*

Epäilevä Tuomas

Guggenheimin todellinen hinta on hämärän peitossa

Kun hallitus teki selväksi, että Guggenheimille ei tule valtion rahaa, Helsingin kaupunki ja Guggenheim Helsingin Tukisäätiö julkaisivat jälleen "uudistetuilla" talousluvuilla varustetun ehdotuksen museon rakentamiseksi. Säätiön ehdotukset perustuvat vuonna 2011 tilattuun selvitykseen, jonka mukaan Guggenheim-hanke olisi kannattava Helsingin kaupungille. Ehdotuksissa esimerkiksi oletaan, että Guggenheimissa kävisi yli puoli miljoonaa ihmistä vuosittain – lähes kaksinkertaisesti se määrä, joka vuosittain yhteensä käy Kiasmassa ja Ateneumissa. Luvut vaikuttavat täysin hatusta vedetyiltä, enkä usko niiden toteutumiseen lainkaan.

Kaikkia ehdotuksia yhdistää yksi seikka: yhdessäkään ei ole esitetty arviota siitä, mikä veronmaksajien panoksen arvo museohankkeelle todella olisi. Tämä on todella olennainen tieto, kun halutaan tehdä päätös siitä, miten julkinen sektori hankkeeseen osallistuu. Selvitykset ovat täynnä ennustuksia museon mahdollisista elinkeinovaikutuksista, mutta museon lopullista hintaa veronmaksajille ei ole edes yritetty arvioida. Vaikuttaa siltä, että Guggenheim-säätiö yrittää Miltton-viestintätoimiston avustuksella häivyttää julkisen rahoituksen osuuden museohankkeessa.

Uusimmassa ehdotuksessa yksityiset tahot ovat lupautuneet maksamaan museon lisenssimaksut, yhteensä 18,4 miljoonaa euroa seuraavan 20 vuoden aikana. Näihin yksityisiin tahoihin lukeutuvat esimerkiksi täysin valtion omistuksessa oleva Finavia ja enemmistöomisteinen Finnair. On röyhkeää kutsua valtionyhtiöiden julkista rahaa yksityiseksi rahaksi.

 

 

Guggenheim-arkkitehtuurikilpailun finalisti

 

 

Ja vaikka museohankkeelle ei suoraan annettaisi rahaa, veronmaksajilta tulevaa rahanarvoista tukea ovat muun muassa:

Guggenheimia perusteellaan myös sillä, että turistit "jättävät" Suomeen rahaa. Turistien Suomessa kuluttama rahamäärä on kuitenkin kelvoton mittari turismista seuraaville hyödyille. Koska hyödykkeiden tuottaminen ei ole ilmaista, turistin Suomessa käyttämä euro ei tarkoita, että suomalaiset rikastuisivat eurolla.

Olen itsekin käynyt Guggenheim-museossa ja uskon, että Helsingin museosta voisi toteutuessaan tulla hieno. Minulle ja edustamalleni Liberaalipuolueelle kriteeriksi erilaisten hankkeiden julkiselle rahoitukselle ei riitä se, että ne ovat jonkun mielestä hienoja. Valtion ja julkisen sektorin tulisi keskittyä ydintehtäviinsä, joita ovat esimerkiksi kansalaisten hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaaminen. Poliitikkojen mahdollisuudet syytää verovaroja erilaisten eturyhmien hankkeisiin tulisi minimoida.

Toivotan kuitenkin Guggenheimin taidemuseon lämpimästi tervetulleeksi Helsinkiin. Sillä ehdolla, että sen pystyttämiseen ja toimintaan ei tarvita epämääräistä summaa veronmaksajien rahaa.

 

Tuomas Tiainen
https://www.facebook.com/tiainentuomas
https://twitter.com/tiainen_tuomas
Kirjoittaja on ehdolla Vantaan kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa huhtikuussa 2017.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Pahin skenaario veronmaksajien kannalta on se, että Guggenheimia ajava säätiö menee konkurssiin. Jos siinä vaiheessa tontilla on esimekiksi iso kuoppa tai rakanteita jo pystyssä, projektia ei voida jättää kesken. Niinpä valtio tulee apuun - ja veronmaksajat maksavat.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset