. Tämä tarkoittaa sitä, että kunkin sukupolven eläkemaksut eivät mene kokonaan säästöön, vaan niitä käytetään eläkkeiden maksuun. Tällä hetkellä jokaisesta palkkaeurosta maksettavasta yhteensä 24 prosentin eläkemaksusta eläkevaroihin tilitetään vain noin neljäsosa. 75 prosenttia maksetusta eläkemaksusta ei siis ole mitään säästettyä rahaa — se menee tällä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeiden maksamiseen. Luvattu eläkkeen taso 75-prosenttisesti vain poliitikkojen lupaus siitä, että senhetkiset ja tulevat työntekijät maksavat valtaosan eläkkeestä.

 

Kuva: Eläkemaksujen kehitys 1960-2018

 

Eläkejärjestelmä ei ole oikeudenmukainen sukupolvien välillä

Siinä, ettei eläkkeistä laitetakaan säästöön kuin osa, ja loput rahoitetaan sillä hetkellä työssäkäyvien maksuista, ei sinänsä ole mitään ongelmaa. Ongelma muodostuu siitä, että eläkemaksut ovat viime vuosikymmenten aikana moninkertaistuneet. Kun eläkemaksut 70-luvulla olivat vain 5 prosenttia, ovat ne nykyään nousseet lähes 25 prosenttiin.

Suurten ikäluokkien eläkemaksut ovat olleet hyvin pieniä verrattuna nykyisten työssäkäyvien eläkemaksuihin. Nuoren näkökulmasta tilanne ei näytä erityisen reilulta: samalla kun tämän hetken työssäkäyvät joutuvat saman eläketason saavuttamiseksi maksamaan suhteessa moninkertaisia maksuja, korkeat työn sivukulut näivettävät työmarkkinoita. Suurille ikäluokille on luvattu suhteettoman isot eläkkeet suhteessa siihen, minkälaisia maksuja työuran aikana on kerätty ja siihen, mitä tällä hetkellä työuraa aloittelevat eläkemaksuillaan saavat.

 

Eläkekatto on mahdollinen

Koska eläkkeitä maksetaan enimmäkseen veroluonteisista maksuista, niitä tulisi ajatella omien säästöjen sijaan enemmän veroista maksettavana sosiaaliturvana. On epäselvää, missä määrin eläkkeet olisivat omaisuudensuojan piirissä — ainakin itse "säästetyn" neljäsosan voisi kuvitella kuuluvan sen piiriin. Enemmän pohdintaa vaatii se, voiko poliitikkojen tekemä lupaus muiden rahoittamasta (korkeastakin) tulotasosta kuulua omaisuudensuojan piiriin.

Vaikka korkeimmat maksettavat eläkkeet ovat jopa yli 20 000 euroa kuukaudessa, eläkekaton avulla säästettävä määrä ei ole valtava ellei kattoa aseteta todella alhaiseksi. On enemmän kyse periaatteesta: verorahoitteinen sosiaaliturva tulisi kohdistaa niille, jotka sitä tarvitsevat. On aivan paikallaan esittää kysymys, kuuluuko verorahoitteisella järjestelmällä maksaa ihmisille hyvin korkeita tuloja.

Pitäisi pyrkiä kohti järjestelmää, jossa eläkkeitä todella ajateltaisiin sosiaaliturvana. Monilla eläkeläisillä on muutenkin paljon omaisuutta, eikä ole olemassa vahvoja perusteita sille, miksi sosiaaliturvaa pitäisi maksaa sellaisille, jotka sitä eivät tarvitse. Eläkkeen pitäisi kattaa perustoimeentulo, lisävarautuminen olisi ihmisten oman päätäntävallan piirissä.

Jos luvattuihin eläkkeisiin tehdään muutoksia, on niiden oltava sellaisia, ettei kukaan jää puille paljaille päätösten seurauksena. Kyse on poliitikkojen aikaisempien lupauksien perumisesta, eikä ole reilua, jos ihmiset ovat järjestäneet elämänsä luottaen siihen mitä heille on aikoinaan luvattu. Ei kuitenkaan voida puhua, että kukaan jäisi puille paljaille, jos eläkekatto asetettaisiin esimerkiksi 4000 euroon kuukaudessa.

 

Eläkejärjestelmässä on muutakin vikaa

Eräs eläkejärjestelmään liittyvä ongelma on myös maksun jakaantuminen työntekijän ja työnantajan osaan. Tarpeettoman monimutkainen järjestelmä hämärtää aiheesta käytävää keskustelua. Kun maksu on joka tapauksessa pakko maksaa jokaisesta palkkaeurosta, on lopulta yhdentekevää, onko se työnantajan vai työntekijän tilittämä. Suomen kaltaisessa maassa, jossa palkat eivät jousta heti vaan vasta työehtoneuvotteluiden jälkeen, pelaamalla tällä työntekijän ja työnantajan osuudella voidaan kuitenkin saavuttaa väliaikaisia vaikutuksia työmarkkinoilla.

Lisäksi eläkevaroja hallinnoi kahdeksan eri eläkevakuutusyhtiötä, jotka kilpailevat keskenään vain näennäisesti. Mistään oikeasta kipailusta ei ole kyse - yhtiöt joutuvat maksamaan toisilleen tasausmaksuja. Useaa yhtiötä perustellaan usein riskien hallinnalla, ja sillä "ettei kannata laittaa kaikkia munia samaan koriin". Perustelu ontuu, sillä sama riskitaso ja hajautus olisi mahdollista saavuttaa, vaikka yhtiöitä olisi vain yksi. Seitsemän erillistä eläkevakuutusyhtiötä tarkoittaa, että kokonaisuutena järjestelmässä maksetaan moninkertaisia hallintokuluja siihen verrattuna, että eläkevarallisuutta hallinnoisi esimerkiksi yksi valtion virasto.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (63 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Eläkerahastointia on noin neljäsosalle eläkevastuista, joten tuleville on olemassa melkoinen n. 600 miljardin euron velka vastuinaan kasvaneen julkisen velan lisäksi.

Suomen suuren julkisen sektorin eläkerahastointi alkoi omituisen myöhään ja vaatimattomasti kuntien osin v. 1988 ja valtiolla vasta 1990- luvulla. Yksitysellä puolen eläkerahastointi aloitettiin jo 1960-luvun alussa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Nehän ovat määritelmällisesti sosiaaliturvaa. Vain kimmokiljusten propagandassa eläkkeet ovat jotain muuta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Nimen omaan veroluonteisesti kerättyinä pakollisin eläkemaksuin ( veroin ).
Mikäli eläkesäästäjä sattuu kuolemaan juuri eläkkeelle päästyään 65- vuotiaana, eläkesäästökertymä sosialisoidaan muille perikunnan sijaan.

Britanniassa eläkemaksut olivat vielä 1990- luvulla n. 11 % palkasta ja säästetyt varat olivat korvamerkittyjä. Kuolemantapauksissa säästövarat ovat perikunnan varallisuutta.

Käyttäjän MikaRiik kuva
Mika Riikonen

Eläkejärjestelmän suurin vinoutuma jää aina vaille huomiota.

Naiset jäävät eläkkeelle miehiä nuorempina ja elävät miehiä paljon vanhemmiksi. Niinpä naisten eläkkeellä oloaika on vähintään puolitoistakertainen miehiin nähden. Kuitenkin miehet ja naiset maksavat eläkemaksua saman verran.

Siksi en jaksa kuunnella valitusta naisen euron senttimääristä. Eläkevääristymä nostaa naisen euron miehen euron yli.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Pekka Pylkkänen loukkaa meitä eläkeläisiä sanomalla että eläkkeemme on sosiaaliturvaa.

Kun työnantajani otti aikoinaan minut töihin hän kertoi jotenkin näin:

"Kun teet ahkerasti töitä, saat palkkaa ja kesäloman ja sitten vanhuudessa hiukan eläkettä." Tämä oli sopimus, minä tein 30 vuotta töitä, sain hiukan palkkaa ja kesälomat ja nyt eläkettäkin.

Enkö ole työlläni ansainnut ja kartuttanut eläkettä? Saanko nyt vain sosiaalitukea? Väitätkö Pekka että minä olen sosiaalipummi?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Otahan aamupäivälääkkeet. Se että eläke on sosiaaliturvaa ei ole millään tavoin loukkaavaa. Työnantajallasi ei myöskään ollut mitään valtuuksia tehdä lupauksia nuorempien ikäluokkien puolesta. Jos te olisitte keksineet säästää eläkkeet omalle tilillenne, tilanne olisi toinen.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Kommenttisi aamupäivälääkkeiden otosta osoittaa valitettavasti kykenemättömyytesi dialektiseen kommentointiin. Tälläiset heitot osoittaa osoittaa kyvyttömyyden myötäelämiseen.
Mitä tulee taasen itse blogistin vanhuuselkeläisten saamasta vanhuuseläkkestä sosialiturvaksi miellettynä on mielikuvaterroria.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #7

Kela ja työttömyyskassat ovat myös sosiaaliturvarahastoja kuten eläkerahastotkin. Ilmeisesti mikään ei sitten enää ole sosiaaliturvaa ja sille kaikelle rahan jakamiselle on keksittävä uusi nimi jotta eläkeläiset eivät menetä malttiaan.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen Vastaus kommenttiin #7

Mikä tässä on mielikuvaterroria?

Eläkejärjestelmä on osittain rahstoiva, eli työntekijöiden palkoista pidätettäviä eläkemaksuja ei laiteta säästöön vaan niillä maksetaan nykyisiä eläkkeitä. Tässä ei sinänsä olisi ongelmaa, mutta kun eläkemaksut ovat moninkertaistuneet viime vuosikymmenten aikana, järjestelmä ei ole oikeudenmukainen sukupolvien välillä.

Käyttäjän ILgron11 kuva
Irja Laamanen Vastaus kommenttiin #9

Jättieläkkeitä nauttivien määrä kiinnostaisi? Miksi joku saa monikertaisen eläkkeen suhteessa toisiin eläkeläisiin. Kaikki eläkkeen maksuun osallistuneet ovat keränneet varoja eläkeyhtiöille tallennettavaksi. Miten Elop ansaitsi täällä muutamassa vuodessa 5000 euron eläkkeen itselleen. Sitä en ymmärrä lainkaan. Eläkekatto olisi todella paikallaan. Olen sitä jo aiemmin ehdottanut, mutta poliitikkojen omat eläkkeet estävät tälle asialle mitään tekemästä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #34

Eihän noita tarvitsisi ihmetellä kun jokainen säästäisi oman eläkkeensä. Mutta on sekin aika perseestä että yksi heittää kassaan tonnin ja toinen miljoonan, niin sitten tuo tonnin heittänyt rupeaa elämöimään että molemmat me sinne rahaa kerättiin! Käytännössä vain toinen keräsi.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Juuri tämä on yleinen harhakäsitys. Kuten kirjoituksessani toin esille, eläkkeet eivät ole "siirrettyä palkkaa" tai säästöjä vaan tulevaisuuden työntekijät maksavat ne.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Mahtaako laki kieltää pyramidijärjestelmät? Odotan liberaalilta pikkasen laajempaa näkemystä kansan sosiaaliturvasta. Et millään kykene saamaan nykyistä eläkejärjestelmää yksin omassa eriössään tolkun systeemiksi.

Yllytän miettimääm todellista "yhdenluukun" järjestelmää. Kutsun sitä kansalaisturvavakuutukseksi (varmasti riittävän pitkä sana; lyh: Katuva).

Se kuuluu kaikille suomen kansalaisille lähtien lapsen syntymästä, jatkuen koko elämän ajan aina siihen asti, kun multaa rapisee arkulle.

Kaikki, siis kaikki tuet siirtyvät yhden järjestelmän alle. Kaikki ovat velvollisia kartuttamaan kassa kykyjensämukaan. Esimerkiksi lapsilisistä menee aina sovittava osuus kassaan. Opiskelijalla on mahdollisuus saada kassasta tukea, mutta on huomioitava, että se on aina vastikkeellista. Perälautana on inhimillisyyden nimissä kassan käyttö harkinnanvaraisesti ja satunnaisesti. Vapaamatkustajia kassa ei kestä.

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Jos eläke olisi siirrettyä palkkaa niin varsin kurjaa palkkaa se meidän nuorempien osalta on, kun eläkemaksuja on nostettu, eläkettä leikattu ja eläkeikää on nostettu.

Matti Rissanen

Vuodesta 2013 lähtien eläkemaksut eivät ole kattaneet eläkemenoja, joten mitään osaa eläkemaksuista ei ole voitu rahastoida - paitsi kirjanpidollisesti. Vaje on katettu eläkerahastojen tuotoilla.

Eläkkeiden korotuksissa voitaisiin mennä euromääräisiin korotuksiin, jota mikään perustuslaki ei estäne. Kimmokiljuslaiset eivät tähän malliin suostu, he hyvätuloisina eläkeläisinä haluavat prosenttikorotukset ja lisäksi 100%-kytkennän palkkoihin.

Käyttäjän jonirikkola kuva
Joni Rikkola

Tulonsiirto? Nykyiset eläeläiset ovat maksaneet päivähoitosi, neuvolasi ja koulutuksesi poju. He ovat rakentaneet hyvinvointi Suomen, jonka porvarit nyt romuttavat ja ryöstävät. Olisko niin, että työväestö maksaa vain velkaansa, mutta huonosti..

Käyttäjän mikkokokko kuva
Mikko Kokko

Mitäs minä olen maksanut työurani? Paitsi korkeampaa eläkemaksua kuin nykyiset eläkeläiset koko työuralta.

Joku pointtihan siinä täytyy olla jos omaa eläkettäni on leikattu 17%, maksamani työeläkemaksut ovat kasvaneet ja eläkeikääni on nostettu niin, että saan täyden (leikatun) eläkkeeni 67v 8kk. Ja kaikki tämä siinä ajassa kun olen säännöllisesti töitä tehnyt, vuodesta 2000

Käyttäjän ArtoNurmi kuva
Arto Nurmi

Aurinko paistaa ja linnut laulaa, mutta pieni "ajanuhraus" kuitenkin...

"Suurten ikäluokkien eläkemaksut ovat olleet hyvin pieniä verrattuna nykyisten työssäkäyvien eläkemaksuihin
"

Suuri ikäluokka on nimensä mukaisesti ollut suuri ikäluokka joka syntyi sodan runtelemaan maahan. Ei ollut juuri mitään niistä sosiaali-, terveys- ja perhepalveluista joita jälkisukupolvet ovat saaneet vaurastuneessa maassamme nauttia. Silloin myös palkat olivat pienemmät, kaikki kustannettiin itse ja työpäivät on olleet pitkiä. Silloin paljon enemmän hoidettiin lapset, vanhukset ja sairaat omatoimisesti.

Tuon ajan eläkemaksuja on turha suoraan verrata. Kuitenkin vuosikymmenien varrella ovat maksaneet silloin eläkkeellä olleiden eläkkeet.

Eläkemaksut otetaan työtulosta. Niitä tavallaan maksetaan sillä sopimuksella että itse aikanaan saa sopimuksen mukaisen eläkkeen. Ei se ole mitään muille tai muuhun tarkoitukseen sosialisoitavaa rahaa.

Sen ymmärtää että tuo noin parisataamiljardia rahastossa polttelee monen mieltä. Rahalle on käyttötarkoitus jo, eläkkeet. Nykysukupolven kannattaa kyllä miettiä kuka heidän eläkkeensä maksaa, kun jälkeläisiä ei tunnuta enää synnyttyvän. Silloin ei ole suurta ikäluokkaa, eli vanhempiamme, syytettävänä ja asioita hoitamassa.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Ei tässä ole lainkaan kyse eläkevarojen himoitsemisesta, vaan siitä että jokaisesta palkkaeurosta perittävät korkeat eläkemaksut näivettävät suomalaisia työmarkkinoita, sekä siitä että järjestelmä on sukupolvien välillä epäoikeudenmukainen, koska maksut ovat moninkertaistuneet.

On totta, että eläkerahastoissa on noin 200 miljardia, mutta luvattujen eläkkeiden summa liikkuu jo 700 miljardin paikkeilla.

Koska eläkejärjestelmässä kyse on käytännössä eläkeverosta ja sosiaaliturvasta, pitäisi jakoperusteita ja rahan keräämistä tarkastella uudelleen.

Käyttäjän ArtoNurmi kuva
Arto Nurmi

Totta tietenkin on että eläkemaksu on merkittävä menoerä rahoitettavaksi. Niin moni muukin kuin eläkemaksu tekee tuota "näivetystä". Palkasta pitää pystyä maksamaan paljon muitakin. Eläke, tai oikeammin työeläke, on tavallaan tietyllä matemaattisella kaavalla laskettua siirrettyä palkanmaksua. Monen reaalinen eläketulo on vuosien saatossa pienentynyt kun eläkkeet eivät pysy kustannusten perässä. Varsinkin asuinkustannusten nousu on ajanut monen jopa ahdinkoon.

Ajat ovat erilaiset. Nyky-yhteiskunnassa on paljon etuuksia nykysukupolville joista suuret ikäluokat eivät nauttineet. Eläkemaksut ovat suuremmat mutta niitä onneksi hilitsee tuo rahastoitu summa.

Toisaalta on paljon niitä jotka eivät saa työeläkkeitä. Näitä eläkemuotoja voi jo enemmän ajatella sosiaaliturvana. Mutta sen porukan joka ensin töissä käydessään maksaa paitsi veroja myös elämisensä sekä eläkemaksunsa, eläke-etuuksien "kimppuun" ei kyllä oikeudenmukaisuuden nimissä voi oikein heti käydä.

Jos eläkkeissä jotain haluttaisiin selvittää, se voisi olla määräajan jälkeen tuleva eläkekatto. Vertauksena työmies joka vääntää hitsipillillä 20-62v ja ehtii nostamaan pientä työeläkettä n. 10-15 vuotta vs. Korkeasti koulutettu "sisäsiistin" virkauran tehnyt työura 28-65v ja joka nostaa reilun kokoista eläkettä 20-25 vuotta. Käytännössä siis voisi hieman selvittää onko keskimäärin panos-tuotos -suhde eri eläkeryhmien välillä oikeudenmukainen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #35

"Ajat ovat erilaiset. Nyky-yhteiskunnassa on paljon etuuksia nykysukupolville joista suuret ikäluokat eivät nauttineet. "

Tuosta on helppo olla samaa mieltä ja todeta että siitä on kiitollisuudenvelka olemassa. Se ei silti linkity eläkemaksuihin. Kun itse olin ensimmäistä kertaa töissä, eläkeikä oli kai jotain 65 vuotta. Nyt se on 69 vuotta ja 7 kuukautta ja silti eläketaso on pienempi. Kaupan päälle eläkemaksutkin ovat korkeammat. Meidän nuorempien ikäluokkien eläke-etuja on oikeasti leikattu ja reilusti siinä missä vanhempien kohdalla niitä on vähän fiilattu.

Samalla nykyisten ikäluokkien tuntuu olevan mahdotonta ylläpitää sitä luotua hyvinvointivaltiota. Edes nousukaudella julkista velkaa tai vaihtotasetta ei saada kuriin, ennätyspitkästä kuivasta kaudestakaan ei ole selvitty. Ehkä vanhempien ikäluokkien olisi pitänyt jättää se sossu vähän vähemmän anteliaaksi ja säästää nuo rahat eläkkeisiin. Samalla me nuoremmatkin saattaisimme tehdä töitä enemmän kun sossun tissi ei olisi tehnyt niin monesta niin avutonta.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Anteeksi Pekka Pylkkänen ja muut.
Jäätyäni eläkkeelle 18 vuotta sitten laskeskelin Excelillä maksettuja vuosittaisia eläkemaksuja, niiden korkokertymää koronkorkolaskulla ja lopuksi eläkkeiden riittävyyttä annuiteettiperiaatteella laskettuna.

Laskelmani ovat vain minun yritelmiä. Ehkä Pekka Pylkkänen tai joku muu fiksu asiaan perehtynyt voisi oikoa laskelmiani tai vielä parempi että tekisi kokonaan uudet ja oikeammat laskelmat.

http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Tutkimuksia/Tutk...
ja sivulta klikkaa Eläkepommi.xls

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Unohdat excelistäsi sen, että vain neljännes Möttösen maksuista on rahastoitu, loput on käytetty jo sinä vuonna kun Möttönen ne maksoi.

Kyse ei siis ole eläkemaksusta, vaan eläkeverosta.

Tämän termin virheellisyys on suurin syy eläkkeisiin liittyviin väärinkäsityksiin.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Et sitten jaksanut tutkia tarkemmin laskelmiani. On väärin vertailla vain tulevia ja lähteviä rahavirtoja. Lisäksihän on ennestään kerättynä satoja miljardeja rahaa erilaisina sijoituksina jotka koko ajan tuottavat korkoa korolle.

Nyt töissä olevien maksut pitää viedä "eläketilille" joka koko ajan saa uusia maksuja ja kasvaa korkoa korolle.

Meidän eläkkeellä olevien osalta pitää laskea että me koko ajan syömme kasvattamaamme eläkepottia. Jokainen kuukausittainen eläkemaksu pienentää pottia mutta loppuosa kasvaa silti korkoa korolle.

Onko tällainen laskeminen niin vaikeaa? Kaikilla on hienot tietokoneet, kaikki ovat käyneet hienoja kouluja ja monilla on hienoja titteleitä. Miksi kukaan ei laske?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #19

"Nyt töissä olevien maksut pitää viedä "eläketilille" joka koko ajan saa uusia maksuja ja kasvaa korkoa korolle."

Kun ei kokonaisuudessaan viedä, eikä koskaan ole viety - te eläkkeellä olevat olette kasvattaneet neljänneksen siitä eläkepotista jonka luulitte kasvattaneenne.

Ja se neljännes on tämä:

"Lisäksihän on ennestään kerättynä satoja miljardeja rahaa erilaisina sijoituksina jotka koko ajan tuottavat korkoa korolle."

Käyttäjän ArtoNurmi kuva
Arto Nurmi

Kännykkäni ei avannut tuota taulukkoa, mutta mitä kaikkea Möttösen maksaman rahan pitäisi riittää maksamaan?

Eihän kukaan maksa omaa eläkettään samantien vaan se kerrytetään työvuosien aikana. Jos tuona aikana maksetut maksut kokonaan hänelle itselleen ajateltuna riittäisi hyvin hänen nostamaansa eläkkeeseen, voitanee todeta hyvillä mielin hänen kuitanneen itse eläkkeensä?

Eläkemaksu on maksu joka on aikanaan saatavan oman työeläkkeen "etukäteismaksu" vaikka juuri sillä maksuhetkellä se raha meneekin "järjestelmään". Jokaisella sulupolvella on velvollisuutensa pitää osaltaan järjestelmä kunnossa. Nythän puhutaan taas ongelmista kun syntyvyys on romahtanut. Mutta ei siitä kai voi ensimmäisenä nykyeläkeläisiä mennä syyttämään?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #37

Mutta jos sisääntuleva raha ei riitä, pitää panna suu säkkiä myöten ja tyytyä vähempään. Eläkkeeltä voi myös aina palata työelämään maksamaan eläkekassaan lisää rahaa.

Käyttäjän ArtoNurmi kuva
Arto Nurmi Vastaus kommenttiin #40

Töihin ei ole kovin helppo kyllä palata 65-75 vuotiaana... Kun se on vaikeaa myös nuoremmille.

Moni eläkeläinen on "suu säkkiä myöden". Eläkkeet eivät ole kovin isoja ja verotus on ankaraa. Nousevat kustannukset kuten kiinteistövero on yhtä lailla maksettava. On tavallisen paljon ikänsä töitä tehneitä joiden eläkkeet ovat siinä tonnin luokkaa kuussa.

Jokainen tietenkin katsoo omien asioidensa kautta. Tässä maassa on kuitenkin mm. ilmaset korkeakoulut, opintotuet ja asumistuet ym. Kyllä täällä saamapuolella on nuoremmat ikäluokatkin.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Jos Pekka Pylkkänen ei jouda laskemaan niin keskustelun aloittaja Tuomas Tiainenhan on diplomi-insinööri. Hän varmaan hetkessä laskee tällaiset asiat kunnolla niin että kellään ei ole sitten enää nokan koputtamista. Toivottavasti hän panee laskelmansa nettiin jotta muutkin voivat tutkiskella niitä.

Asiahan on sen luonteinen että se voidaan laskemalla selvittää täydellisesti. Jokainen voi sitten itse laskeskella eri tuottoprosenteilla. Mitä tässä suuta soittamaan?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jos rahastoja olisi kasvatettu 60-luvulta lähtien nykyisen eläkemaksuprosentin mukaan, siellä olisi niin paljon rahaa että jokaiselle eläkeläisille voitaisiin maksaa 100.000€ vuodessa eläkettä eikä sitä edes oikein huomaisi eläkerahastoissa. Mutta kun ei kasvatettu. Ne rahat pantiin johonkin muualle.

Oletetaan että vuonna 1960 vaikka 1.5 miljoonaa ihmistä olisi tienannut tonnin (euroissa) kuukaudessa ja maksanut 25% eläkemaksua. Nuo sitten osakeindeksiin 10% tuottoa p.a. ja pelkästään tuon yhden vuoden maksuista olisi kertynyt nyt jo reilun tuhannen miljardin kassa. Nykyeläkeläiset eivät kuitenkaan säästäneet oikeastaan mitään sinne eläkerahastoon ja vaativat sieltä kohtuuttomia etuja.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Ajattelepa Amos Ahonen eläkekassoja pankkina:
Päivässä tulee rahaa sisään tonni.
Samaan aikaan nostetaan tililtä kaksi tonnia.
Nyt voisi pinnallisesti tarkasteltuna väittää että tappiota tulee, kohta rahat loppuu.

Mutta mitäs se vaikuttaa jos samanaikaisesti pankilla on miljardi sijoituksina jotka tuottavat miljoonia ja miljoonia, pankin rahavarat vain kasvavat vaikka propagandistit muuta väittävät.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Ilmeisesti minulle -

Eikös tuolla logiikalla pankista voi nostaa määrättömästi?

Jos ei, paljonko pankista voi nostaa tarkalleen?

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Ei tietenkään pankista voi nostaa määrättömästi.
Jos pankissa on rahaa, siis talletuksia miljardeja, silloin tietysti voi nostaa omat talletuksensa plus niiden koron.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #23

Oma talletuksesi on edelleen neljännes eläkemaksuistasi, niillä ei kuuhun saakka pääse.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala Vastaus kommenttiin #25

Tällä hetkellä eläkekassojen sisään ja ulos menevät vuosittaiset rahavirrat ovat suunnilleen yhtä suuria. Eikö niin? Lisäksi rahastoissa on parisataa miljardia joka koko ajan tuottaa.

Jos eläkkeläisten ja työssä käyvien suhde pysyy jatkossa nykyisen suuruisena, silloinhan rahavirrat vastaavat toisiaan ja eläkekassojen paria sataa miljardia ei tarvita, se kasvaa korkoa koko ajan.

Jos eläkeläisten määrä kasvaa niin silloin tulorahoitus ei riitä kattamaan maksettavia läkkeitä. Mutta sitä vartenhan on jemmassa 200 miljardia. Jos vuotuinen tuotto ei riitä, silloin pitää ruveta syömään pääomaa. Sitä vartenhan se on kerätty.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #27

"Jos eläkkeläisten ja työssä käyvien suhde pysyy jatkossa nykyisen suuruisena, silloinhan rahavirrat vastaavat toisiaan ja eläkekassojen paria sataa miljardia ei tarvita, se kasvaa korkoa koko ajan."

Näin ei tapahdu, vaan tilanne huononee jatkuvasti - kts kuva:

http://www.stat.fi/til/vaenn/2009/vaenn_2009_2009-...

"Jos eläkeläisten määrä kasvaa niin silloin tulorahoitus ei riitä kattamaan maksettavia läkkeitä. Mutta sitä vartenhan on jemmassa 200 miljardia. Jos vuotuinen tuotto ei riitä, silloin pitää ruveta syömään pääomaa. Sitä vartenhan se on kerätty."

Ja entä sitten kun pääoma on syöty? Lienee sen ajan murhe, joka kuvastaa nykyeläkeläisten näkemystä laajemminkin.

Jos kiinnostaa, on minulla tarjota ratkaisukin ongelmaan:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/214000-o...

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala Vastaus kommenttiin #29

Näinhän se on, eläkeläisten määrä vielä jonkun aikaa kasvaa.

Kuule Amos, sinulla on kaikki edellytykset esittää tämän eläkeasian tilanne laskelmilla. 18 vuotta sitten minä omalta osaltani hiukan pengoin asiaa. Se on pahasti kesken ja kaipaa uusia tietoja. Olen ehdottanut tätä monille poliitikoille. Ketään ei tunnu kiinnostavan.

Tee laskentaohjelma Excelillä jolla jokainen voi laskea oman maksamansa eläkemaksun ja tulevan eläkkeen. Tämä yksilön laskelma ensin, lisäksi tuleva väestönkehitys. Tähän kaikkeen on tarvittava data olemassa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #31

Näkisin että kalkyylit on kyllä tehty, moneen kertaan, esimerkiksi täällä: https://www.etk.fi/wp-content/uploads/Yksityisaloj...

Kysymys on lähinnä siitä, miten kokonaisuuden saisi tiristettyä ymmärrettävään muotoon, esimerkiksi yhteen exceliin.

Parametrien pitäisi olla ainakin syntymävuosi, tuotto%, rahastointiaste, sukupuoli, palkka, syntyvyysaste.

Lopputuloksena kertoisi kuinka paljon saat eläkettä, kuinka suuren osan maksat omasta eläkkeestäsi, ja paljonko muut maksavat.

En lupaa että tälläisen askartelen, mutta katsotaan.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala Vastaus kommenttiin #32

Siinähän sitä tulikin jo tietoa mitä pitäisi tehdä.
Minä en usko eläkekassojen vääristelyihin. On harhaanjohtavaa väittää että työssä käyvät maksaisivat edes osan minun eläkkeestäni. Täytyisi pitää erillään käsitteet mitä eläkeläinen on maksanut tulevia eläkkeitä varten, ne on rahastoitu.

Työssä käyvien maksujen pitäisi ainakin kirjanpidollisesti mennä kokonaisuudessaan rahastoihin.

Käytännössä rahastoihin ei tarvitse koskea kun menot voidaan hoitaa juoksevilla tulolla, mutta kirjanpidollisesti ne ovat eri asioita.

Yhtä hullua olisi aikaisemmassa esimerkissä sanoa että säästöön rahojaan tuova maksaa rahoja nostavan nostot.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #33

"On harhaanjohtavaa väittää että työssä käyvät maksaisivat edes osan minun eläkkeestäni."

Työssäkäyvät maksavat eläkkeestäsi n. 75%, eikä tässä ole mitään harhaanjohtavaa.

"Täytyisi pitää erillään käsitteet mitä eläkeläinen on maksanut tulevia eläkkeitä varten, ne on rahastoitu."

Tätä käsitettä kutsutaan rahastointiasteeksi, ja se on Suomessa noin 25%. Aiheesta lisää: https://www.talouselama.fi/uutiset/tassa-on-suuri-...

"Työssä käyvien maksujen pitäisi ainakin kirjanpidollisesti mennä kokonaisuudessaan rahastoihin."

Eivät mene kokonaisuudessaan, edes kirjanpidollisesti.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala Vastaus kommenttiin #36

Tuo on hävytön valhe että joku maksaisi minun eläkettäni. Mikään ei sitten mennyt perille.

Päästyäni eläkkeelle 18 vuotta sitten tein Excelillä laskelmat maksuista ja eläkkeestä kuten jo aiemmin kerroin. Laskelmieni mukaan minä olen maksanut eläkekassaan niin paljon että siitä ja sen tuotosta riittäisi minulle kaksinkertainen eläke mitä nyt saan.

Jos minä vien pankkiin tonnin ja kassa antaa samat rahat seuraavalle nostajalle, niin minäkö maksoin nostajan nostot? En keksi enää parempaa rautalankamallia:)

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #42

"Tuo on hävytön valhe että joku maksaisi minun eläkettäni. Mikään ei sitten mennyt perille."

Voit verrata asiaa näin - valtio maksaa 95% ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta, joka kustannetaan veroista, loput 5% tulee työttömyyskassasta, jonne maksat jäsenmaksua.

Työssäkäydessäsi maksat veroja, ja kun saat kenkää, ansiosidonnainen alkaa juosta.

Oletko tällöin maksanut oman ansiosidonnaisesi, vai maksaako sen joku muu?

Kärjistettynä eläkejärjestelmä eroaa ylläolevasta vain siltä osin, että työttömyyskassan 5% sijaan eläkekassan vastaava luku on 25%.

edit: Yleisesti: jos maksat veroja, menevätkö rahat jonnekin pankkiin odottamaan sinua?

"Jos minä vien pankkiin tonnin ja kassa antaa samat rahat seuraavalle nostajalle, niin minäkö maksoin nostajan nostot? En keksi enää parempaa rautalankamallia:)"

Luulit vieneesi tonnin pankkiin, mutta todellisuudessa veit sinne vain 250e - tässä se rautalanka.

Selvennyksenä tämä kuva:

https://www.etk.fi/wp-content/uploads/600px_fi-1.png

Valtaosa rahoista ei kulje "pankin" kautta.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala Vastaus kommenttiin #43

Etk:n kuviota voi tulkita monella tavalla. Minä tulkitsen sitä niin että työeläkemaksut + valtion osuus + tuotot menevät eläkekassan kasvattamiseen. Minun eläkkeeseeni 100 prosenttisesti riittää minun maksama osuus.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #46

Tulkitset montaa asiaa omaksi parhaaksesi, ei se silti siitä totta tee.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala Vastaus kommenttiin #48

En ole väittänytkään että minun toteamukseni olisivat totuuksia.
Mutta jos minä olen maksanut oman eläkkeeni reilusti etukäteen, on mielestäni väärin/loukkaavaa väittää että jotkut muut osallistuisivat minun eläkkeeni maksamiseen.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #50

Et ole maksanut omaa eläkettäsi etukäteen, siitähän tässä on kyse. Olet maksanut eläkeveroa.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala Vastaus kommenttiin #51
Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #52
Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Eräs tuttu lääkäri teki Britanniassa pitkän, pitkäpäiväisen ja työteliään yli 40 vuoden työuran. Hän menehtyi ikävästi vain vuosi eläkkeelle jäämisestään. Eläkevaroja ei sosialisoitu Suomen tapaan, vaan rahastoidut varat ohjattiin kuolleen leskelle vainajan tahdon mukaisesti. Varoja oli kertynyt liki 3 miljoonaa puntaa.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Aloittaja Tuomas Tiainen väittää:
"Tällä hetkellä jokaisesta palkkaeurosta maksettavasta yhteensä 24 prosentin eläkemaksusta eläkevaroihin tilitetään vain noin neljäsosa. 75 prosenttia maksetusta eläkemaksusta ei siis ole mitään säästettyä rahaa — se menee tällä hetkellä eläkkeellä olevien eläkkeiden maksamiseen."

Tätä jo kyselin Amokselta, mutta mitäs Tuomas sanot, jos eläkekassoja verrataan pankkiin:

Päivässä tulee rahaa sisään tonni.
Samaan aikaan nostetaan tililtä kaksi tonnia.
Nyt voisi pinnallisesti tarkasteltuna väittää että tappiota tulee, kohta rahat loppuu.

Mutta mitäs se vaikuttaa jos samanaikaisesti pankilla on miljardeja sijoituksina jotka tuottavat miljoonia ja miljoonia, pankin rahavarat vain kasvavat vaikka päivittäiset menot ovat tuloja suuremmat.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Kyse ei ole siitä, pystytäänkö eläkkeitä maksamaan. Järjestelmä kestää kyllä, kun maksuja voidaan aina korottaa. Kyse on siitä, että maksujen korottaminen osittain rahastoivassa järjestelmässä ei ole oikeudenmukaista, ja siitä, että korkea eläkemaksujen taso (nyt jo yli 24% jokaisesta palkkaeurosta) näivettää suomalaisia työmarkkinoita.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Vielä yksi kuviteltu esimerkki:

Jos Ville käy työssä 40 vuotta ja palkka on 20.000€/v.
Se tekee kaikkiaan 800.000€.
Jos hän joutuu maksamaan eläkettä varten 20 prosenttia, eläkekassaan kertyy 160.000€.

Jos Ville elää 16 vuotta, hänelle eläkepotista riittää 10.000€/v eli puolet palkasta.

Huomatkaa, korkoa tulee koko 40 vuoden ajan kasvavalle summalle. Samaten eläkettä maksettaessa korkoa tulee koko ajan vähenevälle summalle. Väitän että korko eli rahaston tuotto huomioiden eläke voisi olla yhtä suuri kuin palkka on ollut!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jos Ville on jäänyt eläkkeelle siinä vuosituhannen taitteessa, hän on maksanut palttiarallaa 10% eläkemaksuja. Alkupään tuottoisimmat vuodet 5%. Lisäksi Ville on melko harvinainen tapaus jos hän on onnistunut tekemään 40 vuoden työuran. Eikä myöskään kannata unohtaa että eläkkeitä korotetaan vuosittain. Villen täytyy myös rahoittaa Venlan eläkkeitä, kun tämä jää eläkkeelle kuusikymppisenä ja elää melko paljon pidempään kuin Ville.

Jos Ville olisi säästänyt itse 20% palkastaan 40 vuoden ajan, hän olisi eläkkeelle jäädessään miljonääri. Mutta hän on valinnut päättäjät jotka ovat tehneet toisenlaisen systeemin. Siinä ihmiset maksavat eläkeveroa ja saavat sitten pienen eläkkeen jos saavat. Todella moni voittaa sillä Eläköityminen työkyvyttömyyden perusteella on niin Yleistä. Moni sitten vastaavasti häviää.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Viimeisessä kappaleessa Pekka on aivan oikeassa. Sitä minä olen yrittänyt kyllästymiseen asti todistella että eläkemaksujen lopullinen kertymä pitää laskea kuten oikean sijoituksen tuotto. Minun vaatimattomat laskelmani osoittavat että eläkekassoihin on kertynyt ja kertyy ainakin kaksi kertaa suurempi summa kuin mitä todella maksetaan eläkkeitä.

On oma juttunsa miksi tällaisia miljardikassoja kootaan.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Se on jossittelua, sillä isoja eläkerahastoja ei kerätty kuin aivan viime aikoina. Jos rupean nyt säästääkään, sään tuoton tästä eteenpäin, en tästä taaksepäin.

Matti Rissanen

Eläkemaksuilla ei ole sitten vuoden 2012 pystytty rahoittamaan eläkkeitä, vaan puuttuva osa on jouduttu ottamaan eläkevarojen tuotoista. Eli eläkemaksuista ei ole kartutettu eläkevaroja muuta kuin kirjanpidollisesti.

https://www.tela.fi/instancedata/prime_product_jul...

TELAn raportin sivu 23 mukaan TyEL-eläkemenot tulevat olemaan pysyvästi merkittävästi suuremmat kuin TyEL- eläkemaksut, joten rahastoja ja niiden tuottoja syödään ja rahastoja käytetään työeläkemaksujen kurissapitämiseen. Huom! luvut prosentteja palkkasummasta.

Rahastoista/tuotoista otettiin eläkkeiden maksuun nettona eläkemaksujen lisäksi
2017 1,8 mrd€
2016 1,2 mrd€
2015 0,8 mrd€
2014 0,4 mrd€
2013 0,9 mrd€

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala

Ajattelepa Matti Rissanen eläkekassoja pankkina:

Päivässä tulee rahaa sisään tonni.
Samaan aikaan nostetaan tililtä kaksi tonnia.
Nyt voisi pinnallisesti tarkasteltuna väittää että tappiota tulee, kohta rahat loppuu.

Mutta mitäs se vaikuttaa jos samanaikaisesti pankilla on valtavat sijoitukset jotka tuottavat miljoonia, pankin rahavarat vain kasvavat vaikka propagandistit muuta väittävät.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Matti Rissanenhan totesi kommentissaan, että rahaa otetaan niin paljon että rahavarat eivät kasva.

Keskustelu on nyt myös lähtenyt sivuraiteille. Ei eläkejärjestelmän kestävyys sinänså ole vaarassa - jos rahat uhkaavat tulevaisuudessa loppua, maksuja voidaan aina korottaa. Niin onkin jo tehty. Ongelma on siinä, että tämä näivettää suomalaisia työmarkkinoita eikä ole oikeudenmukaista.

Käyttäjän LeoMirala kuva
Leo Mirala Vastaus kommenttiin #56

Pahinta oli Tuomas sinun juttusi otsikko "Eläkkeitä pitäisi ajatella sosiaaliturvana". Mielestäni olen maksanut tuplana oman eläkkeeni. On väärin väittää että minä nautin sosiaaliturvaa.

Eläkekassojen rahavarannothan koko ajan kasvavat. Ne ovat liian suuret, mutta elinkeinoelämä ilmeisesti silti hyötyy niistä.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen Vastaus kommenttiin #58

Mielipiteesi ei valitettavasti vaikuta tosiasioihin: eläkejärjestelmä on osittain rahastoiva, jolloin aina tietyn hetken työssäkäyvät maksavat valtaosan senhetkisten eläkeläisten eläkkeistä. Jos tällaisessa järjestelmässä maksuja korotetaan reippaasti, syntyy epäoikeudenmukainen asetelma.

Matti Rissanen Vastaus kommenttiin #56

Eläkerahastot eivät kasva eläkemaksuista, mutta kasvavat arvonnousuista (tai pienenevät arvonlaskuista) ja kassatuotoista.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen

Eläkevastuulaskelmien ideaa en ole vielä keksinyt. Tai siis sitä, miten niitä yleensä tulkitaan.

Tuntuu kuin ne rahat tuleviin eläkkeisiin pitäisi olla tässä ja nyt, unohdetaan suosiolla tulevat tyel-maksut ja todennäköisesti jatkossakin voittoa tekevät rahastot. Samalla logiikalla minäkin voisin voivotella, kun rahani eivät juuri nyt riitä 20 tai edes 10 vuoden päästä tuleviin sähkölaskuihin.

Sen suhteen olen optimisti, että tulevaisuuden haasteet eivät kaadu ainakaan työeläkerahastojen riittävyyteen, pikemminkin yleisen panikoinnin loputtua huomataan, että tyel-maksuja voitaisiin laskeakin ja töitä riittäisi entistä useammalle työelämässä olevalle ja tulevalle, aiempia pienemmille ikäluokille.

Käyttäjän SatuLassila kuva
Satu Lassila

Vanhuuden ajan sosiaaliturvaan kuuluvat vanhuuseläkkeet kuuluvat EU:n sosiaaliturva-asetuksen asiallisen soveltamisalan piiriin ja ovat näin ollen myös maastavietävä etuus. Tarkoitatko, että siirtäisit ne sosiaalihuoltoon ja asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset