Epäilevä Tuomas

Perusteltu perintövero – kaikki raha on moneen kertaan verotettua

Perintö- ja lahjaveron poistamista koskeva kansalaisaloite on ylittänyt 50000 allekirjoittajan rajan ja on menossa eduskuntaan käsiteltäväksi. Perintöverokeskustelussa usein toistuva argumentti on, että perintövero on väärin, koska verot omaisuudesta on jo kerran maksettu. Perustelu ontuu, sillä kaikki taloudessa kiertävä raha on moneen kertaan verotettua. Samalla tavalla verotetaan esimerkiksi ihmisten kulutukseen käyttämää rahaa, vaikka siitäkin rahasta verot on jo maksettu. Välillä kuulee myös väitettävän, että perintövero on "omaisuusvero", vaikka samanlainen transaktio siinä tapahtuu perinnön jättäjältä sen saajalle kuin vaikkapa palkkaa maksettaessa.

Valtion pitää joka tapauksessa verottaa tai ottaa lainaa täsmälleen päätetyn budjetin loppusumman verran (itse toki löytäisin budjetista miljardikaupalla karsittavaa). Tämän summan verottaminen kannattaisi tehdä sellaisella tavalla, joka aiheuttaa mahdollisimman vähän taloudellista haittaa. Jos perintöverosta luovutaan, sama summa tullaan keräämään muiden verojen kautta, ja kun katsoo tämänhetkistä verotuksen kokonaisuutta, tärkeää olisi siirtää painopistettä poispäin työn verotuksesta. Perintövero ei ole haitallisimmasta päästä veroja, jos vertaillaan verojen taloudellisia haittavaikutuksia. Työn verotus vähentää työn tekemistä - perintöverolla ei ole vastaavaa suoraan hyvinvointia vähentävää vaikutusta.

Perintövero ei ole ongelmaton vero, mutta todelliset ongelmat ovat aivan muualla kuin siinä, että raha olisi jo verotettua. Oikeita epäkohtia ovat esimerkiksi se, että perittävä omaisuus voi olla epälikvidiä ja verot pitää maksaa ennen kuin omaisuuden voi realisoida.  Veron summa voi myös määräytyä ennen kuin mahdollisesti arvoltaan vaihtelevan omaisuuden hallinta siirtyy perijälle. Perimisessä saattaa siis olla suuriakin yksinomaan verotuksesta aiheutuvia riskejä. Perintöveroa on myös varsin helppo vältellä laillisesti, jos taloudellisia resursseja siihen löytyy.

Jos nykyisen perintöveron ongelmat korjataan, eikä nykyiseen kohtuulliseen tasoon kosketa, on perintövero muiden verojen rinnalla aivan varteenotettava vaihtoehto valtion tulojen keräämiseen.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (75 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"... kun katsoo tämänhetkistä verotuksen kokonaisuutta, tärkeää olisi siirtää painopistettä poispäin työn verotuksesta."

Perintöveron merkitys valtiontaloudelle on kuitenkin verraten merkityksetön. Sen verran voisi kyllä säästääkin rakenteita uudistamalla. Ja toisaalta, jos tarvitaan paikkausta, niin voisi ajatella Ruotsin tasoista ALV:ta, jolloin vastaava summa saataisiin takaisin jo sillä keinoin.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Ehdotuksesi alv:n nostosta lisäisi edelleen eriarvoistumiskehitystä. Siirtyminen osittain progressiivisesta enemmän varakkaisiin kohdistuvasta verosta kulutuksen tasaveroon laskisi jälleen vähätuloisten ostovoimaa, mutta ilmeisesti se ei haittaa. Sinällään se toki noudattaisi tämän hallituksen linjaa.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

Aika monen veron merkitys valtiontaloudelle on karkeasti samaa luokkaa kuin perintöveron, joten samanlainen tyhjiössä käytävä keskustelu voidaan käydä myös niistä. Yhteensä ne ovatkin jo jotain muuta kuin kevyesti rakenteista säästettäviä.

Noiden verojen joukossa taas on aika monta sellaista, joiden poistamisella olisi ihan eri tavalla vaikutusta taloudelle.

Itse näkisin (ja taisipa siitä tulla juuri tutkimustuloksiakin) huomattavasti hyödyllisempänä esimerkiksi varainsiirtoveron poistamisen. Sillä on vaikutuksia esimerkiksi työvoiman liikkuvuuteen ja siten työvoiman tarjontaan, toisin kuin tällä pääosin passiiviväestöön keskinäisten varallisuuden siirtojen verotuksella.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Varainsiirtovero joutaisi myös poistettavaksi.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#1
Suomen ALV on todella matala ja kaipaa korjausta.

Käyttäjän jallerajala kuva
Jari Rajala

Verokertymältään melko merkityksettömät (ei saajalle) perinnöt pitää saada verottaa, mutta toisaalla, valtio harrastaa itse veronkiertoa, luit oikein! Kaikkea ei pieni veronmaksaja voi ymmärtää :o

"Valtion omistajapolitiikkaa koskevan periaatepäätöksen (13.4.2016) mukaan yhteiskuntavastuu on valtionyhtiöiden perusarvo. Sen mukaisesti ”yhteiskuntavastuun kantamisen tulee näkyä esimerkiksi periaatteena, että verot maksetaan siihen maahan, missä tulos syntyy”.

- Tällä lausumalla valtio-omistaja siunaa Fortumin aggressiivisen verosuunnittelun. Väistämättä tulee mieleen, että onko Fortum toiminut asiassa valtion verokonsulttina. Reijo Kostiainen pohtii.

Suomen valtion linjaus verojen maksamisesta poikkeaa täysin EU:n komission periaatteesta, jonka mukaan verot pitäisi maksaa niissä maissa, missä liiketoiminnan varsinainen arvonluonti tapahtuu."

Fortumin verotettava tulos Irlannin veroparatiisissa suurempi kuin Suomessa > https://m.iltalehti.fi/talous/201803212200826113_t...

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Kahden ensimmäisen kommentoijan näkökulma on sitä järkevää perintöveron kritiikkiä: pitäisi pohtia ylittääkö (perintöveron tapauksessa suhteellisen pienen) verokertymän hyöty verosta aiheutuvat haitat, ja miten ne suhtautuvat muihin veroihin.

Käyttäjän JuhaKuusama kuva
Juha Kuusama

Epäoikeudenmukaisuuden kokemus tulee silloin, kun verojen maksua varten pitää ottaa pankkilainaa (verot tulevat maksuun liian aikaisin) tai omaisuutta pitää realisoida vaikka ei haluaisi. Entä jos valtio tulisi äänettömäksi yhtiömieheksi? Ts. valtio omistaisi tietyn osuuden perintönä saadusta kesämökistä, kotitilasta tai yrityksestä, mutta ei osallistuisi sen päätöksentekoon? Valtio saisi rahansa, kun omaisuus realisoidaan, luultavasti saisi myyntivoittoakin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo olisi sosialismia. Parempi versio olisi sellainenkin, jossa valtio antaisi omaisuuden kiinnityksen vastineeksi veroja vastaavan määrän lainaksi. Lainalla ei olisi korkoa eikä maksuaikaa lainkaan. Toki sen voisi maksaa milloin haluaa ja viimeistään realisoinnin yhteydessä, jolloin valtio saisi osansa automaattisesti.

Käyttäjän JuhaKuusama kuva
Juha Kuusama

Paljon parempi ehdotus.

(Se ei tosin muuta asiaa; kaikki omaisuuteen kohdistuva verotus on sosialismia, on kyse sitten kiinteistöjen, autojen, perinnön, tai lahjan verotuksesta, ja vielä tässä järjestyksessä. Vaihdannan (vapaaehtoiseen liiketoimeen osallistuminen) ei ole. Vaikeaksi tämän tekee se, että haittavaikutuksiltaan nämä ovat paljon lievempiä kuin vaihdannan verotus (esim työn). Tuomas on tässä kohtaa oikeassa. Ja ei tästä ei tarvitse aloittaa pitempää keskustelua, menee aiheen vierestä - eikä ratkea alle 1000 kommentin:-). )

Käyttäjän jvht297 kuva
Juuso Tuunanen

Mutta mitä merkitystä sillä on, että joku asia on tai ei ole "sosialismia"? Yhteiskunnan toiminnan kannalta lienee väliä vain sillä, toimiiko metodi parhaalla mahdollisella tavalla vai ei. Se mihin ideologiaan toiminta pohjautuu, on merkityksetöntä. Vai onko sosiaaliturvakin pahasta, ja tulisi poistaa?

Ehdottamasi järjestelmä mahdollistaisi kiinteän omaisuuden osalta perintäveron täydellisen kierron. Mikä estäisi olematta koskaan realisoimatta omaisuutta? Perinnön voisi jättää sijoitusasuntoina, metsänä tai muuna vastaavana vakaasti tulosta tuottavana maa- tai kiinteistöomaisuutena sukupolvelta toiselle. Vai lankeaisiko edellisen sukupolven perintäverolaina maksettavaksi seuraavan sukupolven periessä kyseisen omaisuuden?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #25

Merkitys on siinä, että tuossa yhteydessä "sosialismi" sanaa käytettäsessä se on synonyymi sanan "riisto" kanssa. Valtio riistää omaisuuden tai osan siitä sen haltijalta. Sanaan "riisto" tuskin kukaan haluaa liittää kovin positiivisia mielikuvia vaikka se muiden yhteiskunnan jäsenten kannalta voisi mukavaa ollakin.

Tietysti kiinnityksen luonteeseen kuuluu, että se seuraa kiinteää omaisuutta jokaiselle uudelle omistajalle, ellei sitä makseta pois. SIlloin uusi perijä joutuu maksamaan perintöveron siitä "vapaasta osuudesta" ja jos hän haluaa käyttää hyväksi tuota ikuisen kiinnityksen kuviota, niin sitten uusi kiinnitys tulee siihen päälle. Valtion lainoitusousus vain lisääntyy kyseisessä omaisuudessa.

Perintöveron kiertoahan tuo ei mahdollista, sillä kyseisen omistajan henkilökohtaisessa omaisuustaseessa tuon veron määrä näkyy koko arvollaan debettinä. Se mahdollistaa kyllä sen, ettei kassavirtaa tarvitse rasittaa tuolla verolla ennen kuin pystyy tai haluaa.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Kyllä. Nuo ovat nykyisen perintöveron ongelmia ja ne pitäisi korjata. Mutta nykyinenkään perintövero ei ole mikään omaisuusvero - siinähän verotetaan transaktiota. Perintö siirtyy perinnön jättäjältä sen saajalla.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#21
Kyllä siinä lähes aina menee lasten rakas kesämökki myyntiin ja vieraille.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto Vastaus kommenttiin #23

Yleensä se myydään koska n. 60 vuotias perinnönsaaja ei tarvitse enää toista tai kolmatta kesämökkiä perheeseen perintönä. Ja se perintömökki kannattaa myydä, koska se voidaan myydä perintöverovapaasti. Toisin kuin se itse ostettu/rakennettu kesämökki, josta joutuu maksamaan luovutusvoittoveroa 30 - 34 %

Käyttäjän JuhaKuusama kuva
Juha Kuusama

Argumentti "jo verotettua" on ymmärrettävämpi, jos toteaa, että yhteiskunnan kannalta pitäisi olla samantekevää, kenen omistuksessa jokin omaisuuserä on. Jos omistajanvaihdos on vastikkeeton, miksi tähän pitäisi puuttua? Erityisesti vasemmiston luulisi kannattavan lahjaveron poistoa, koska se kannustaa vapaaehtoiseen eriarvoisuuden vähentämiseen.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

#10
Jos omistajanvaihdos on vastikkeeton, miksi tähän pitäisi puuttua?
.............

Sinä olet sitä mieltä, että jos ihminen saa omaisuutensa vastikkeetta niin siihen ei pidä valtion puuttua ja verottaa mutta jos ihminen tekee omaisuutensa niska hiessä niin sitä voi sitten verottaa senkin puolesta.

Minä olen juuri toista mieltä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#26
Perinnöt suoraan valtiolle, niin saadaan talous kuntoon.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Kaikki verot on jo niin tapissa, että on pakko verottaa perinnöt valtiolle.

Valtio alkaa olla suoritustilassa ja on pakko verottaa perinnöt.

Suuret ikäluokat kuopataan ja niiden perinnöillä maksetaan valtion velat.

Siksi kannattaa miettiä paljonko Suomeen investoi. Vielä on aikaa myydä kaikki ja häipyä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Perintöveron suhteen on mahdotonta perustella sen oikeutusta, jos alle kouluikäisille maksukyvyttömille lapsille lätkäistään 20.000 euron perintövero maaomaisuudesta, jonka lapset saavat hallintaansa luultavasti vasta 20 - 30 vuoden kuluttua. Verottaja on asiassa sen verran jäykkä, että maksun puuttuessa asia olisi mennyt ulosottoon ja lapsilta luottotiedot jo ennen nuoruuden alkamista.

Perintöveron hyötyjä ja haittoja on vaikea arvioida. Ruotsissa perintö- ja omaisuusvero poistettiin v. 2004 ja talouden väitetään hyötyneen päätöksen johdosta. Tähän on helppo uskoa Ruotsin talouden numeroiden ja kehityksen valossa v. 2004 lähtien.

Suomessa on aivan liian vähän varallisuutta. Kari Stadighin mukaan meiltä puuttuu 20.000 varakasta perhettä ja näiden myötä investointikykyä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#12
Virossa perintöveroa ei ole.

Se on todettu haitalliseksi yhteiskunnan kehitykselle ja aiheuttaa katkeruutta.

Perinnön siirron notaarimaksut ovat 65,15 euroa.

Kiinteistömyynnistä leimavero on 0,12%.

Viron talous toimii hyvin.

Virolaiset säälivät suomalaisten heikkoa taloutta ja julmia veroja.

''Eestis pärandimaksu kehtestatud ei ole. Siiski võivad pärimise ja pärimismenetlusega kaasneda kulud mitmesuguste tasudena. Näiteks maksab pärandi vastuvõtmise avalduse tõestamine vastavalt notari tasu seadusele 65.15 eurot.''

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Alhaisen BKT:n ja vaatimattoman elintason maissa, niin kuin Viro on, ei myöskään ole voimaan saatettu samanlaista sosiaaliturvaa kuin kehittyneissä maissa. Siksi verokertymän määrä ei ole niin oleellinen asia kuin korkeamman tason maissa. Köyhässä Virossa on siksi helpompi tehdä myös verotusta koskien järkeviä ratkaisuja ilman yhteiskunnallista rasitetta.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #16

#16
Viron sosiaaliturva on hyvä. Esim. lapsilisät korkeammat kuin Suomessa.

Virossa valtio haluaa jokaisen saavan työpanoksensa itselleen.

Yllättävän vähän suomalaiset tuntevat Viroa.

Viro on velaton EU -maa ja Naton jäsen. Viro on Manner-Eurooppaa.

Virolaiset säälivät suomalaisten verohelvettiä. Korkeat verot ja maksulliset palvelut.

EU -maista vain Suomi laskee julkisen sektorin BKT:hen. Hauskaa kusetusta tuokin.

Käyttäjän Haikki kuva
Heikki Turunen Vastaus kommenttiin #20

Löytyi sotsiaalministeriön sivuilta, jotta 1.&2. lapsesta saa 50€/kk ja 100€/kk kolmannesta eteenpäin. Jollei neloskaljaa käytä mittarina, niin ei se kyllä ole yhtä paljon kuin Suomessa.

Viron nettosaamiset EUlta ovat edelleen hyvää luokkaa, mikä vie verotustarvetta.

Niin ja KAIKKI maat laskevat julkisen sektorin mukaan bruttokansantuotteeseen.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #40

Hiukan kieli poskessa Iiskonmäelle naljailin Viron köyhyydestä, kun sitä yleensä niin hienona paikkana hehkuttaa. Mutta tuo "epätarkkuus" noissa lapsilisien tasoissa on tyypillinen piirre hänen viestinnälleen myös. Kaikkiin vertailunumeroihin on syytä suhtautua äärimmäisellä varauksella. Eilen hän kertoi, että Sveitsissä on 4000 € minimipalkka, jonka oikaisin toteamalla, ettei siellä ole yleistä minimipalkkaa lainkaan. Kerran hän puolestaan taisi sanoa, että Venäjällä maksetaan 1500 € työttömyyskorvausta perustoimeentulona j.n.e.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Kuinka usein kuvaamasi tilanne tapahtuu todellisuudessa? Mistä tiedät ettei näissä olla päädytty johonkin poikkeusratkaisuun ja harkintaan? Tuskin mistään vaan perustat ajatuksen mielikuville ja puhtaalle spekulaatiolle.

Positiivisesta vaikutuksesta Ruotsin taloudelle ei ole mitään evidenssiä eikä ainakaan sille, että se olisi merkittävä. Kyllähän toki täällä yksikin sankari kirjoitti blogin, jossa hän yhdisti perintöveron loppumisen ja Ruotsin T&K-investoinnitkin suoraksi suhteeksi vailla mitään tolkkua tai kestäviä perusteluja.

Varakkaalla Stadighilla lienee paljonkin näkemyksiä - eri asia kuinka objektiivisia ne ovat. Tottakai hän haluaa enemmän niitä, jotka hallituksensa puheenjohtajan sanoin eivät tuo vain hiekkaa pankkisalin lattialle.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tapaus on omakohtainen ja varmasti todellisuutta myös monissa muissa perheissä.

Ei ole myöskään evidenssiä siitä, että verojen poistosta olisi ollut haittaakaan.
Ruotsi ja Ruotsin talous nyt vain ovat menestystarina ilman näitä verojakin. Samaa ei voida sanoa Suomesta veroineen varsinkaan v. 2008 jälkeen. Jos verojen poisto olisi Ruotsissa päätöksenä epäedullinen, niin kaikella logiikalla päätös verojen keräämisestä voidaan toki tehdä takaisinkin.

Suomi nyt vain sattuu olemaan pääomiltaan köyhä maa ja rahoitus on monille yrityksille kiven alla - vai oletko asiasta toista mieltä ?

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen

#12
Perintöveron suhteen on mahdotonta perustella sen oikeutusta
............

Minä voin perustella.

Tämä kuollut ihminen joka sen perinnön jättää ei ole tehnyt perittävää omaisuutta tyhjiössä vaan yhteisen työn tuloksena. Koska perittävä omaisuus on tehty yhteisesti, yhteisöllä on mielestäni isompi oikeus perittävään omaisuuteen kuin sellaisella ihmisellä, joka ei ole osallistunut kenties lainkaan kyseisen omaisuuden tekoon.

Valtio tarvitsee rahaa yhteisiin menoihin ja on oikeudenmukaisempaa ottaa se raha sellaiselta ihmiseltä joka ei ole rahan eteen tehnyt työtä, kuin sellaiselta joka on rahansa ansainnnut niska hiessä.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt

" oikeudenmukaisempaa ottaa se raha sellaiselta ihmiseltä joka ei ole rahan eteen tehnyt työtä, kuin sellaiselta joka on rahansa ansainnnut niska hiessä."

Perittävää omaisuuttahan tässä verotetaan, perijän tuloilla ei ole merkitystä tässä tilanteessa vaikka perijällä olisi 10 kertaa enemmän omaisuutta jo entuudestaan ja tehnyt enemmän työtä rahojensa eteen kuin henkilö jolta peritään.

Perittävästä omaisuudesta on jo verot maksettu, missä tahansa muodossa ne on ansaittu tai olisi muutettu kiinteäksi omaisuudeksi niin on mennyt alvitkin.

Vahingollisempaa on 90% yritystuista, jotka on tehottomia talouden kannalta, jos nämä tuet lopetettaisiin niin ketään ei edes huomaisi perintöveron lopetuksen vaikutusta Suomen valtion budjetissa ja jäisi rahaa tieverkoston hoitoonkin.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #42

#42
Perittävää omaisuuttahan tässä verotetaan, perijän tuloilla ei ole merkitystä tässä tilanteessa vaikka perijällä olisi 10 kertaa enemmän omaisuutta jo entuudestaan ja tehnyt enemmän työtä rahojensa eteen kuin henkilö jolta peritään.
.............

Mitäs väliä sillä on asian moraaliselta kannalta kuinka paljon perijällä on ennestään omaisuutta?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Jos ulkomailta Suomeen muuttanut saisi perintöä ulkomailta, myös tämä on verotettavaa Suomen käytännön mukaisesti. Perintöverohan on omaisuuserän pakkolunastus valtiovallan taholle - oli se sitten oikein tai väärin. Ulkomailla hankittu varallisuus ei sinänsä voi olla peruste Suomen verotuskäytännölle.

Perintöverojen hyötyjä yhteiskunnalle kokonaisvaikutuksineen on vaikea perustella, mutta Ruotsin kokemusten perustein ei siitä mitään haittaakaan ole.

Käyttäjän JuhaMakkonen1 kuva
Juha Makkonen Vastaus kommenttiin #44

#44
Perintöverojen hyötyjä yhteiskunnalle kokonaisvaikutuksineen on vaikea perustella
...............

Perustele nyt sitten miksi siitä ei ole hyötyä kun niin kerran väität?

Käyttäjän RalfKarlsson kuva
Ralf Karlsson

Kun vanhempani vuonna 1967 hankkivat Nauvon ( 55 km Turusta etelään) pappilan rannasta tontin kesämökille se oli pelkkää kivikkoa ja villivadelmapensasryteikköä. Monta kesää minä ja veljeni otimme osaa tuon tontin raivamiseen isän kanssa. Työkaluina kottikärryt, rautakanget, lapiot ym. me raivasimme tuon tontin ja tasoitimme talon ympäristön niin että siihen saatiin istuttetu nurmikkoa ja vanhemmille puutarha. Mutta en minä nähnyt yhtäkään ylimääräistä henkilöä "yhteisöstä" joka olisi auttanut minua kun kiroilin kottikärryjen kaaduttua kivilastissa tai raahatessamme vadelmapensaiden raadot kaislikkoon poltettavaksi. Minä taas olen sitä mieltä että lunastin oikeuteni tuohon kesähuvilaan työskentelemällä teini-ikäisenä sillä tontilla lukemattomia tunteja 1960-luvun lopulla ja että "yhteisön" vaatimukset siihen olivat kohtuuttomia ja epäoikeudenmukaisia kun vanhempani kuolivat.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto

Alle kouluikäinen perillinen on siis saanut n. 250.000 euron perinnön, jos joutuu maksamaan perintöveroa 20.000 euroa. Jos perinnönjättäjä oli n. 40 vuotias, hän olisi voinut vastuullisena ottaa n. 50 euroa/vuodessa maksavat henkivakuutuksen.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Tasa-arvon kannalta olisi paras, että muille kuin leskille perintövero olisi täydet 100%. Kaikki joutuisivat aloittamaan samalta viivalta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuollainen tuhoaisi monen elämän ja aiheuttaisi lukuisia konkursseja, itsemurhia j.n.e.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Perustele, miksi niin kävisi?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #17

Lapset menettäisivät tilan, jota he ovat hoitaneet koko elämänsä, PK-yrityksen perijä joutuisi konkurssiin, kun ei pystyisi maksamaan veromätkyjä y.m. y.m.

Tätä kautta ohjattaisiin maata kohti sosialismia siten, että valtio alkaisi harjoittaa tilanpitoa ja teollista toimintaa ruohonjuuritasolla entistä enemmän vuosi vuodelta, kunnes kaikki olisi valtion hallussa.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen Vastaus kommenttiin #39

"kunnes kaikki olisi valtion hallussa."

Se olisikin tasa-arvoista. Kenelläkään ei olisi mitään.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Meillä on oikein perustuslakiin präntätty tämä pohjoimainen sosiademokraattinen hyvinvointi yhteiskuntamalli joka toteutetaan korkealla verotuksella ja jota tehostetaan progressiivisesti ylöspäin joka jaetaan tulonsiirtoina muka oikeudenmukaisesti.

Mallimaana on Ruotsi ja Norja kuitenkin nämä molemmat maat ovat poistaneet perintö ja lahja verotuksen joissa talouselämä pyörii vauhdilla.

Liberaali puolue on perinteisesti ollut yksilön vapautta ja vastuuta ihannoiva aate jossa valtion toiminnot on minimissä. Blogistin aateidelogia poikkea tästä ja on lähellä meidän punavihervasemmiston aatteita tämä hämmästyttää suuresti.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Verotuksen tasoa ei määrätä perustuslaissa vaan se määräytyy sen perusteella kuinka laajalti erilaisia toimintoja julkinen sektori järjestää. Valtion pitää aina verottaa tai ottaa lainaa suunnilleen budjetin loppusumman verran. Järkevintä olisi kerätä tämä summa sellaisella tavalla, josta aiheutuu mahdollisimman vähän haittoja.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi

Seppo Simonen, sovitaanko niin että poistetaan perintövero Ruotsin mukaisesti ja samalla lasketaan kulupuolella maataloustuet Ruotsin tasolle. Suomessa jaetaan noin kolminkertainen määrä maataloustukia, joten tällä päästäneen samaan kokoluokkaan.

Vai alkaako tässä vaiheessa tulonsiirrot kiinnostaa ja niillä olla joku vaikutus oikeudenmukaisuuteen?

Odotan mielenkiinnolla vastinetta, tuohan on kuitenkin myös silkkaa sosialismia ja tulonsiirtoa.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Jotain valtion maksamia tukia jo katsoin,
noin suurinpiirtein:

Perustoimeentulotuki 850 milj. € vuosi
Asumistuki 2000
Työttömyysturva 5000
Kehitysapu 800
Turvapaikkatuki 1000
Kansallinen maataloustuki 328

Niko Kaistakorpi kerro mistä aloitetaan kun muistat vielä miksi
maatalustukea maksetaan, siksi kun istumme ruokapöytään niin
riittää pureskeltavaa.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #33

Ilman maataloustukia Suomessa ei olisi viljelyä eikä elintarviketeollisuutta.
Suomella ei myöskään ole varoja tuoda elintarvikkeita maahan ulkoa nykyistä enempää, joten...

Miten muuten Kaistakorpi kytki nyt perintöverot ja maataloustuet keskenään.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #34

Enhän minä ehdottanut poistoa kokonaan vaan menemistä Ruotsin tasolle tässäkin, kun sen talous kerran toimii niin mainiosti. Kärjistyksellä tuon esille kuinka yhden asian poimiminen kokonaisuudesta ei toimi vaan pitää katsoa koko verotusta ja julkisen rahan käyttöä kokonaisuutena eri tarkoituksiin.

Simoselle tämä kohdistui myös siksi, että hän jaksaa eri blogeissa kertoa kuinka sosiaalidemokraatit yms siirtävät tuloja muille. Ihan yhtä lailla siirretään niitä maatalouteen kepun väelle - sosialisointia sekin on. Tulonsiirtojen oikeutus vaikuttaakin näköjään riippuvan ideologisesta kohteesta. Se on varmaan erilaista kepu-sosialismia.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #37

Se oli muuten sosiaalidemokraattien johtama hallitus, joka perintö- ja omaisuusveron Ruotsissa poisti. Demareita on monenlaisia. Suomen demarit ovat eurooppalaisittain kovin " vasemmalla".

Maatalouden vertaaminen Ruotsin ja Suomen välillä on ääliömäistä jo lähtökohdiltaan. Ruotsin maantieteellinen sijainti on - kuten varmasti tiedät - maataloudelle huomattavasti suotuisampi Suomeen nähden.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #45

Jep, ja ex-demariministerin johdolla on myös ehdotettu Ruotsissa sen palauttamista.

Lähtökohdat ovat erilaisia maataloudessa, mutta pelkän sijainnin pohjalta ei voi koko eroa selittää.

https://www.uusisuomi.fi/raha/215466-suomi-erottuu...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #47

Ruotsissa poistettiin perintö- ja omaisuusvero v. 2004.

Hieman tilastotietoa Suomen ja Ruotsin talouksien kehityksestä v. 2005 - 2017 ajalta:

Suomen BKT on kasvanut tänä 13 vuoden aikana 9,3 %. Ruotsin BKT 28,2 %.

Suomen julkiset velat ovat kasvaneet ko. aikana 213 %. Ruotsissa 27 %.

Tilastojen valossa huolimatta verojen poistosta Ruotsissa on menestytty v. 2004 jälkeen talouden saralla mallikelpoisesti mihin muuhun maahan verraten koko maailman laajuisesti. Suomi ja Ruotsi olivat talouksiltaan jotakuinkin samanlaisia vielä v. 2004.

Maatalouden osin kannattaa huomioida myös Suomen tavattomasti korkeampi kustannustaso muuhun Eurooppaan nähden alkutuotannon kaikissa menoluokissa.

PS. Demareiden käyttövoimana on tässäkin tapauksessa kateus oikeudenmukaisuuden valepukuun verhottuna.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #48

Eipä tuossa uutta, mutta ei edelleenkän ole selkeää syy-yhteyttä juuri perintöveroon. Toki ei se tarkoita etteikö mitään merkitystä olisi.

Syitä löytyy mm Ruotsin elinkeinoelämän rakenteesta ja mm kotimaisesta arvonlisäyksestä. Nokian dyykattua Suomesta hävisi mm elektroniikateollisuus ja paljon muuta. Ericssonilla ei mennyt paljon paremmin, mutta monipuolisemman rakenteen vuoksi sen vaikutus oli paljon pienempi.

Esimerkiksi Ruotsin elintarvikevienti on seitsen- tai kahdeksankertainen Suomeen nähden ja taustalla on brändit ja markkinointi. Voi vaikka vilkaista yhtä viimeisimmistä menestystarinoista eli Oatly-kaurajuomaa ja muita tuotteita. Suomessakin valmistetaan kauramaitoa, mutta pelkästään vilkaisu pakkaukseen ja webbisivuihin riittää toteamaan kumman maan kauramaito valloittaa maailmaa ja kumpaa myydään vain suomalaisessa lähikaupassa.

Suomen suurimmaksi tavaraviennissä nousi juuri diesel. Jota siis tehdään tänne tuodusta raaköljystä eikä kokonaismäärässä kyse ole kuin minimaalisesti jostain biodieselistä. Tämän ns kotimainen arvonlisä on muistaakseni 18%, eli suurin osa maksetaan ulkomaille itse raaka-aineesta.

Paljon on puhuttu myös Uudenkaupungin autotehtaasta. Onko mersu sitten suomalainen auto, ei ole. Osat käytännössä tuodaan tuontina ja auto lähtee koottuna vientinä. Suomessa tapahtuva arvonlisä on kovin vähäinen. Vertaa sitä Volvoon, Scaniaan tai Saabiin.Vaikka omistus olisikin siirtynyt niin kehittely yms tapahtuu edelleen Ruotsissa ja mm moottorit tehdään pääosin siellä. Syntyvä arvonlisäys on moninkertainen.

Eroja riittää ja suoraan sanottuna Suomea viedään yhä haavoittuvampaan suuntaan.

Kateushan se vaan joo... Vanha tylsä laulu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #50

Viennin suhteen olet täysin hakoteillä, jos nyt yrität selittää Ruotsin vientivoimaa hyvinvoinnin selityksenä.

Suomen vienti on kehittynyt kaikkein heikoimmin koko EU:n aluella v. 2005 ja varsinkin v. 2008 jälkeen. Vientilukemat eivät ole edelleenkään v. 2008 tasolla ainoana maana koko Euroopassa. Ruotsinkaan vienti ei ole EU:n parhaimmasta päästä, mutta on toki kehittynyt kutakuinkin samoin kuin yleisesti kaikissa EU-maissa keskimäärin, joskin ollen heikompaa kuin yleisesti muualla Euroopassa. EU maiden viennit ovat kasvaneet v. 2005 jälkeen kiintein hinnoin 53 % ja Ruotsin 41 %. Suomessa lukema on 23 %. Nokia ei selitä yksistään tätä Suomen suurta kuprua. Jos Suomen vienti olisi kehittynyt samoin kuin muissa EU-maissa keskimäärin, olisi se nyt n. 30 miljardia euroa korkeammalla tasolla, mitä se nyt on.

Syy-yhteyttä perintöveron poistoon on vaikea näyttää, mutta ei sitä myöskään voi kieltää. Jos nyt muotoilisi asian kauniisti, niin mikään ei viittaa siihen, että perintöveron poisto olisi ollut haitallista Ruotsin taloudelle - ja ehkäpä juuri päinvastoin.

Kateus demareiden kannatuksen käyttövoimana on kuitenkin oleellisen totta.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #53

Pelkän lisäksi on katsottava nimenomaan kotimaista arvonlisäystä eli sitä kuinkas suuri osa viennin arvosta syntyy ko maassa.

Lainataan nyt vaikka aktian pääekonomistia:
"Finanssikriisin jälkeen Suomi on kuitenkin kärsinyt Nokia-klusterin romahduksesta, metsäteollisuuden vaikeuksista ja Venäjän tilanteesta, Aktia listaa."

"Ruotsissa talouskasvu perustuu tällä hetkellä niin kotimaiseen kulutukseen, investointeihin kuin vientiinkin. Investoinnit ovat monipuolisia"

"– Ruotsi ei investoi vain rakentamiseen, vaan myös koneisiin ja laitteisiin, Schauman sanoi."

"Lisäksi Ruotsin viennistä paljon Suomea suurempi osa muodostuu palveluviennistä, varsinkin it-osaamisesta. Kuitenkin Ruotsin vientiin kuuluu myös vakaata teollisuutta, joka pärjää hyvin myös matalasuhdanteissa, toisin kuin it-ala."

Ei tarvinne kertoa kuinka paljon yleismaailmallisesti palveluliiketoiminta on kasvanut.

Voi sitten miettiä kotimaista arvonlisäystä palveluliiketoiminnan osalta vs dieselin vaikkapa jalostaminen. Jos tuot raaka-aineita tai puolivalmisteita 82:lla eurolla ja viet 100:lla eurolla, niin vaikutus BKT:hen ei ole niin suuri. Väliä on sillä mitä tuotetaan, viedään ja missä on omistus.

Näytä yksikin merkittävä talousasiantuntija, joka väittää perintöveron poistolla olleen keskeinen vaikutus Ruotsin menestykseen. Toistaiseksi en törmännyt kertaakaan tähän näkemykseen asiantuntijoiden taholta.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #54

Näytä yksikin talousasiantuntija, joka on päinvastaista mieltä.

Niko, EKP:n tilastot eivät valehtele. EKP:n tilastoista voit nähdä myös palveluviennin tilanteen ja kehityksen viime vuosien ajalta.

Jos ymmärtäisit palveluliiketoimesta tilastoinnein edes jotakin, niin huomaisit, että mm. Fortumin julkisuuteen tullut verokikkailukin on tuota palveluliiketoimintaa ja palveluiden vientiä.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #55

Tuohan nyt aivan naurettavaa, jos merkittävä selittävä tekijä olisi perintöveron poisto, niin se näkyisi lukuisissa asiantutijoiden analyyseissä. Kun sillä ei nähdä olevan keskeistä merkitystä, niin ei se edes siellä esiinny. Erikoinen argumentaatiotapa.

Mihinkä VATTin käyttämän palveluviennin määritelmän kohtaan laitat ko Fortumin toiminnan ja verokikkailun?

VATT:n käyttämä palveluviennin määrittely:

1. Cross border supply eli rajan yli siirtyvä palvelu, jossa asiakas on ulkomailla ja tuottaja kotimaassa. IT- tai teknisten palveluiden tulosten lähettäminen internetin välityksellä on esimerkki tästä vientitavasta.

2. Consumption abroad eli kulutus ulkomailla, jossa asiakas saapuu maahan, jossa palvelu tuotetaan. Esimerkiksi turismi, terveys- ja koulutuspalvelut, jotka ulkomailta tulevat asiakkaat kuluttavat Suomessa,lasketaan Suomen palveluvienniksi.

3. Commercial presence eli kaupallinen läsnäolo, jossa palvelun tuottaja asettuu asiakkaiden kanssa samaan maahan. Esimerkkejä tästä palvelujen vientitavasta ovat McDonalds- tai Starbucks-ravintoloiden perustaminen tai suurten konsultti- ja tilinpito-yritysten paikalliset yritykset, kuten McKinsey tai KPMG. Näiden yritysten ulkomailla tapahtuvaa kaupallista toimintaa ei kuitenkaan lasketa kokonaisuudessaan palveluvienniksi. Palveluvienniksi lasketaan tytäryhtiöiden mahdollisia voittoja, lisenssimaksuja sekä pääkonttoripalvelujen kulutus.

4.Presence of natural persons eli henkilösiirtojen kautta tehtävä vienti, jossa esimerkiksi suomalainen asiantuntija lähetetään väliaikaisesti ulkomaille tuottamaan asiakkaalle palvelu.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #56

Näytä yksikin asiantuntija, jonka mukan perintöverosta olisi ollut harmia Ruotsin taloudelle.

Tuota palveluiden vientiä et ymmärrä edelleenkään huolimatta tuosta kopsatusta listastasi. Mieti uudelleen tapaus Fortumia ulkomaisine tytäryhtiöineen tai kysy viisaammilta ?

Perintöverot poistaneen Ruotsin vienti porskuttaa hyvin ja vaihtotase on mukavasti ylijäämäinen ( l. rahaa virtaa maahan ulkoa ), kun Suomen tilanne on ollut täysin päinvastainen jo useamman vuoden ajan.

Pelkästään Nokia ei selitä Suomen viennin romahdusta, sillä sen arvo oli oli parhaimmillaankin n. 5 miljardin luokkaaa. Ruotsillakin oli omat Ericssoninsa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #64

Kierrät kehää näine väittäminesi. En ole missään vaiheessa väittänyt siitä olleen harmia, mutta edelleenkään sinulla ei ole mitään evidenssiä siitä, että se olisi ollut jotenkin merkittävä tekijä Ruotsin talouden paremmalle pärjäämiselle. Joten palaat vain jankkaamaan väittämääsi. Asiantuntijat eivät noteeraa koko perintöveron toistoa analyyseissään Ruotsista, joka kertoo siitä, ettei sen merkitystä nähdä suureksi - varsin simppeliä.

Eiköhän nyt osoittamisvelvollisuus ole sinulla väittämäsi suhteen, jonka mukaan ulkomaisen holdingyhtiön käyttö verosuunnitteluun laskettaisiin palveluvienniksi. En ole moista väittämää ennen kuullut. Joten osoitahan niiden mainostamiesi viisaiden avulla väittämäsi paikkansapitäväksi pelkän sanomisesi tueksi, niin ihmetellään sitten. Toistaiseksi olen eri mieltä.

Nokian romahdus ei selitä tietenkään kaikkea, mutta sen merkitys Suomen taloudelle, viennille sekä kotimaiselle arvonlisäykselle oli merkittävästi suurempi kuin Ruotsissa. Pelkkä yrityksen arvo ei kerro itsessään riittävästi, mukaan tulee alihankkijaketjut yms. Ericssonin osuus Ruotsissa oli merkittävästi pienempi, jolloin sen ongelmat haavoittivat Ruotsia vähemmän. Ei ole olemassa yhtä yksittäistä syytä, mutta Nokian romahdus on ollut merkittävä tekijä Suomen ongelmissa - sitä harvempi kieltää.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #65

Helppo on joka tapauksessa päätellä, että Ruotsi porskuttaa hyvin ilman perintöveroja ja Suomi hyvin hyvin huonosti veroineen.

Käyttäjän KariHeinlehto1 kuva
Kari Heinälehto Vastaus kommenttiin #45

Toimivien maatilojen toteutuneet perintö ja lahjaverotukset ovat luokkaa 3 - 5 % niiden käyvästä arvosta. Ja tuolle verolle saa nykyisin jopa 10 vuotta korotonta maksuaikaa.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #33

Ah tätä kirsikanpoimintaa ja osaoptimointia, poimit vain suoran viljelijätuen. Katsotaan nyt vaikka vuotta 2016:

"Viljelijätukien yhteenlaskettu summa vuonna 2016 oli noin 1,9 miljardia euroa. Maatalouden ja maaseudun tuet olivat kaiken kaikkiaan noin kaksi miljardia euroa (2,035)."

"Euroopan maatalouden tukirahastosta (maataloustukirahasto) ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta (maaseuturahasto) maksetaan sekä EU:n kokonaan että EU:n osaksi rahoittamia tukia. EU-tukien lisäksi Suomessa maksetaan myös täysin kansallisista varoista rahoitettuja tukia. EU-tukia maksettiin vuonna 2016 noin 890,2 miljoonaa ja kansallisia tukia 1 145 miljoonaa euroa."

"Viljelijätukien lisäksi maksetut tuet olivat hanke-, yritys- ja rakennetukia, markkinatukia ja muita kuten esimerkiksi varastointiin ja menekinedistämiseen tarkoitettuja tukia. Maaseutuvirasto maksoi tuet kuntien ja ELY-keskusten päätösten mukaisesti. Tukea maksettiin sekä suoraan tuensaajille että muun muassa Leader-ryhmien kautta maaseudun hankkeille."

Joten kovin on eri summat kansallisesti kuin löytämäsi ja lisäksi niin kauan kuin olemme EU:n nettomaksaja, niin ei se EU-tukikaan ilmaista rahaa ole.

Sinä siitä sosialisoinnista ja tulonsiirrosta valitit, joten kerrohan otetaanko se tuosta pois. Viimeinen maataloustukien syy nyt on tuota samaa ikuista kepupropagandaa...

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #36

Käy Niko tavaamassa vaikkapa 100 Suomen suurinta maataloustukien saajaa.
Tukia myönnetään myös muille tahoille, eikä pelkästään viljelijöille.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #46

Niin, en ole muuta väittänytkään. Eiköhän tämä keskustelu ole parempi lopettaa ja jatkaa joskus toisaalla, kun menee kuitenkin blogin pääasiasta sivuun.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski Vastaus kommenttiin #49

Taisit aivan itse nostaa maatalouden esille tähänkin blogiin - taas kerran.

Käyttäjän NikoKaistakorpi kuva
Niko Kaistakorpi Vastaus kommenttiin #51

Niin nostin, en vaan näe järkeväksi jatkaa loputtomiin sivussa pääaiheesta kunnioituksesta kirjoittajaa kohtaan.

Käyttäjän MattiAhlstedt kuva
Matti Ahlstedt Vastaus kommenttiin #33

Seppo, 4 miljardin yritystuista, nämä on moneen kertaan todettu suurelta osin tehottomiksi, silti näitä jaetaan.

Käyttäjän MattiKouri kuva
Matti Kouri Vastaus kommenttiin #33

Seppo peruskepulaisena antaa nyt tietoa, mikä ei oikein kestä lähempää tarkastelua.

Valtion TMAE:ssä Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan koko summa on 2594,5 miljoonaa euroa. Siitä viljelijätukien osuus on 1728 miljoonaa €, joka jakautuu valtion osuuteen 955 miljoonaa ja EU:n osuuteen 773 miljoonaa.

Muiden momenttien rahoitus tulee suurelta osin kansallisista varoista. Muutamien alamomenttien sisällä on toki EU:n 42 % osuus.

Lopuksi vielä toivoisin, että Seppo jakaisit erilaisten tukien yhteismäärät ruokakuntaa kohden, niin päästään totuuden äärelle siinä, kenelle tukia oikein maksellaan!

Jotta ei kuitenkaan jäisi väärää mielikuvaa, niin kannatan maatalous- ja maaseututukien maksamista niin kauan, kun niitä muuallakin harrastetaan.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen Vastaus kommenttiin #58

Googletin: "kansallinen suora maataloustuki" 327,9 milj. € tämä tulee minun tabletille.

Roland Emerich

Kuolleiden varat pitäisi jakaa tasan kaikkien maailman ihmisten kesken. Muuten eriarvoisuus kasvaa loputtomasti. Jos nykymeno jatkuu, tulevaisuudessa normaali ihminen ei voi omistaa maata tai kiinteistöä, siihen ei yksenkertaisesti ole varaa.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Perintöveron ulkoishaitta riippuu myös siitä mitä peritään. Joidenkin kohteiden arvonmääritys on työläämpää ja epämääräisempää kuin toisten. Esimerkiksi vanhankon omakotitalon arvo voi vaihdella paljon sen mukaan onko talossa kosteusvaurio, samoin perheyrityksen arvoa on vaikea määrittää. Pahimmassa tapauksessa hometalosta perittävä perintövero ylittää talon käyvän arvon.

Tulovero kohtelee kansalaisia tasapuolisemmin kuin mielivaltaisesti määräytyvä perintövero. Lisäksi perintövero vähentää kannustimia hankkia varallisuutta myöhemällä iällä.

Maapohjan arvosta perittävä kiinteistövero vähentää myös omaisuuden kasautumista, mutta toisin kuin perintöverolla, sillä ei ole negatiivisia ulkoisvaikutuksia.

Käyttäjän JuhaKuusama kuva
Juha Kuusama

#26: Olen sitä mieltä, että ”jos ihminen tekee omaisuutensa niska hiessä”, niin hän saa tehdä omaisuudellaan mitä haluaa: Ostaa kesämökin, lahjoittaa lapsilleen, jättää perinnöksi tai tuhlata ulkomaanmatkoihin. Vain viimeksi mainitusta valtio ei rankaise. Kolme ensinmainittua on valtionkin kannalta järkevämpiä vaihtoehtoja.

#25: Tässä tapauksessa sosialisointi on oikeampi termi kuin sosialismi. Ja tällä on paljonkin väliä. Sosialisounnin sanakirjamääritelmä on ”siirtää omistajan tahdosta riippumatta omaisuutta yleiseen tai yhteiseen (erityisesti valtion) omistukseen”. Tuo ”omistajan tahdosta riippumatta” ei oikein sovi oikeusvaltion ajatukseen.

Pertti Niemeläinen

Tyypillinen aihe joka kannattaa ottaa esiin vaalien läheisyydessä. mikään malli ei ole täydellinen nykymallissa " miljonäärit " maksaa murusia koska voivat kierrättää rahat miten huvittaa ja perus asunnon auton mummon mökin +10k perinyt maksaa kovimman mukaan . leikitään että päätös tehtäisiin ennätysajassa ja vero poistuisi vuoden lopussa. olisiko yhtään eriarvossa ne jotka on maksaneet 50k ja ne jotka ei mitään.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Perusteltu perintövero – kaikki raha on moneen kertaan verotettua

Jos vanhemmilta lapsille tapahtuvaa tulonsiirtoa on syytä verottaa siinä missä mitä tahansa muitakin tulonsiirtoja, kai olisi luontevaa verottaa myös lapsille ostettua ruokaa, vaatteita, ulkomaanmatkoja, leluja, mopoja, tarjottua asuntoa ja opiskelun tukemista. Eikö niin? :-)

> Perintöveroa on myös varsin helppo vältellä laillisesti, jos taloudellisia resursseja siihen löytyy.

Tämä on ehkä selvin argumentti perintöveron keräämistä vastaan. Sekä rikkaat että köyhemmätkin voivat välttää perintöveron siirtämällä omaisuutensa lapsille vähittäin ja huomaamatta. Pahin ongelma tässä on se, että ovelat palkitaan oveluudestaan perintöverottomuudella, ja perinteiseen normaaliin tapaan toimivia rangaistaan suurella perintöverolla. Ei hyvä.

> Työn verotus vähentää työn tekemistä - perintöverolla ei ole vastaavaa suoraan hyvinvointia vähentävää vaikutusta.

Vanhemmat tekevät usein pyyteetöntä työtä lastensa tulevaisuuden eteen. Perintövero kohdistuu nimenomaan tähän työhön. Jos valtio vie suuren osan lasten ja lastenlasten hyväksi tienatuista rahoista, tämä luonnollisesti vähentää intoa tehdä työtä.

Käyttäjän SeppoTossavainen kuva
Seppo Tossavainen

Perintöveron osalta totuus on tarua ja luuloja ihmeellisempi. Perintövero määrätään omaisuuden verotusarvon mukaan. Mutta myyntivoittovero maksetaan alkuperäisen perinnon saantivuoden verotusarvon mukaan.

Todellisuudessa nykyään perintövero ei ole varsinainen ongelma. Ongelma on myyntovoittovero, joka voi olla tavallisesta perinnöstä moninkertainen perintoveroon verrattuna.

Puolisot voivat kuolla eri aikaan. Ensimmäisen kuollessa määrätään verotusarvo ja siitä perintövero. Jos toinen kuolee esim. 20 vuoden kuluttua, niin silloin lasten yleensä pitää jakaa perintö.

Jos perintö on asunto, niin se on myytävä. Verotusarvot ovat puolesta omaisuudesta 20 vuoden takainen verotusarvo ja lopusta viimeksi kuolleen osalta nykyinen perintöverotusarvo.

Tällöin astuu kuvaan ihmeellinen tosiasia. Se voi aiheuttaa järkyttävän suuruisen myyntivoittoveron, jota ei ole otettu lainkaan huomioon pesänjaossa. Koska veropäätös tulee vuodenkin myöhässä, niin perintö on voitu jo jakaa ja rahat on voitu jo käyttää, kun verottajalta tulee esimerkiksi kymmenientuhansien eurojen myyntovoittoverolasku, josta kukaan ei ole tiennyt mitään ennen kuin lasku tipahtaa postilaatikkoon.

Myyntivoitosta on maksettava vero ensin kuolleen puolison perinnön osalta sen hetken, esimerkiksi 20 vuotta sitten määrätyn verotusarvon mukaan. Koska omaisuutta ei silloin myyty ja jaettu, niin asunnon myyntihinnan puoliskosta (20 vuotta sitten peritystä) on maksettava myyntivoittovero verotusarvon ylittävältä osin.

Kun selvitin yhtä tällaista tapausta, niin verotoimistosta virkailija ilmoitti, että tämä yllättävä ja josku erittäin suuri vero tulee aina yllätyksenä perillisille. Kuvaavaa on se, että sekä pankin perintoveroasioita käsittelevä virkailija sen enempää kuin kiinteistönvälittäjäkään ei tiennyt tätä asiaa.

Normaali järki sanoo, että perintö on jo saatu ja verot on selvitetty ja verotettu 20 vuotta sitten. Mutta verolait sanovat, että kun omaisuus nyt myytiin, niin siitä maksetaan vanhan verotusarvon ylittävältä osalta myyntivoittovero.

Keskittykää todelliseen perintöveroon. Todellinen suuri perintävero on nykyisin nimeltään myyntivoittovero. Perintövero on kohtuullinen ja se vähentää myyntivoittoveroa.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Tämä veron poisto hyödyttää eniten rikkaita, joilla olisi varaa maksaa veroa kun siirretään omaisuutta sukupolvelta toiselle.
Tämänkin verokertymäkö halutaan pieni palkkaisten maksavan ansiotuloista?
Jos veroja ei koroteta etuisuuksia olisi pakko korottaa, kuka haluaa Kelan lääkekorvauksista vaikka vähentää?

Korjauksia voidaan tehdä perintöveroon jos on yhteinen koti jossa perittävä ja perillinen asuvat, niin vero maksetaan vasta kun asunto myydään.
Joitain viilauksia voi tehdä, mutta koko veroa ei kannata poistaa.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Olisi aika luopua rikkaat vastaan köyhät se ei hyödytä ollenkaan tämän casen kulkua. Oletan että tiedätte, että rintaperillisen perittyä kiinteätä omaisuutta esim. kotitilansa maaseudulla perintövero tulee maksuun mutta mistä puhallat rahat kun pellot kasva vesakkoa ja metsissä voi vain marjatella. Kuitenkin haluaa säilyttää kotitilansa.
Perintövero on vailla moraalia voisi jopa sanoa että on irvokasta vainajan haudalla tanssimista. Pohjoismaisesista Sosialidemokredätteaattisista hyvivinvointivaltioista Ruotsi ja Norja ovat luopuneet perintöverosta nyt on Suomen vuoro.

Käyttäjän jariekilpinen kuva
Jari Kilpinen

Minusta on moraalitonta veronkierto.

Perintövero ei ole sen moraalitonta kuin muukaan vero.

Valtio tarvitsee tuloja palveluiden ja valtion ylläpitämiseen ja siihen tarvitaan verotuloja.

Kenellä enempi on antakoon enempi.

Avaappa miten perintövero on irvokasta vainajan haudalla tanssimista?

Tässä hyvä mielipide aiheesta:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005615759.html...

Milla Loimuvuori

Poistetaan koko käsite, että "perhe perii omaansa" - omaisuus on jo perheen, vaikka yksi perheestä kuolisi. Elinaikana omaisuus on yhden tai kahden nimissä, kutta kuolemantapauksessa perhettä ei tulisi pitää palasina... Se on moraalitonta, ja perhettä - hyvinvoinnin pilaria - rankasti vähehksyvää.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset