*

Epäilevä Tuomas

Katsaus alkoholipoliittiseen keskusteluun

Hallitusohjelmaan kirjatusta alkoholilain uudistuksesta vastaava ministeri Juha Rehula on hallituskauden mittaan jarrutellut lain valmistelua. Mitä pidemmälle ollaan edetty, sitä selkeämmin on käynyt ilmi, etteivät Keskustan konservatiivit olleet missään vaiheessa valmiita hyväksymään oikeastaan minkäänlaisia uudistuksia alkoholisääntelyyn. Keskustalaiset vaativat, että asiasta tehdään omantunnonkysymys ja Perussuomalaiset ilmoittivat tänään, etteivät hyväksy Keskustan vaatimusta. Tämä tarkoittaa, että alkoholilain uudistus saattaa jäädä kokonaan tekemättä.

Keskustelu uudistuksen ympärillä on ollut ihmeellistä. On väännetty prosentin kymmenesosan tarkkuudella kaupoissa myytävien juomien vahvuudesta ja valmistustavasta (vain suoraan käymisteitse juomia saa myydä kaupassa, sekoittamalla valmistettuja limuviinoja ei), vaikka suuri ongelma alkoholisääntelyssä on siinä, että älyttömän tiukka sääntely tekee tavallisista ihmisistä rikollisia. Rikoksiin syyllistyvät usein esimerkiksi opiskelijajärjestöt ja muut yhdistykset (opiskelijoiden juhlissa myydään poikkeuksetta pimeästi juomia), tavalliset tilaisuuksia järjestävät yksityishenkilöt (alkoholitarjoilusta yksityistilaisuudessa on lain mukaan tehtävä ilmoitus poliisille), sekä velvoitteensa muuten rehellisesti hoitavat yrittäjät (juomia ei saisi myydä ravintolan asiakkaille kahta kerrallaan). Lisäksi anniskelulainsäädännön vuoksi yleisöä pidetään karsinoissa tapahtumissa ja se johtaa tilanteisiin, joissa ihmiset eivät saa ylittää jalkakäytävää juoma kädessään.

Keskusteluun osallistuvat myös täysin vapaan alkoholipolitiikan kannattajat, jotka toistelevat, kuinka saatavuuden lisääminen ei lisäisi kulutusta tai haittoja, vaikka tutkimustulokset näin osoittavat. Itse pidän selvänä, että kulutuksen lisääntyessä lisääntyvät myös haitat, mutta minua ihmetyttää se ajattelutapa, että valtio saisi kansanterveyden nimissä pompottaa ihmisiä aivan miten hyvänsä. Kyse on lopulta siitä, miten suuren arvon yksilönvapaudelle antaa.

Alkoholisääntely on mennyt niin pitkälle, että Suomessa on helppo pitää toissijaisena asioita, jotka muualla Euroopassa ovat itsestäänselvyyksiä – kaupasta voi ostaa viinipullon eikä ravintoloissa (joita ravintoloitsijat voivat pitää auki haluaminaan aikoina) mitata juomia valtion leimaamilla virallisilla mitoilla. Olisi suuri parannus, jos edes kaikkein suurimmat puutteet saataisiin korjattua, mutta muutosta lienee turha odottaa vielä tämän hallituskauden aikana.

 

Tuomas Tiainen
www.tuomastiainen.net
Kirjoittaja on Liberaalipuolueen puoluesihteeri

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (53 kommenttia)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

"Itse pidän selvänä, että kulutuksen lisääntyessä lisääntyvät myös haitat,"

Ensinnäkin on todettava, että jakelukanavaan liittyvä hienosäätö ei välttämättä liity kulutusmäärään mitenkään. Kyse on vain siitä miten ihmiset haluamansa juoman ostavat.

Toiseksi en allekirjoita edes tuota väitettä koknaiskulutuksen lisääntymisen ja haittojen lisäntymisen välisestä lineaarisesta korrelaatiosta. Tilastollinen kokonaiskulutus ei kerro millaiset ihmiset tuotetta ovat kuluttaneet ja miten. Tilastollinen kokonaiskulutus kasvaisi merkittävästi, jos puolet suomalaisista kotitalouksista alkaisi vaikkapa käyttää viinejä kala- ja lihakastikkeiden ainesosina ruoanlaitossa kolme kertaa viikossa sen sijaan, että niitä käytetään 10%:n toimesta kerran kuukaudessa.

Kolmanneksi on korostettava sitä, että juuri mikään asia päätöksentekokriteerinä ei mene aina ja iänkaikkisesti ylitse kaikkien muiden asioiden. Ihmiset ovat syntyneet myös nauttimaan elämästään ja kaikkien fysiologisten terveysnäkökohtien huomioon ottamisen pakottaminen sotii tuota periaatetta vastaan.

Tokihan kypäräpakko vaikkapa kaupunkien jalankulkijoille voisi estää monia onnettomuuksia katolta putoavien jääpalojen tai kattotyömiesten vasaroiden kalloon osumisen varalta, mutta siitäkään huolimatta sellaista kypäräpakkoa ei olla ajamassa, koska se menee totutun normaalielämän raamien ulkopuolelle. Sellaisissa asioissa siis siedetään mieluummin terveysriskiä. Sama koskee länsimaisessa kulttuurissa niin olennaista alkoholikulutustakin.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Saatat olla kulutuksesta ja haitoista oikeassa. Ainakaan todellisten suurkuluttajien kulutukseen esitetyillä uudistuksilla tuskin olisi ollut mitään vaikutusta.

Alkoholikeskusteluun osallistuu kuitenkin myös leiri, joka vähättelee kaikkia alkoholista aiheutuvia haittoja, kun minun mielestäni kyseessä on ensisijaisesti yksilönvapauskysymys. Ei haittojen kohtuullinen vähentäminen voi oikeuttaa nykyistä sääntelyjärjestelmää, joka rajoittaa merkittävästi vapautta, vieläpä typerillä tavoilla.

Käyttäjän Poika kuva
poika heinänen

"Alkoholikeskusteluun osallistuu kuitenkin myös leiri, joka vähättelee kaikkia alkoholista aiheutuvia haittoja, kun minun mielestäni kyseessä on ensisijaisesti yksilönvapauskysymys."

Minä en allekirjoita väitettäsi, jota kuulee toistettavan aika usein. Ei ole kaikkien haittojen vähättelyä, jos puututaan outoihin tilastoihin, lukuihin ja väitteisiin.
Pannaan esimerkki: kansanedustaja kirjoittaa maksansiirron hinnaksi 98000€, vaikka kaikki varmasti tietää, että maksansiirtoihin ei haeta juoppoja hakaniemen sillan alta, jotta saisivat muutaman juomavuoden lisää. Haimatulehduksen hoito 30000€, mutta alkoholin aiheuttama haimatulehdus on sama tulehdus kun ei alkoholin aiheuttama haimatulehdus.

Ymmärrän että voi tulla kuva kaikkia haittoja vähättelevästä leiristä, mutta uskoisin sen olevan väärä. Ja väärä kuva muodostuu siksi, että haittoja liioitellaan ja vääristellään toistuvasti, jolloin yksittäiset oikomiset voivat tuntua järjestelmälliseltä haittojen kieltämiseltä sitä kuitenkaan olematta.

Minulle asia on ainoastaan yksilönvapauskysymys, koska en juo. Siihen nähden olen aika "fanaattinen" asian suhteen :)
Aikuisen tarpeeton rajoittaminen hänen itsensä suojelemiseksi on oikeasti aika masentavaa. Laeilla ja verotuksella voi ohjailla kulutustottumuksia hitaasti, mutta varmasti.
Myös ikärajoja voisi puolestani hieman säätää. 16-vuotiaana lupa ostaa mietoja, niin jokatapauksessa juova osa nuorisosta saa sitäkin harjoitella turvallisesti ja laillisesti, valtiovallan ohjatessa juomaan mietoja (kehittyvät aivot eivät tarvitse tisleitä).

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä vapautta?
Alkoholihaittojen lisääntyminen kulutuksen lisääntyessä riippuu siitä ketkä lisäävät kulutustaan. Jos itse vaikka lisäisin kulutustani 1000% siitä olisi luultavasti pelkkää hyötyä terveydelleni.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tietenkin yhteiskunnan asioista päättävien on otettava huomioon lainsäädännön kustannukset kansantaloudelle. Vaikka sotisi joidenkin yksilöiden mielihalujen tyydyttämisen periaatetta vastaan.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Kommentti kuvastaa tapaa, jolla alkoholikeskustelua käydään. Minun melestäni pitäisi yrittää punnita kaikki hyödyt ja haitat, ja tehdä sen jälkeen kokonaisuuden kannalta järkevä päätös.

Myös yksilöiden mielihalujen tyydyttämisen ja vapauden väheneminen ovat haittoja. Näille pitäisi päätöksiä tehdessä yrittää määrittää arvo, jota verrataan kansantaloudellisiin ja muihin hyötyihin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Miten märität arvon joidenkin "vapauden" kokemukselle? Kenelle tällainen "vapaus" on tärkeä?
Mielestäni ylipäänsä ei pitäisi kaikkea laskea ensisijaisesti rahassa. Onhan täysin absurdia, että rahaa jolla sinänsä ei ole mitään reaaliarvoa, pidetään yhteiskunnan ylimpänä arvona ja kaiken määtittäjänä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #21

Ketkä tässä nyt ovat "vapautta" vähentämässä?

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen Vastaus kommenttiin #23

En minä sanonut että vapaudelle pitäisi määrittää rahallinen arvo. Mutta on silläkin arvo, jota tulee punnita kun päätöksiä vapautta rajoittavasta lainsäädännöstä tehdään. Menetetty vapaus on selvästi haitta.

Vapautta Suomessa vähentää esimerkiksi tämä nykyinen alkoholisääntelyjärjestelmä, blogissani annoin tästä muutamia esimerkkejä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #26

Joillekin alkoholin myynnin rajoitukset voivat olla haitta. Miten monelle luulisit?
Mitä tarkoitat "vapaudella"? Onko vapautta, ettei kukaan välitä tai huolehdi sinusta?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #33

"Onko vapautta, ettei kukaan välitä tai huolehdi sinusta?"

Tuolla ei ole vapauden kanssa mitään tekemistä. Ei suuntaan eikä toiseen. Vapaus yksilöiden kohdalla tarkoittaa sitä, että kukaan muu ei rajoita valinnanvapauksiasi päättää omasta elämästäsi. Vapauteen ei sisälly elementtinä, että muut huolehtisivat sinusta. Sellaista voi kuitenkin tapahtua, vaikka olisitkin vapaa.

Jokainen ihminen toki joutuu elämään omien rajoitteidensa puitteissa. Köyhä ja sairaskin on vapaa, jos muut eivät hänen elämäänsä perusteettomasti rajoita. Hänen mahdollisuutensa nauttia siitä vapaudestaan ovat vain vähäisemmät kuin terveellä ja rikkaalla. (Sillä puolestaan ei välttämättä ole tekemistä onnellisuuden kokemisen kanssa).

Käsitteet pitää siis ymmärtää oikein, kun jostain puhutaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #47

Sinulle vapaus voi olla joku valinnanvapaus, mutta kuten olen jo monen kertaan sanonut minulle lukemattomat valinnat joiden eteen päivittäin joutuu ovat yleensä rasittavia pakkovalintoja.
Minulle vapaudella ei ole mitään tekemistä valinnan kanssa.
Se että saan tarvittaessa apua, mahdollistaa minulle vapauden toimia oman päämääräni mukaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #48

Et sisäistänyt sanomaani vieläkään.

Avun kautta tarjoutunut mahdollisuus toimia omien päämääriesi mukaan ei tarkoita sitä, että sillä tavoin vasta saisit VAPAUDEN toimia omien päämääriesi mukaan. Se vapaus on sinulla ollut jo aiemmin. Avun saanti on saattanut mahdollistaa tiettyjen asioiden toteuttamisen, mutta mahdollisuus ja vapaus ovat eri asioita.

Vapaus ei siis aina merkitse mahdollisuutta, saatikka sitten onnellisuutta. Vapaat yksilöt voivat joskus olla hyvinkin surkeassa jamassa. Kannatan silti vapautta kaikenkattavana elämäntilanteena, koska siitä ei ole mitään haittaakaan ja useinmiten se on selkeästi positiivisia mahdollisuuksia avaava tilanne. Usein kuullaan kysyttävän esimerkiksi "mitä merkitsee vapaus Suomen työttömille". Vastaus on, että se merkitsee aivan samaa kuin kaikille muillekin.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #50

Toki mahdollisuudella on yhteyttää vapauden kanssa; jos minululta estetään toiminaan mahdollisuus samalla rajoitetaan vapauttani. Nekin jolle vapaus on valinta kai käsittävät sen nimenomaan valinnan mahdollisuutena.
Olen aikoinani käynyt vuoden kestääneen kirjeenvaihdon erään filosofin kanssa vapauden käsitteestä. Eri filosofit ovat määritelleet käsitettä eri tavoin. Sartre lanseerasi käsityksen vapaudesta valintana.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #51

"jos minululta estetään toiminaan mahdollisuus samalla rajoitetaan vapauttani."

Sosiologisena terminä vapaudesta puhuttaessa tarkoitetaan nimenomaan sitä, että kukaan toinen tai mikään muu ihmisten muodostama taho ei estä vapauttasi. Avun saannin puuttumista ei voida katsoa tilanteeksi, jossa joku muu olisi estämässä vapauttasi.

Eli jos joku todella tarkoituksellisesti estää sinun toiminnan mahdollisuuttasi, niin sitten samalla rajoitetaan vapauttasi. Mutta sellaisesta tilanteesta en ole kirjoittanutkaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #52

Kuka estää sinun mahdollisuuttasi valita ellei vaihtoehtoja ole olemassakaan?
Psykologisena terminä ihminen voi itse olla oman vapautensa este. Jos joku muu auttaa esteen poistamisessa se lisää vapautta.
Totta kai mahdollisuus-käsite on ei kuin vapaus-käsite mutta teille valinnanvapaushan tarkoittaa nimenomaan mahdollisuutta.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Vapaudesta seuraa myös vastuu. Koska korotetut terveydenhoidon asiakasmaksut alkoholin ja tupakan käyttäjille tuskin menevät läpi perustuslakivaliokunnassa, niin seuraava vaihtoehto on kunnon haittavero näiden hintoihin. Sehän maksaa, joka tilaa!

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Haittaverot ovat juuri oikea tapa ohjata haitallista kulutusta. Suomessa on kuitenkin jo EU:n korkein alkoholivero (https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Kulutu...)

Mielestäni nykyistä aivan liian tiukkaa sääntelyjärjestelmää on vapautettava, vaikka terveydenhuollon kustannukset hieman nousisivat.

Käyttäjän Jukka Konttinen kuva
Jukka Konttinen

Yksilö saisi vapauden, mutta yhteiskunta kustannukset, joista yksi on terveydenhoito. Toinen on poliisiresurssit, joista merkittävä osa on laskettu kuluvan alkoholinkäytön aiheuttamien järjestyshäiriöiden kurissa pitämiseen. Samoin rattijuopumukset, tapot, väkivallanteot jne. jotka työllistää monia ammattikuntia, pelastuslaitoksesta juristeihin ja sosiaalityöntekijöihin.

Itse asun sen verran taajamassa että voin nelosolueni, viinini ja viskini hakea paikallisesta Alkosta edelleen.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #9

Täytyypä tänään tehdä empiirinen koe, ja hakea Pekkapuskasertifioidusta monopolimyymälästä IV-olut kolmosen sijaan. Konttisen mukaan sen jälkeen ajan kännissä, ja syyllistyn vähintään pahoinpitelyyn, mahdollisesti tappoon, toisin kuin tilanteessa jossa olisin juonut III-oluen.

Tai sitten tuohon hevonp..kan suoltamiseen voisi vaikka tulla joku tolkku. Kosmeettisilla prosenttimuutoksilla ei ole minkään valtakunnan vaikutusta siihen, paljonko ihmiset hölmöilevät.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #16

Mitä varten pitää lakia muuttaa joidenkin kosmeettisten muutosten takia?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #27

Kyseisen kohdan osalta keskeinen syy lienee valikoiman laajeneminen päivittäistavarakaupassa. Oluen valmistuksen kohdalla kun Suomen keinotekoisesti valittu III-oluen tilavuusprosentti on hitusen ongelmallinen, ja turhaan rajoittaa valikoiman laajuutta. Samaa voi toki miettiä valmistustapaa koskevasta kohdasta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Joissakin keskieuroppalaisissa maissa taas haikaillaan pohjoismaisen alkoholisäänntelyn perään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #12

Kuten missä?

Jos tarpeeksi moni haikailisi, niin sitten laki säädettäisiin sellaiseksi - demokraattisessa maassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Onneksi on sentään aika monia jotka eivät pidä nautintoa tai itsensä hemmottelua elämänsä tarkoituksena.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #13

Se nähdään mitä vielä säädetään. Tosin viinanjuonnin "vapauden" puolustajia varmaan riittäisi, vaikka jotkut ovatkin huolissaan alkoholikuolemien korkeasta määrästä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Haittaveroilla ei juuri haitallista kulutusta ole onnistuttu vähentämään. Esim. tupakointi väheni merkittävästi vasta tupakointia rajoittavien määräysten myötä.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Kuten blogisti kirjoittaa, on kyse ennen kaikkea vapauskysymyksestä. Miksi en saisi viedä ravintolasta kotiin puolikasta viinipulloa? Tai sen puoleen miksi en saa ostaa avaamatonta, jos pidin nautitusta viinistä? Entä miksi en saa perustaa viinikauppaa? On vaikea nähdä mikä yli 4,7% vahvuisesta alkoholijuomasta tekee niin erityisen tuotteen esimerkiksi lääkkeisiin verrattuna, että sitä voidaan myydä vain valtion omistaman monopolin myymälässä.

Voidaan tietysti kysyä onko koskaan perusteltua ylläpitää lainsäädäntöä, joka sisältää suoranaisia älyttömyyksiä, joita blogisti kuvaili. Vielä olennaisempi kysymys on kuitenkin se, onko kohtuullista rajoittaa ihmisten perustuslaillista elinkeinonvapautta näin radikaalisti. Onko todellakin niin, ettei tavoitteiden edistämiseksi ole mitään muuta tapaa kuin monopoli?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miks ei saa tehdä kaikkea mitä haluaisi?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Koska lait on laadittu rajoittamaan sitä mitä saa tehdä. Nyt puhutaan lakimuutoksen aikaansaamisesta tässä nelosolutkysymyksessä. Sitten vapautesi lisääntyisi siltä osin, että voisit ostaa nelosolutta ruokamarketista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Minulle vapaus on jotain aivan muuta kuin valintojen määrä.
Pakkovalintoja on ihan liikaa. Ihan samanlaista oluttakin on vaikka kuinka monessa erilaisessa pullossa.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #20

"Minulle vapaus on jotain aivan muuta kuin valintojen määrä."

Jos näin on, onko sinulle ok että joku muu valitsee puolestasi?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #35

Monasti oikein mielellään, puhelimen valinnassa tarvitsinkin apua. Mutta eihän kukaan pysty järkevin perustein valitsemaan tuhansista malleista.Jo ruokakaupoissakin on ihan liikaa näennäisvalikoimia; lukuisia samanlaisia tuotteita eri paketeissa. En minä bulkkikeskareistakaan mitään eroja huomaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Ehkä ostaisin jouluksi jotain hyvää tummaa olutta pari pulloa.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Tilannehan on se, että Suomessa on alkoholin kulutus ja sen aiheuttamat haitat kasvaneet nykyisellä politiikalla, joka on hyvin rajoittava. Pitäisi puuttua haitallisen käytön syihin. Nykyinen alkoholipolitiikka ei toimi. Päihteiden liikakäyttö johtuu esim. juurettomuuden tunteesta, yleisestä pahoinvoinnista, syrjäytymisestä jne.

Huonoon alkoholipolitiikkaan syynä on esimerkiksi se, että poliitikoilla on kiusaus optimoida valtion oman viinakaupan myyntiä ja markkina-asemaa.

Alkoholin väärinkäyttöön ei liity se, että lonkero on tehty tislatusta alkoholista.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Keskioluen tultua ruokakauppoihin alkoholin kulutus kolminkertaisui neljässäkymmenessä vuodessa.

Käyttäjän ArtoNakkila kuva
Arto Nakkila

"keskioluen tultua ruokakauppoihin alkoholin kulutus kolminketaisui neljässäkymmenessä vuodessa."

Samalla on nelos oluen juonti romahtanut. Mutta vain nimellisesti, Koska seitsemänkymmentä / kahdeksankymmentä luvun keskiolutta (3,2% - 3,7%) ei enää ole. Silloinen nelosolut (4,2% - 4,8%) on nykyään keskiolutta.

Sama koskee lonkeroita, nykyään kaupoissa myytävät lonkerot ovat alkoholipitoisuudeltaan entisiä A luokan juomia.

Ennen ravintoloissa tilattiin aina A olutta, eikä keskiolutta. (kuravettä)
Nykyään lähes kaikki jotka olutta juo, tilaavat keskioluen, koska se on entistä A olutta. Harvoin kukaan tilaa edes vahvaa olutta ravintolassa.

Yllä mainituista syistä tilastot on harhaan johtavia. Ravintolat joilla oli A oikeudet eivät myyneet lainkaan keskiolutta, sitä ostettiin kaupoista, nykyistä keskiolutta ostetaan joka paikasta, ja tämä vääristää vertailevia tuloksia.

Uskonkin että oluen kohdalla ei pahemmin muutoksia tule kulutuksen lisääntymisen osalta, koska olut ei ole enää olutta jos se on liian vahvaa alkoholi pitoisuudelta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #29

Alkoholikulutustilastoissa lasketaan kulutetun alkoholin määrä ei tietenkään juotujen litkujen litramääriä.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen

Alkoholin tilastot ovat hyviä arvauksia. Ei edes estimaatteja. Kyllä ennen keskioluen vapautumista muutkin kuin Seppo Juankoskelta pani TAMTAM (Juice Leskinen).

Jokaisessa maalaiskylässä pöhisi useassa muurahaispesässä AIV- pullollinen kiljua.
Se piti sitten aina porukalla juoda lauantaina ennen tanssilavalle menoa. Koska kyseessä oli paljon keskaria vahvempi aine, osa porukasta ei koskaan päässyt sinne tanssilavalle asti. Eikä niistä tullut myöhemmin alkoholisteja.

Nytkin esitetyt määrät voivat olla vain arvauksia. Eihän toki lahden yli tuotuja määriä voi kuin arvata. Ne muuten haetaan nyt jo Latviasta saakka - silloin, kun kysymys on ammattilaisista. Ammattilaiset myyvät hakemansa lastin maaseudun markkinoilla, missä ei ole Alkon myymälöitä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #32

Valistunut arvaus tai arvio, mikä ero? Ehkä on arvattu ihan pieleen, eikä alkoholin kulutus olekaan viime vuosina laskenut?

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen Vastaus kommenttiin #36

Se laski oikein reilusti jo silloin, kun keskiolut tuli kauppoihin ja maaseudun kuppiloihin. Ehkä sitten 1980- luvulta alkaen kasvanut, kun perheissä yleistyi viini ruokajuomana.

Tuosta saatavuudesta vielä. Minä käyn kävellen neljässä ruokakaupassa. Niistä kolmen yhteydessä on Alko. Saatavuus on siis hyvä. En kuitenkaan ole vuosikausiin ostanut Alkosta kuin viinipullon silloin tällöin.

Luulisi, että tällä alueella on juoppoja pilvin pimein. En muista, milloin viimeksi olen nähnyt juovuksissa olevan ihmisen kauppareissuillani. Enkä muista olisinko itse joskus ollut humalassa.

Isoisälläni oli Alkoon matkaa yli 40 kilometriä. Silloin, kun viinahammasta alkoi pakottaa, ei muuta kuin taksi alle ja viinanhakuun. Kun Alko myi silloin kaksi kirkasta ja kaksi värillistä per asiakas, pappa tuli reissusta mukanaan kahdeksan puolikkaan pulloa, koska taksimies osti toisen satsin. Siis neljä Kossua ja neljä Jallua.

Sitten pappa veti neljä-viisi päivää viinaa. Kavereista riipuen. Muija ja mukulat ajettiin muutaman kerran kirveen kanssa hankeen.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #38

Onhan niitä jotka vetävät viinaa pullokaupalla ja viikkotolkulla yhtä soittoa.
Millä perusteella uskot, että kulutus laski kun kun keskiolut tuli kauppoihin ja kioskeihin?

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen Vastaus kommenttiin #39

Ihan sillä samalla perusteella kuin sinä uskot, että se nousi.

No, toisaalta tällaiset tilastot eivät kerro mitään. Jos juon pullon keskaria päivittäin aterian yhteydessä, tulen vuoden mittaan juoneeksi noin 5,5 litraa puhdasta alkoholia.

Jos taas Arska istuu yksinäisyyttä karkottaakseen koko päivän kylän ainoassa kuppilassa ja juo päivän mittaan viisi olutta, tekee se vuositasolla jo 25 litraa puhdasta alkoholia.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #40

THL:n tilastosta katson. Eivät tilastot tietenkään kerro Arskan ja Velin juomiset, vaan keskimääräistä kulutusta.
Jos niiden perusteella voisi jotain johtopäätöksiä tehdä tarvittaissiin ainakin jakautumakin. Siinä olet oikassa,ettei keskiarvo vielä paljonkaan kerro.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen Vastaus kommenttiin #41

Se THL:n tilasto on arvaus. Ei siellä tiedetä, kuinka paljon Arska keittää pontikkaa, Reiska käyttää kiljua, Margareta tekee kotiviiniä ja Veli tuo Latviasta halpaa viinaa myyntiin. Ne vaan valistuneesti arvaavat.

Jos ajatellaan, että Arska aikanaan keitteli 70 % pontikkaa viisi litraa viikossa ja joi ne kuukaudessa, tekee se 3,5 litraa puhdasta alkoholia kuukaudessa ja yli 40 litraa vuodessa. Kun Arska laiskuuttaan siirtyi keskariin määrä putosi 25 litraan vuodessa.

Suurin tekijä, mikä kulutuksen kokonaismäärään on vaikuttanut, on naisten lisääntynyt alkoholin käyttö. Silloin ennen keskarin vapautumista nainen ei päässyt ravintolaan ilman miesseuraa. Nyt pubeissakin taitaa molempia sukupuolia olla yhtä paljon. Näillä asioilla on tilastollisesti niin monia ulottuvuuksia, että kaikki tilastot ovat jostain suunnasta katsottuna oikein.

Eikä ne tilastot muissakaan maissa ole kuin suuntaa antavia. Viineistä iso osa kulkee suoraan tilalta kuluttajalle. Tai kuluttajalla on pieni viinitila omiin tarpeisiin. Ranskassa ja Italiassa ainakin iso osa viinikaupasta käydään virallisen kaupan ulkopuolella.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #42

Minähän jo kysyin mikä ero on valistuneella arvauksella ja arviolla.
Naisten juopottelun lisääntyminen on merkittävää, en sitten tiedä onko se suurimmalta osalta vaikuttanut kulutuksen kolminkertaistumiseen suuntaa antavissa tilastoissa.
Toki sentään naiset pääsivät ilman miesseuraa ravintoloihin ennen keskioluen ruokakauppajakelua.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #44

"Toki sentään naiset pääsivät ilman miesseuraa ravintoloihin ennen keskioluen ruokakauppajakelua."

Kaikkiin ravintoloihin ei päässyt vielä 70-luvun alkuvuosinakaan.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #45

Jotkut ravintolat saattoivat rajoittaa yksinäisten naisten pääsyn maineensa takia.

Käyttäjän velitakanen kuva
Veli Takanen Vastaus kommenttiin #41

Eivät ne tilastot kerro keskimääräistä kulutusta, koska kukaa ei sitä tiedä. Siihen keskimääräiseen kulutukseen lasketaan kaikki arvatut määrät Alkon myynnin lisäksi. Eikä siitä vähennetä ulkomaalaisten Suomesta ostamaa alkoholia.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eipä päässeet sopuun asiasta vielä tänäänkään ...

Akseli Eskolin

Isossa-Britanniassa on valtion määräämät mitat pubeissa. Mutta se on laissa kuluttajansuojana ja oluen myyminen ravintolassa alle pintin (0,568 L) tuopissa on laitonta. Lisäksi laki määrittää paljonko vaahtoa saa maksimissaan olla ja asiakkaalla on oikeus pyytää sen poistamista ja pintin täyttämistä oluella yläreunaan asti.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Saahan siellä pullotettua olutta pienempinäkin annoksina, ei ole pakko juoda koko pintti jos pubissa haluaa olutta.

Käyttäjän HeikkiKoskelainen kuva
Heikki Koskelainen

Entisenä alkoholistina totean oman kokemukseni pohjalta että jos silloin kun ryyppäsin,aito gin pohjainen long drink olisi ollut saatavilla ruokakaupassa(vaikka keskioluen vahvuisena)olisin varmasti juonut päiväannokseni sinä versiona mutta koska se käyttämällä tehty greippikilju on niin kamalan makuista hain lonkeroni alkosta ja mukaan tarttui lähes aina pikku pullo "terävämpääkin". Koko "limuviina" sössötys on täysin älyvapaata.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset