*

Epäilevä Tuomas

Asevelvollisuus – ei halpa eikä tehokas järjestelmä

Suomessa on käytössä "yleinen" asevelvollisuus, jossa 18 vuotta täyttäneet miehet määrätään kutsunnoissa suorittamaan palvelus ennen 30 ikävuoden saavuttamista. Havaintojeni mukaan asevelvollisuutta pidetään yleisesti tehokkaana ja halpana järjestelmänä. Sitä se ei kuitenkaan ole: asevelvollisuuteen liittyy useita epäkohtia. Jos epäkohtien olemassaolo yleisesti myönnettäisiin, niiden korjaamiseksi ei tarvitsisi tehdä erityisen suuria muutoksia.

Vihreä liitto teki syyskuussa aloitteen asevelvollisuuden muuttamisesta vapaaehtoiseksi. Ehdotus tyrmättiin heti monelta taholta – jotkut väläyttelivät jopa yleistä nuorten työvelvollisuutta, jonka ilmaisella työllä saadaan Suomi nousuun. Tällaisten näkökulmien esittäjät eivät voisi juuri enempää pihalla olla: ilmaista työtä ei ole olemassa. Kun arvioidaan työn kansantaloudellisia kustannuksia, pitää huomioida se vaihtoehtoinen tilanne, jossa pakkotyöhön käytettynä aikana tehtäisiin jotain muuta hyödyllistä, tuottavampaa työtä.

 

Asevelvollisuus syrjii sukupuolen perusteella. Perustuslain mukaan "ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen perusteella", ja asevelvollisuus kuitenkin koskee vain miehiä. Vaikka jo kahdenkymmenen vuoden ajan naiset on katsottu yhtä lailla kelpoisiksi osallistumaan asepalvelukseen, perustuslain vastaista käytäntöä jatketaan yhä,  perinteen vuoksi.

 

Pakkotyö on kansantaloudellisesti tehotonta. Pakkotyö on työn muodossa kerätty vero. Tehokkain tapa kerätä veroja ei ole suoraan työnä – matala ja laaja, kaikkiin kohdistuva veropohja on tehokkaampi. Olisi parempi kerätä avoimella verolla se summa rahaa, jolla tarvittava määrä ihmisiä hakeutuisi palvelukseen vapaaehtoisesti. Asevelvollisuutta voisi verrata siihen että valtion työntekijät saisivat käydä hakemassa lounaansa ilmaiseksi lähimmästä ruokakaupasta. Ja miksi poliiseja ei vain pakoteta ilmaiseksi töihin?

Valtion budjetissa näkyvän summan kannalta tulee toki "halvemmaksi" pakottaa miehet töihin, mutta kansantaloudellisesti ratkaisu on kalliimpi. Jos käytettäisiin järjestelmää, jossa valtio maksaa vapaaehtoisille palvelukseen hakeutuville sellaista päivärahaa, että palvelukseen hakeutuu riittävästi ihmisiä, samalla kansantaloudellisella hinnalla olisi mahdollista saavuttaa parempi puolustuskyky. Asevelvollisuuden taloudellisia vaikutuksia on Suomessa analysoinut taloustieteilijä Panu Poutvaara.

 

Pakkotyön käyttäminen luo puolustusvoimiin vinoutuneen kulttuurin, jossa työvoimaa käytetään turhaan ja liian kevyin perustein. Taattu julkinen rahoitus ja kilpailun puute takaavat myös sen, että kukaan ei tunnu kunnioittavan järjestelmässä kiertävää omaisuutta. Oman varusmiespalvelukseni aikana sain esimerkiksi todistaa miten kantahenkilökunta nukkui talvella harjoituspäivien aikana käynnissä olevissa maastoautoissa.

 

Vastustan asevelvollisuutta, kannatan mahdollisimman tehokkaasti järjestettyä maanpuolustusta. Pahimmat asevelvollisuuden epäkohdat olisi mahdollista korjata järjestelmällä, jossa palvelukseen hakeutuminen on vapaaehtoista, ja palveluksesta maksetaan sellaista korvausta, että siihen hakeutuu riittävä määrä ihmisiä. Pakkotyöhön perustumattomassa järjestelmässä niillä kansantaloudellisilla resursseilla jotka asevelvollisuuteen tällä hetkellä laitetaan, olisi mahdollista saavuttaa parempi puolustuskyky.

 

Tuomas Tiainen
https://www.facebook.com/tiainentuomas
https://twitter.com/tiainen_tuomas
Kirjoittaja on ehdolla Vantaan kaupunginvaltuustoon kuntavaaleissa toukokuussa 2017.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

7Suosittele

7 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (90 kommenttia)

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Inttiaikanani en tehnyt valtiolle työtä kuin parina päivänä. Varuskunnan urheilukentän salaojituksessa ja kapiaisen pihan harvavoinnissa. Muu aika opiskeltiin maanpuolustustaitoja tai oltiin syömässä sekä vapaalla. Samoin lukuisissa kertausharjoituksissa, tosin hiukan paremmalla päivärahalla vaikka kaikki elämisen tarpeet tulivat talon puolesta.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Höpsis. Sivuutat nyt kirjoitukseni tarkoituksen. Maanpuolustustaitojen opetteluun käytetty aika on työtä samalla tavalla kuin vaikkapa koulutyö. Ja sillä työllä on vaihtoehtoiskustannus - ajan voisi käyttää johonkin muuhun.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

On eduksi jo tietää edes vähän asiasta, josta plogin kirjoittaa.

Suomessa on aina ollut armeija. Suomessa tulee aina olemaan armeija. Minusta suomalaisille on parasta, että se on Suomen armeija.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Kirjoitus ei vastustanut armeijaa, vaan asevelvollisuutta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Suomi on vähäväkinen maa, joka tietyistä syistä tarvitsee suuren armeijan. En usko, että tätä voidaan aikaansaada muutoin kuin yleisen asevelvollisuuden kautta.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Miksei kannustamalla (mm. korottamalla päivärahaa) saa houkuteltua vapaaehtoisia varusmiehiä?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jonkin verran varmaan kyllä, mutta aika kova pitäisi palkan olla, että koko ikäluokka saataisiin houkuteltua sinne, kuten käytännössä nyt on miesten kohdalla miltei asian laita. Enkä pysty mitenkään ymmärtämään miten sellainen palkanmaksu voisi tulla halvemmaksi kuin varusmiespalvelu.

Suomi ei kouluta liikaa sotilaita reserviin, vaan koko se määrä kyllä vähintäänkin tarvitaan, jotta voitaisiin välttää tarvetta käyttää sitä reserviä.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #8

Sekoitat todelliset ja näkyvät kustannukset. Varusmiesten ajan varastamisella on kustannus, vaikka se ei budjetissa näykään: http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/st...

"Asevelvollisuuden poliittista tukea synnyttää myös se, että huomattava osa äänestäjistä sekoittaa kirjanpidolliset ja todelliset taloudelliset kustannukset, kuvitellen että asevelvollisuus on taloudellisesti edullinen ratkaisu.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #10

Löytyisiköhän niille asevelvollisuuden "todellisille kustannuksille" jonkinlaista estimaattia? Sinun ja Tiaisen linkkaama Poutvaaran paperi kun on lähinnä mielipidekirjoitus, jossa väitteitä ei mitenkään numeerisesti todisteta.

Odotan innolla, miten Suomen armeijan sotilaallinen kyky ja sen hintalappu on eri vaihtoehdoissa kvantifioitu. Samaa odotan toki myös varusmiespalveluksen "todellisista" kustannuksista.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #13

Asevelvollisuuden varusmiehelle aiheuttama kustannus on se summa, jolla hän olisi suorittanut palveluksen vapaaehtoisesti. Summa sisältää tulevaisuuden tulonmenetysten nykyarvon, sillä ihmiset eivät yleensä viivästytä opiskelujaan, jos he eivät katso sitä taloudellisesti kannattavaksi.

Numeerista arvoa tälle on siis vaikea laskea, koska kyseessä on varusmiesten subjektiivisten kokemusten rahaksimuutettu summa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #14

Turha sitä arvoa on yrittääkään laskea, sillä aina argumentin esittäjän oman kannan mukaisesti voidaan löytää mihin suuntaan hyvänsä vaikuttavia "kustannustekijöitä".

Kuinka paljon terveydenhoitokustannukset Suomessa alentuvat kun koko ikäluokka nuoria miehiä saa vuoden mittaisen ulkoilu- ja liikuntakuurin?

Kuinka paljon tehokkaampia he ovat työelämässä opittuaan kurinalaisuuteen ja hierarkiaorganisaation vaateisiin?

Kuinka paljon henkisesti kypsempiä intin käyneet ovat verrokkiryhmiin nähden ja mikä merkitys sillä on opinnoissa tai työelämässä?

Ja niin edelleen.

Loppujen lopuksi on muistettava, että puolustusvoimia ylläpidetään kuitenkin ainoastaan maanpuolustuksellisista syistä eikä niin muodoin monimuotoinen debatointi kustannusvaikutuksista suuntaan tai toiseen ole aivan relevanttia.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #16

Kuinka paljon muusta Euroopasta jälkeen jää tehokkuudessa ja innovaatioissa kansa, joka osaa toimia vain hierarkiaorganisaatioissa?

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #16

Tutkimusten mukaan pakollisella asepalveluksella on negatiivisia vaikutuksia niin terveyteen (mm. tupakointi lisääntyy), uraan (työura lyhenee ja palkkakertymä laskee), kuin myös henkiseen kehitykseen (rikollisuus kasvaa).

Lähteet löytyvät täältä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Asevelvollisuus_Suom...

Käyttäjän danielantti kuva
Daniel Leppäjärvi Vastaus kommenttiin #19

Wikipedia lähteenä = Uskottavuus horjuu.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #16
Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #14

Huomauttaisin, että oma vastauksesi ottaa ihan yhtä vähän huomioon kokonaisuuden, kuin arvostelemasi perustelut asevelvollisuuden puolesta.

Samoin, et edelleenkään pysty ottamaan mitenkään kantaa siihen, miten eri vaihtoehtojen sotilaallinen suorituskyky ja kustannukset tehdään yhteismitallisiksi. Uskallanpa veikata, että sinulla ei ole minkäänlaista kompetenssia arvioida, kuinka iso miesjoukko ja millaisin leluin varustettuna, omaa riittävän suorituskyvyn Suomen puolustamiseksi. Yhtä vähän uskon että sinulla, tai viittamallasi professorilla on kompetenssia vertailla nykyisen asevelvollisuusarmeijan ja jonkin toisen vaihtoehdon suorituskykyä.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #22

Tässä on kaksi erillistä kysymystä:
1. Kannattaako varusmiesten työpanos hankkia pakottamalla vai kannustamalla?
2. Kuinka paljon varusmiehiä hankitaan ja kuinka kauan ja miten heitä koulutetaan?

Taloustieteilijät osaavat vastata ensimmäiseen kysymykseen, sotatieteilijät jälkimmäiseen.

Tämän blogikirjoituksen aiheena on ensimmäinen kysymys, joten älä sotke siihen toista kysymystä.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #14

#14
Vähennetään tuosta ilmainen koulutus, niin varusmies jää plussalle.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

#7
Ei Suomen armeija rauhanaikana Roopea ja Tuomasta kaipaa. Suomessa on vielä miehenmuotti. Sota aina muuttaa yhteiskuntaa.

Yhdeksänmillinen otsassa ja sinulta kysytään: ''Jäätkö tähän vai tuletko mukaan?''

Sinun tahtosi joukon tahtoa vastaan......

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kova palkka, tosiaan kova sen pitäisi olla!
Ruotsalaiset kokeilivat tätä "palkka-armeijaa" ja mitään valmista ei tullut. Vapaaehtoisia ei löytynyt tarpeeksi. Nyt sitten vedetään takaisin.
Luin jostain, että ruotsalaisten vapaaehtoisten määrä tyrehtyi osin syystä, että kun Itämeren ympäristön tilanne kiristyi pelättiin sotaan joutumista. Eli armeijaan mennään töihin pelkästään palkan vuoksi!?

Ruotsalaisella systeemillä romutettaisiin suomalaisten vahva maanpuolustushenki.

Miksi kaikkea pitää yrittää apinoida ulkomailta? Yleinen asevelvollisuus on sopinut ja sopii hyvin maallemme. On koeteltu ja tuolloin mainioksi havaittu.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Mehän voisimme ulkoistaa puolustuksemme,jos nykyinen systeemi tuntuu liian kalliilta. Venäjä voisi hoitaa Suomen puolusksen halvemmalla kuin oma armeija?

Jouni Suonsivu

Liberaalit arvostanevat kilpailua, jos saadaan kustannustehokas lopputulema. Lienee selvää, että merkittävä operaattori, jolla on tarjota skaalaedut, tuore tuntuma konflikteihin meillä ja muualla tai edes muualla, on otollinen tarjokas tarjouskilpailuun. Venäjän etu on kyky toimia arktisissakin olosuhteissa, joskin NATO:ssakin sitä harjoitellaan, mutta toisaalta Kiinan armeijakin on oivallinen toimija: riittävän aggressiivinen, toimii alhaisin yksikkökustannuksin, nouseva voima ja omaa sekä varsinkin teollisuusvakoilemalla varastettua militääri-innovaatiota pukkaa. Näiden potentiaalisten Suomi-operaattoreiden vuoksi tiedustaisin myös mm. Brasilian ja Intian halua osallistua tarjouskilpailuun hoitaa Suomen puolustus.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

Kirjoitus ei ehdota puolustuksen ulkoistamista toiselle valtiolle, vaan vapaaehtoismallissa Suomea edelleen puolustaisivat suomalaiset varusmiespalveluksen suorittaneet, jotka saisivat palveluksestaan luultavasti nykyistä paremman päivärahan. Armeijasta kieltäytyneet taas laitettaisiin maksamaan nykyistä enemmän veroja, joilla päivärahakorotukset maksettaisiin.

Jouni Suonsivu

Tässä blogissa on jotakin hyvääkin, nimittäin tervejärkisten miesten Jouni Halonen, Pekka Iiskonmäki, Juha Kuikka, Pertti Väänänen kommentit. Kehotan blogisti Tuomas Tiaista ja Roope Luhtalaa lukemaan huolella nämä kommentit ja myös pyrkimään ymmärtämään ne. Nämä neljä aikuista kommentoijaa puhuvat realiteeteista, ei pelkästä negatiivisesti vapaa minä -näkökulmasta.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Itse asiassa kommentoijat eivät ole sisäistäneet avauksen otsikkoa.

Kukaan ei ole pystynyt minulle vakuuttavasti selittämään, mitä tehokasta maanpuolustusta rauhanaikaiset asevelvollisuusmenot nykyaikana tuottavat. Tämän vuosisadan asejärjestelmät ja viestintävälineet vaativat sellaista ammattikoulutusta, että niiden käyttöä ei voi mitenkään luovuttaa satojen tuhansien amatöörien käsiin.

Vanha hirtehishuumori kuvasi liittoutumatonta koulutusta: "Oletetaan, että vihollinen tulee, sanotaan vaikka Tornionjokilaaksosta..."

Minusta ei ole yhtään vähemmän humoristista miettiä, mitä merkitystä olisi kuuden metrin välein itärajalla seisovilla reserveillä.

Tietenkin yhteiskunnan pitää olla valmistautunut kaikenlaisiin kriisiajan toimintoihin, mutta olen yhä varma siitä, että tehokkaimmin ne hoituvat palkatulla ammattityöllä ja vapaaehtoisella kouluttautumisella.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Potentiaalisen vihollisen kannalta on aivan eri asia, jos se tietää, että tilanteen vaatiessa Suomi pystyy mobilisoimaan 100.000 miestä viikossa ja 300.000 miestä kolmessa viikossa henkilökohtaisine aseineen jalkaväkijoukkoihin kuin jos tilanne olisi sellainen, että tiedettäsiin Suomella oleva 10.000 ammattisotilasta, jotka hallitsisivat uusien viestintälaitteiden hienoudet.

Periaatteessa suomalainen jalkaväkikoulutus rynkkyineen on sissisodankäyntikoulutusta, vaikka rynnäkköäkin harjoitellaan. Ensisijainen tarkoitus on saada vihollinen luopumaan suunnitelmasta hyökätä, mutta jos se ei onnistu, niin vaihe B on tehdä vihollisen oleminen ja eläminen täällä niin sietämättömäksi kuin mahdollista.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #20

Näin kauan kesti, että tämä 10000 hengen ammattiarmeijahumpuuki ehti tähän keskusteluun!

Vaihtoehtoina on siis paremmin varusteltu enemmän harjoitteleva reserviläisarmeija, johon houkutellaan haluttu määrä vapaaehtoisia nostamalla päivärahoja, ja nykymalli, jossa sodanajan joukoissa oleva henkilö harjoittelee keskimäärin yhden kerran yhdeksässä vuodessa ja osalle koulutetuista ei ole edes sodanajan sijoitusta.

Harmillista, että reserviläisarmeijan käsite on asevelvollisuuskeskusteluun osallistuville hämärä käsite. Tämä laskee keskustelun tason hyvin alas.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #21

Tuo vaihtoehto muistuttaa lähinnä ns. valikoivaa asevelvollisuutta, jota esim. Norja jo nyt toteuttaa. Valikoinnin yksi peruste on varmaankin motivaatio.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #23

Näinhän se on. Norjan malli on lähellä sitä, mitä Tiainenkin oletettavasti kannattaa. Tuo malli on käytännössä vapaaehtoismalli, koska epämotivoituneiden ei tarvitse mennä palvelukseen eikä heitä tästä hyvästä rangaista.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #21

Kyllä sotatilanne on arkeaan puurtavalle kansalaiselle sen verran etäinen ajatus nykyisessä Suomessa, että tuohon vapaaehtoiseen reserviläisarmeijaan ei välttämättä saataisi kuin 10.000 - 20.000 miestä. Nykytilanteessa puolestaan melkein kaikki miehet ovat koulutettuja sotilaiksi.

On totta, että kertausharjoituksia ei kovin usein tule, mutta suurin osa intin koulutuksesta varsumiesaikana on mennyt niin syvälle alitajuntaan, ettei rynkkyä tarvitse kauan kädessä pidellä kun siitä muistaa jo kaiken. Sama koskee joukkojen etenemistä maasto-olosuhteissa. Kun kerran oppii uimaan, niin sen osaa aina.

Kyse on siis ennen kaikkea määrästä. Viime sodissa parhaimmillaan taistelijoita oli rintamalla liki puoli miljoonaa vaikka maan asukasluku oli vain 3,5 miljoonaa. Kuinka silloin olisi käynyt Tali-Ihantalassa, Summassa ja Raatteen tiellä, jos armeijan kokonaisvahvuus olisi ollut noin 10% siitä mikä se oli.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #25

"Kyllä sotatilanne on arkeaan puurtavalle kansalaiselle sen verran etäinen ajatus nykyisessä Suomessa, että tuohon vapaaehtoiseen reserviläisarmeijaan ei välttämättä saataisi kuin 10.000 - 20.000 miestä"

Puhumattakaan siitä, millaista ainesta tuo 10-20 000 olisi. Uskaltaisin heittää valistuneen arvauksen, että joukossa yliedustettuina olisivat sotahullut ja ne jotka eivät ole mihinkään muualle päässeet. Ei siis varsinaisesti mikään dream team.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #25

Päivärahoja nostamalla palvelukseen saadaan juuri se määrä juuri sellaisia varusmiehiä kuin halutaan. Kuikalla on aika heikko luotto suomalaisten maanpuolustustahtoon, kun hän kuvittelee, että vain pari prosenttia ikäluokasta suorittaisi palveluksen, jos päivärahat olisivat esimerkiksi opintotuen tasolla.

Maanpuolustustahtoa mittaavat kyselyt kertovat aivan toisenlaisen tarinan asiasta. Mikä puoltaa tuota näkemystäsi, että vain pari prosenttia olisi kinnostuneita varusmiespalveluksesta?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #27

Kun varusmiespalveluun kutsutaan, niin joutuu tekemään poikkeavaa eforttia siitä laistamiseksi. Jos tilanne olisi toisin päin, eli että sinne pitäisi pyrkiä, niin tulisit kyllä huomaamaan, että pyrkijöiden määrä olisi jotain vallan toista kuin se määrä, joka kysyttäessä vatsaa olevansa korkean maanpuolustuksen kannalla.

Kysymykseen on helppo vastata, mutta useiden kuukausien koulutukseen meneminen ja sen jälkeiseen sitoutumiseen reserviläisarmeijaan onkin kynnys jo hiukan korkeampi. Varmaan vastaajat ovat rehellisiä vastauksisaan, mutta käytännön elämän paineet ja kiireet sanelevat ratkaisun, jos muuta pakkoa ei ole.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #28

Kyllä kutsuntoja voidaan pitää ja jokainen voidaan kutsua palvelukseen. Nuorille voidaan edelleen sanoa, että tämä on "kansalaisvelvollisuus" ja että siitä saa esim. vähän enemmän rahaa kuin opiskelijana. Tarvitsee kyllä vähän vahvempia perusteluita, mikäli väität, että maanpuolustustahto laskee kyselyiden erittäin korkeista tuloksista tuonne kahteen prosenttiin.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #25

Kuuluiko se vanha sanonta, että "blogikommentaattorit käyvät aina edellistä sotaa" vai kenestä siinä puhuttiin :)

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #29

En tiedä ymmärränkö kommenttisi oikein, mutta jos tarkoituksesi on viestittää sodan käynnin muodon muutoksista, niin on syytä muistaa, että kaikki sodat toisen maailmansodankin jälkeen on käyty konventionaalisilla aseilla ja myös kiväärein. Näin oli asian laita Vietnamissa, Afganistanissa, sissisodissa eri puolilla maailmaa ja myös Ukrainassa tällä hetkellä.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Eivät maavoimien asejärjestelmät koskaan voi olla niin vaikeita, että niiden käyttö vaatisi vuosien koulutuksen. Ei riittäisi käyttäjiä tosi tilanteessa. Järjestelmien huolto, trimmaus ja korjaus on eri asia.

Viestivälineiden käytön oppii hyvältä peruskoulupohjalta.

Miro Kontio

Yleinen asevelvollisuus on tässä maassa samanlainen tabu kuin pakkoruotsi. Asevelvollisuudelle on sentään olemassa edes jonkinlaiset järkevät parustelut. Molemmissa sekä kansalaisten että valtion resursseja tuhlataan asiaan joka ei palvele täysin tarkoitusta. Ketä vastaan Suomen kokoisella armeijalla uskottavasti puolustaudutaan? Ehkä realistisesti jos tyyliin Ruotsin kokoinen maa hyökkäisi tänne. Venäjää vastaan taas aika absurdia olettaa että olisi nykyaikana edes mahdollista torjua laajamittaista hyökkäystä. Mun mielestä armeija tulee Suomellakin olla olemassa mutta se vaatisi lisäksi vahvaa liittoutumista sotilaallisesti. Enkä tässä nyt mitään Nato-korttia heiluta vaan ylipäätään. Kustannustehokkain tapa suorittaa asepalvelus olisi tehdä se osissa ja aloittaa jo peruskoulussa maanpuolustuksellinen koulutus osana opetussuunnitelmaa. Asekoulutus olisi käsittääkseni mahdollista suorittaa yli 15 vuotiaiden kohdalla ja kyllä jos kerran on yleinen asevelvollisuus sen pitäis koskea myös naisia ainakin osittain. Toki he voisivat toimia enemmän armeijan toimia tukevissa tehtävissä. Siviilipalveluksen voisi kokonaan lakkauttaa mutta enemmän valinnan vapautta pitäisi olla tarjolla. Kaikkien ei tarvitse tarttua aseisiin ja he voisivat halutessaan toimia muissa maanpuolustuksellisissa tehtävissä. Mitä päivärahaan tulee niin sitä pitäisi korottaa niin paljon houkutellaksemme sillä tarpeeksi vapaaehtoisia että puhuttaisiin jo palkka-armeijasta. En näe sitä siis toimivana ratkaisuna.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Taitaapa olla jokin kansainvälinen sopimus, joka kieltää asepalveluksen 15-18 vuotiailta. Siksipä ei enää ole mahdollista mennä inttiin vapaaehtoisena 17-vuotiaana.

Pakollinen koko miesikäluokkaa koskeva asevelvollisuus on kustannustehokkain tapa luoda suuri reservi. Yksilölle ja yhteiskunnalle siitä on tietenkin haittapuolia ja kustannuksia. Mutta niinhän sitä on vaikkapa kotivakuutuksellakin.

Nykyeduilla vapaaehtoinen asepalvelus houkuttelisi varmaan pariatuhatta vuosittain (vertailukohtana naisten vapaaehtoinen palvelu). Paljonko etuja olisi korotettava, jotta määrä nousisi kymmeneentuhanteen jolla saavutettaisiin kaikkineen noin 100 000:n kriisiajan vahvuus? Tämä verrattuna siihen noin 25000een joka nykyään suorittaa velvollisuuden? Olisiko saavutettava kansantaloudellinen säästö pienemmän puolustuskyvyn ja budjettiepätasapainon arvoinen?

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

"Pakollinen koko miesikäluokkaa koskeva asevelvollisuus on kustannustehokkain tapa luoda suuri reservi."

Tuo ei pidä paikkaansa. Samalla logiikalla poliisivoimat voitaisiin toteuttaa pakkotyöllä, koska "Suomi on suuri maa" ja "tarvitsemme paljon poliiseja". Asevelvollisten työ ei muutu halvemmaksi sillä, että siitä ei makseta

Saavutettava säästö olisi suurempi kuin budjettiepätasapainon arvo. Puolustuskyky ei heikentyisi lainkaan, jos palvelukseen edelleen rekrytoitaisiin sama määrä ihmisiä.

Kansantaloudelle aiheutuva hukka on suurempi pakolliseen palvelukseen perustuvassa mallissa kuin siinä, jossa verorahoista kerätyillä palkkiolla houkutellaan riittävän suuri määrä ihmisiä palvelukseen. Puolustusvoimille ilmainen työvoima ei ole kannustin järjestää sen käyttöä mahdollisimman tehokkaasti.

Aiheesta on kirjoittanut esimerkiksi Milton Friedman, aikoihin jolloin USA:ssa luovuttiin asevelvollisuudesta: http://oll.libertyfund.org/titles/raico-new-indivi...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #35

"Puolustuskyky ei heikentyisi lainkaan, jos palvelukseen edelleen rekrytoitaisiin sama määrä ihmisiä."

Näin voidaan sanoa, mutta palvelukseen EI vapaaehtoispohjalta rekrytoitaisi samaa määrää ihmisiä, ei lähestulkoonkaan.

Suomea ja USA:ta ei voi verrata tässä mielessä keskenään, koska USA on suurvalta, jossa elää 350 miljoonaa ihmistä ja sillä on maailman modernein ja tehokkain aseistus. Vietnamin sodan aikana viimeeksi on USA:ssa ollut pakollisia kutsuntoja, mutta silloinkin vain harvat sinne joutuivat arvonnan perusteella.

Myöskään vertailu poliisiin ei toimi, koska poliiseja ei ole kuin vajaat 10.000 Suomessa. Puolustusvoimien kohdalla puhutaan monikymmenkertaisesta reservitarpeesta.

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas Vastaus kommenttiin #35

Tiananmenin kesänä olin kesälukiossa, jossa englanninopettajamme oli kiinalainen. Yhdessä vapaamuotoisessa keskustelussa puimme myös asevelvollisuutta, sillä olimmehan edellisenä talvena osallistuneet kutsuntoihin (ainakin me miespuoliset opiskelijat). Opettajamme oli varsin hämmästynyt siitä, kuinka luontevasti, jopa ehkä hivenen innokkaasti suhtauduimme odottavaan asepalvelukseen, sekä siihen, miten me kaksi silmälasipäistäkin yleensä kelpasimme armeijalle. Jos se oli avartava kokemus opettajalle, niin sitä se oli oppilaillekin. Jossain muualla asepalvelus oli lähtökohtaisesti vastenmielinen ajatus. Ja jossain muualla armeijalla oli varaa olla nirso.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #40

Kiinassa on vaikea päästä armeijaan, sillä väkimäärä on niin suuri. Se onkin useimmille länsimaalaisille yllätys, että Kiinan kaltaisessa diktatuurissa ei ole pakollista asevelvollisuutta lainkaan.

Seppo Hildén

Villi veikkaus, blogisti, joka profiilissaan kertoo olevansa tätä nykyä opiskelija, on saanut opsikelujensa takia lykkäystä, ei ole vielä suorittanut asevelvollisuuttaan (jep, jep, se on velvollisuus, ei tasa-arvo tai kustannuskysymys) ja ei bloginsa sanoman perusteella näemmä haluaisikaan suorittaa.

Korjaa jos olen väärässä.

Jos kuitenkin olet suorittanut aseellisen asevelvollisuutesi, et ole ymmärtänyt sitten koko puolustusvoimiemme tarkoitusta ollenkaan.

Valitettavasti.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Olen reservin vänrikki, mutta ei se tähän mitenkään liity. Asepalvelus ei pätevöitä ottamaan kantaa asevelvollisuuden taloudellisista vaikutuksista.

Mykistyn kommenttien laadusta. Luitko edes kirjoitusta? Kirjoitus ei ottanut kantaa puolustusvoimien tarkoitukseen vaan siihen miten puolustusvoimien kannattaisi "rekrytoida" maanpuolustustaitoja harjoittelevat ihmiset palvelukseen.

Kansantaloudellisesti pakko tulee kalliimmaksi kuin verotus ja vapaaehtoisesti palvelukseen hakeutuville varusmiehille maksaminen.

Seppo Hildén

Liberaalipuoluen puolueohjelmako on saanut reservin vänrikin pään niin sekaisin, että uskoo pienen maan saavan uskottavan puolustuksen aikaan vapaaehtoisella armeijajärjestelmällä?

Herra paratkoon meitä tulevaisuudessa liberaalipuolueelta!

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen Vastaus kommenttiin #55

Ei maanpuolustustahto synny pakolla. Kirjoitus ottaa kantaa siihen, miten asepalveluksen suorittajat kannattaisi rekrytoida palvelukseen. Ei pakolla, vaan rahalla. Sama maanpuolustuskyky on mahdollista saavuttaa pienemmillä resursseilla, jos maanpuolustus järjestetään tehokkaammin. Vaihtoehtoisesti samoilla resursseilla voidaan saavuttaa parempi puolustuskyky.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

"Asevelvollisuus syrjii sukupuolen perusteella"
Niin syrjii, aivan turhaan. Naiset voisi ottaa hyvin mukaan varusmiespalvelukseen. PV on ilmoittanut ettei se tarvitse naisia sotilaaksi kun miehiä on ihan tarpeeksi, mutta siviilipalveluskin olisi ok, ehkä jopa Lotta Svärdin palautus.

"Pakkotyö on kansantaloudellisesti tehotonta"
Ehkä, mutta nyt ei puhuta kansantaloudesta, vaan Suomen puolustuksesta. Usein kun näitä varusmiespalveluksen lakkautusta tukevia juttuja lukee, unohtuu kirjoittajalta ulkopoliittiset realiteetit. Kannattaa muistella kuka se todennäköisin vihollinen on ja millä kapasiteetillä se tulee jos on tullakseen. Siinä on kansantalous kakkossijalla.
"Olisi parempi kerätä avoimella verolla se summa rahaa, jolla tarvittava määrä ihmisiä hakeutuisi palvelukseen vapaaehtoisesti."
Oletan että tuo tulisi nykyisen verotuksen päälle? Lisää verotusta, sitähän tässä kaivataankin.

Tässä on myös unohdettu millainen vaikutus vähintään 6kk kuntokuurilla on kansanterveyteen, pelkästään omassa kaveriporukassani oli monia jotka tulivat intistä yksi leuka vähemmän. Joillekin voi jopa olla eka paikka missä tuntee olevansa mukana jossain porukassa, parhaimmillaan se jopa ehkäisee syrjäytymistä. Siitä vaan laskemaan mikä näiden vaikutus on kansantalouteen.

Palkka-armeijalla on myös se vaikutus, että sinne hakeutuu köyhät ja kurjat kun ei muuhun pääse. Ei rikas ja älykäs mene armeijaan itseään kiusaamaan. Köyhät kuolevat eturintamalle kun rikkaat nauravat matkalla pommisuojaan. Sama juttu on myös älykkyydellä, yleinen varusmiespalvelus takaa sen että kurjien lisäksi tulevat myös ne älykkäät, joiden älyä voidaan hyödyntää esim. johtotehtävissä Isänmaan puolustamiseksi.

"Pakkotyön käyttäminen luo puolustusvoimiin vinoutuneen kulttuurin"
Sama kulttuuri on käytännössä ihan kaikessa, tervetuloa maailmaan. Murphyn laki on täydessä voimassaan. Tilanne tuskin muuttuisi palkka-armeijassa.

t: korpraali

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Hyvin kiteytit olennaiset näkökulmat asiaan tuossa kommentissasi.

Lisäksi huomauttaisin, että blogistilla ei varmaankaan päällimmäisenä syynä tähän ajatukseen ole niinkään kansantaloudellinen ulottuvuus kuin ideologinen liberalismi. Olen itsekin hyvin lähellä ideologisia liberaaleja ja juuri siksi yhdessä asiassa, Suomen puolustuksessa, on tehtävä tuohon ideologiaan kompromissi, jotta samaista ideologiaa voisi yrittää levittää jatkossakin suomalaisessa yhteiskunnassa.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

"Kannattaa muistella kuka se todennäköisin vihollinen on ja millä kapasiteetillä se tulee jos on tullakseen. Siinä on kansantalous kakkossijalla."

Nimenomaan sen vuoksi Suomella ei ole varaa hukata rajallisia resurssejaan järjestämällä maanpuolustus tehottomasti asevelvollisuusarmeijalla. Taloudellinen tehokkuus tarkoittaa sitä, että rajalliset resurssit käytetään mahdollisimman tehokkaasti halutun lopputuloksen aikaansaamiseksi. Suomen kokoiselle maalle on sitäkin tärkeämpää, että maanpuolustus järjestetään tehokkaimmalla mahdollisella tavalla.

"Tässä on myös unohdettu millainen vaikutus vähintään 6kk kuntokuurilla on kansanterveyteen, pelkästään omassa kaveriporukassani oli monia jotka tulivat intistä yksi leuka vähemmän"

Ja osa taas palaa intistä mukanaan 10 lisäkiloa vyötäröllä, kun aktiivinen kuntoiluharrastus siviilissä on vaihtunut munkkien syömiseen sotkussa paremman tekemisen puutteessa.

"Joillekin voi jopa olla eka paikka missä tuntee olevansa mukana jossain porukassa, parhaimmillaan se jopa ehkäisee syrjäytymistä."

Ja joillekin se taas on samaa jatkumoa koulussa alkaneelle kiusaamiselle. Toki sillä erotuksella, että koulusta sentään pääsee tuntien jälkeen kotiin, armeijassa saattaa olla lukittuna samaan tilaan kiusaajiensa kanssa 24h vuorokaudessa. Kiusaamisesta kun ei olla päästy vielä eroon kouluissakaan, niin armeijassa tilanne tuskin on juuri sen parempi. Varsinkin, kun armeijassa simputuksella on pitkät perinteet. Mikään ei ole entiselle koulukiusaajalle hienompaa kuin saada natsat kaulaan, niin pääsee jatkamaan harrastustaan oikein luvan kanssa.

"Sama juttu on myös älykkyydellä, yleinen varusmiespalvelus takaa sen että kurjien lisäksi tulevat myös ne älykkäät, joiden älyä voidaan hyödyntää esim. johtotehtävissä Isänmaan puolustamiseksi."

Todellakin, joissain tapauksissa älykkäitä, yliopistokoulutuksen saaneita ja työnantajalleen elintärkeitä asiantuntijoita on hyödynnetty maksimaalisesti maanpuolustuksessa kouluttamalla sodanaikaiseksi tehtäväksi kantaa ammuksia paikasta A paikkaan B.

"Sama kulttuuri on käytännössä ihan kaikessa, tervetuloa maailmaan."

En toki tiedä, mikä millaiseen työkulttuuriin olet tottunut, mutta ainakin omassa työpaikassani työntekijät ovat töissä vapaaehtoisesti ja voivat irtisanoutua milloin haluavat ilman että siitä joutuu vankilaan.

Seppo Hildén

Toinen liberaali tuli kompaamaan näköjään kaveriaa. Profiilitiedoissaan Luoma-Nirva haluaa poistaa mm:ssa miesten asevelvollisuuden.

Jep, jep, mihinkäs sitä armeijaa tarvitaan.

Käyttäjän JuhaniKhr kuva
Juhani Kähärä Vastaus kommenttiin #56

Asevelvollisuuden poistaminen ei tarkoita armeijan poistamista. Kevyin eväin on Seppo Hilden liikkeellä :)

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #56

Jotenkin ihmeellisesti sitä vain suurin osa länsimaista onnistuu ylläpitämään armeijaa ilman asevelvollisuuttakin. EU:n 27 jäsenmaasta ainoastaan viidessä on enää asevelvollisuus, näistäkään kahdessa siitä kieltäytyjiä ei rangaista. No Suomihan tulee nykyään vähän kaikessa muussakin jälkijunassa. Ennen oltiin edelläkävijöitä, nykyään perässähiihtäjiä. Täällä tarraudutaan kynsin ja hampain kiinni menneeseen ja ihmetellään, kun talous ei kasva eikä muutenkaan mene hyvin, sillä välin kun muu maailma porhaltaa kaukana edellä.

Wikipedia: Luettelo valtioista asevelvollisuuden mukaan

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #61

Saksa ja Ruotsi suunnittelevat takaisin varusmiespalvelukseen siirtymistä.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #63

Kauanpa kestikin, ennen kuin tuo kerrottiin.

Totta. Pöhköä silti. Ruotsin ja Saksan hallitukset ovat joutuneet keksimään jotakin symbolista. Tämä nyt sitten on keksitty.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

"Nimenomaan sen vuoksi Suomella ei ole varaa hukata rajallisia resurssejaan järjestämällä maanpuolustus tehottomasti asevelvollisuusarmeijalla"
Nyt niitä lähteitä miten varusmiespalvelus ei muka olisi tehokasta ja miten palkka-armeija kykenisi samaan halvemmalla. Palkka-armeijalla ei kykene samaan tehokkuuteen ja miesmäärään mitenkään nykyisellä budjetilla. Jalkaväki on edelleen kaiken A ja O, High-tech auttaa vain tiettyyn pisteeseen asti eivätkä enää siihenkään kunhan EMP:t yleistyvät. Palkka-armeija riittäisi ehkä kehä 3:n alueen puolustukseen, ehkä se on monelle kommentoijalle se tärkein asia. Itse asun puolen tunnin päässä rajalta ja olisi kiva jos minunkin kotini eteen tehtäisiin jotain.

En nyt suoralta kädeltä muista harjoituksen nimeä, mutta vuosi pari sitten Norjassa talviharjoituksessa Suomen varusmiehet harjoittelivat ruotsalaisten alaisuudessa ja vetelivät norjalaisia Afghanistanin veteraaneja kuin metrin mittaa. PVllä on vain yksi tehtävä ja yksi vihollinen ja siinä se on maailman parhain. Utin jääkärirykmentti on monien mielestä Euroopan tehokkaimpia sotilaspumppuja, samanlaista suorituskykyä saa etsiä tosissaan.

"Kiusaamisesta kun ei olla päästy vielä eroon kouluissakaan, niin armeijassa tilanne tuskin on juuri sen parempi. Varsinkin, kun armeijassa simputuksella on pitkät perinteet"
No ne perinteet loppuivat. Nykyään ei tehdä edes pinkkaa. Itse kun olin vähän yli vuosi sitten intissä, ei saanut edes turhaan juosta ettei mene turhaan paikat rikki. Alikersantti testasi alokkaiden keskittymiskykyä tuijottamalla heitä asennon aikana, kapteeni kuuli asiasta kun kaksi naisalokasta puhui asiasta ohimennen ja melkein pidätytti alikersantin epäiltynä seksuaalisesta ahdistelusta.
PV tietää todella hyvin että aseet ja kiusaaminen eivät ole hyvä yhdistelmä, joten sille on nykyään ehdoton nollatoleranssi. Minun aikanani ja kavereiden mukaan nykyäänkin sitä noudatetaan todella ankarasti.

"Todellakin, joissain tapauksissa älykkäitä, yliopistokoulutuksen saaneita ja työnantajalleen elintärkeitä asiantuntijoita on hyödynnetty maksimaalisesti maanpuolustuksessa kouluttamalla sodanaikaiseksi tehtäväksi kantaa ammuksia paikasta A paikkaan B"
Meillä ei olisi nykyisiäkään älykkäitä sotilaita jos parin henkilön huonon mäihän takia lopetetaan koko systeemi. Muutenkin johtotehtäviin tarvitsee myös luonnetta ja henkistä tasapainoa. Eiköhän se työnantajakin kiitä kun arvokas työntekijä on eturintaman takana siirtelemässä ammuksia jotta hän pääsee sodan jälkeen palvelemaan mahtavaa ja ihanaa kansantaloutta.

"En toki tiedä, mikä millaiseen työkulttuuriin olet tottunut, mutta ainakin omassa työpaikassani työntekijät ovat töissä vapaaehtoisesti ja voivat irtisanoutua milloin haluavat ilman että siitä joutuu vankilaan"
Puhuttiin resurssien käytöstä, ei siitä että isänmaan puolustuksen takia joutuu luopumaan ihmisoikeuksistaan pariksi kuukaudeksi. Prioriteetit kohdilleen.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #62

"Nyt niitä lähteitä miten varusmiespalvelus ei muka olisi tehokasta"

Kirjoitus ei kritisoinut varusmiespalvelusta, vaan varusmiesten pakottamista palvelukseen. Vapaaehtoisesti varusmiespalveluksen suorittaneista on myös mahdollista muodostaa suuri reservi.

"Palkka-armeijalla ei kykene samaan tehokkuuteen ja miesmäärään mitenkään nykyisellä budjetilla."

Sekoitat todelliset ja näkyvät kustannukset. Varusmiesten ajan varastamisella on kustannus, vaikka se ei budjetissa näykään: http://www.taloustieteellinenyhdistys.fi/images/st...

"Asevelvollisuuden poliittista tukea synnyttää myös se, että huomattava osa äänestäjistä sekoittaa kirjanpidolliset ja todelliset taloudelliset kustannukset, kuvitellen että asevelvollisuus on taloudellisesti edullinen ratkaisu.

"Meillä ei olisi nykyisiäkään älykkäitä sotilaita jos parin henkilön huonon mäihän takia lopetetaan koko systeemi."

Vapaaehtoismallissa osaamista vaativiin armeijan tehtäviin kannattaa houkutella osaavia ihmisiä normaalia korkeammalla palkalla. Näin toimitaan kaikilla muillakin aloilla, eivät esim. lääkärit yleensä aloita uraansa lähihoitajina.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #62

"Puhuttiin resurssien käytöstä, ei siitä että isänmaan puolustuksen takia joutuu luopumaan ihmisoikeuksistaan pariksi kuukaudeksi."

Mukava keskustella kerrankin jonkun kanssa, joka myöntää suoralta kädeltä, että asevelvollisuus loukkaa ihmisoikeuksia. Sitten voidaankin keskustella siitä, että onko (näennäinen) kustannussäästö hyväksyttävä syy unohtaa ihmisoikeudet.

Sillä jos nykyinen koulutusmäärä katsotaan ehdottomaksi minimiksi maan puolustamiseksi, se voidaan hyvin kouluttaa vapaaehtoisistakin, kunhan vain nostetaan päiväraha sellaiselle tasolle, että vapaaehtoisia löytyy tarvittava määrä. Koska Suomessa maanpuolustustahto sinällään on varsin korkea, en usko, että päivärahaa edes tarvitsisi nostaa kovin järjettömän suureksi vapaaehtoisten löytämiseksi. Veikkaisin, että naisiakin alkaisi asepalvelus kiinnostaa ihan eri tavalla, jos siitä maksettaisiin edes kohtuullinen korvaus.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #72

Onhan se ilmiselvää että valinnanvapaudesta luopuminen ja toisen käskytettäväksi alistuminen loukkaa ihmisoikeuksia. Mielestäni Suomi on kuitenkin sen urhauksen arvoinen. Se on älyttömän pieni hinta jotta pystyy puolustamaan kotiaan, perhettään ja arvojaan.

Unohdin myös mainita että varusmieskoulutuksella on 2 etua palkka-armeijaan:
1) mahdollisen häviön jälkeen melkein kaikki miehet kykenevät sissisodankäyntiin, siten saamme Afghanistanin näyttämään Aurinkomatkojen pakettilomalta.
2) 230 000 taisi olla sodanaikainen taistelijoiden määrä. Tätä pystytään täydentämään reservistä, jolloin suomalaisten sotilaiden määrä voi todellisuudessa olla jopa miljoona. Nykäseppä miljoona palkkasotilasta.

Ei niitä motivoituneita riitä Saksassa tai Ruotsissakaan vaikka palkan pitäisi olla elättävällä tasolla. En usko että pelkkä isänmaallisuus riittää, itsekkään en olisi mennyt inttiin jos ei olisi ollut pakko. En kuitenkaan kadu yhtään.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #81

Armeija ei kouluta miehiä sissisodankäyntiin, vaan aselajin mukaiseen sodanajan tehtävään. Varusmiehiä koulutetaan n. kaksinkertainen määrä siihen nähden, paljonko 230 000 miehen sodanajan joukkojen perustamiseen tarvittaisiin, eikä läheskään kaikille koulutetuille riitä sijoitusta. Liikakoulutus korjautuisi helpoiten vapauttamalla vastentahtoiset palveluksesta.

Se, onko lainkaan realistista, että Suomi lähtisi Afganistanin kaltaiseen infrastruktuurin romuttavaan sissisotaan, on sitten toisen keskustelun aihe. Kehittynyt valtio kuten Suomi on täysin riippuvainen sähkönjakelusta, ja miehittäjällä on aina mahdollisuus laittaa sähköt poikki, jos vastarintaliike aiheuttaa ongelmia.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #82

Kehä 3 on täysin riippuvainen sähköstä. Ruokaa saa säilykkeistä ja lämpöä takasta, aseet toimivat rähähdyksen voimalla. Intissäkin ainoastaan viestien lähettäminen vaikeutui ilman sähköä, mutta sitä varten oli lähetit. Luulisi miehittäjänkin ylläpitävän itseään meidän infrasta, joten tuskin he itsekkään sitä tuhoavat.

Ihan hyvä vaan jos ei ole sodan ajan sijoitusta, voidaan tarpeen tullen lähettää sinne missä tarvitaan. Ei armeijassa olisi paljon ketään jos sinne ei olisi pakko mennä, osittain ennakkoluulojen takia, ei kukaan vapaaehtoisesti itseään kiusaa. Enpä ole vieläkään keneltäkään kuullut miten rahoitetaan miljoonan sotilaan armeija kuten nykyään jos samalla pitäisi vielä aseistaa ja ylläpitää.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #83

"Enpä ole vieläkään keneltäkään kuullut miten rahoitetaan miljoonan sotilaan armeija"

Jos asia on keskustelussa useampaan kertaan selitetty, eikä se silti ole jollekin keskustelijalle vielä selvinnyt, niin on todennäköistä ettei uudelleen selittäminen paranna tilannetta.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen Vastaus kommenttiin #84

Kertaakaan ei ole selitetty miten kyetään samaan kuin yleisillä kutsunnoilla samalla rahamäärällä. Ainut tapa olisi moninkertaistaa PVn budjetti. Minua ei kiinnosta piilokulut yms kansantalous, vaan puolustusvoimien suorituskyky. Ei lähdetä siitä miten se raha liikkuu vaan kuinka voimakas on PV. Se tässä on ongelma että teillä on lähtökohdat ihan päin persettä.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen Vastaus kommenttiin #85

Mitkä lähtökohdat ovat "päin persettä"? Mistä keksit tuon saman rahamäärän? En ainakaan itse kannata puolustuskyvyn laskemista. Et selvästi ymmärrä asiaa. Tässä keskustelussa ei ole kyse siitä, minkälainen puolustuskyky Suomella halutaan olevan vaan siitä, miten puolustusvoimien kannattaisi maanpuolustustaitoja harjoittelevat palvelukseen rekrytoida. Ei pakolla, vaan rahalla. Yritin kovasti tämän tuoda esille jo kirjoituksessani niin selkeästi kuin vain pystyin - en vastusta a) maanpuolustusta b) asepalvelusta c) puolustusvoimia. Vastustan asevelvollisuutta, koska se aiheuttaa tarpeetonta hukkaa.

On selvää, että esittämäni muutos vaatisi puolustusvoimille huomattavasti suurempaa budjettia jotta nykyinen puolustuskyky voidaan säilyttää. Ja vaikka tämä maksaa valtiolle, on se kansantalouden kannalta tehokkaampi tila. Varusmiesten nykyiselläkin työllä on kansantaloudellinen hinta, vaikka siitä ei makseta heille. Hyvinvointi Suomessa siis lisääntyy.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Epätasa-arvopointista samaa mieltä, jossain määrin myös rahallisesta rasituksesta. Loppupäätelmä itsellä kuitenkin päinvastainen, palveluvelvollisuus tulisi sen sijaan ulottaa myös naisiin. Suunnilleen 30-40% ikäluokasta inttiin, loput siviilipalvelukseen jossain muodossa. Palvelusaikaa voisi vähän järkevöittää niin ettei loputtomasti hidasta opintoja ja muita sekä sosiaalietuuksia parantaa. On ihan kohtuutonta että intissä olevat joutuvat käytännössä joko säästöillään tai vanhempien rahoilla rahoittamaan ihan perusmenoja.

Pääpointtina on se että asevelvollisuusarmeija on ainoa tapa taata riittävän suuri massa puolustaa näin suurta maata ja lisäksi asevelvollisuusarmeija on lojaalimpi kuin palkka-armeija.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

En ole ehdottanut mitään palkka-armeijaa. Vapaaehtoisesti palvelukseen hakeutuvista voidaan muodostaa aivan samankokoinen reservi kuin nykyäänkin, ja on näyttöä siitä että se tulee kansantaloudellisesti halvemmaksi.

Pakkotyön lisäämisessä ei ole mitään järkeä. Ihmisten on parempi keskittyä siihen mitä parhaiten osaavat. Veroilla voidaan rahoittaa valtion tärkeät toiminnot, kuten maanpuolustus.

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen

Esko Virri: - "lisäksi asevelvollisuusarmeija on lojaalimpi kuin palkka-armeija."

Mihin tämä väite perustuu? Palkka-armeijan sotilaat olisivat mitä luultavimmin niitä samoja suomalaisia, joita nyt kutsutaan asevelvollisuuttaan suorittamaan. Miten heidän lojaaliutensa vähenisi siitä, että he saisivat tekemästään työstä asianmukaisen palkan? Entäpä nykyinen kantahenkilökunta? Hehän ovat Puolustusvoimilla palkkatyössä eli siis palkka-armeijaa. Ovatko he epälojaalimpia kuin asevelvollisuuttaan suorittavat?

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri

Katsopa vaikka historiaa ja lue Machiavellin Ruhtinasta. Ei palkka-armeijaan pelkkiä suomalaisia hakeutuisi pidemmän päälle ja raha on kyseenalainen motivaattori.

Kyllähän valitettavasti nykyiselläänkin näkee että osa kantahenkilökunnan kannanotoista ei kumpua puhtaasta huolesta maanpuolustuksen kehittämiseksi vaan halusta päästä herkulliseen palkkiovirkaan esimerkiksi NATO-jäsenyyden kautta. Raadollista, mutta niin ihmisluonteen mukaista.

Palkka-armeijoilla on myös paha tapa joissain tapauksissa tehdä itsensä tarpeelliseksi hyökkäyssodilla. Asevelvollisuusarmeija ei demokraattisessa maassa taas helpolla lähde provosoimattomaan sotaan.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala Vastaus kommenttiin #45

"Palkka-armeijoilla on myös paha tapa joissain tapauksissa tehdä itsensä tarpeelliseksi hyökkäyssodilla. Asevelvollisuusarmeija ei demokraattisessa maassa taas helpolla lähde provosoimattomaan sotaan."

Löytyykö näitä väitteitä tukevia tutkimuksia?

Vastakkaista väittäviä tutkimuksia nimittäin löytyy: http://ohion.fi/ukk.htm

"13. Eikö asevelvollisuus takaa että armeija ei tee vallankaappausta tai toimi muuten kansalaisia vastaan?

Jos palkan maksamatta jättäminen tekee varusmiehistä isänmaallisempia tai pyyteettömämpiä, niin tällä logiikalla myös poliisien, sairaanhoitajien ja poliitikkojen isänmaallisuutta ja palvelualttiutta voitaisiin kasvattaa jättämällä heidän palkkansa maksamatta. Kuitenkin mm. puoluetukia perustellaan sillä, että ilman niitä poliitikoilla olisi liian suuri houkutus lähteä ajamaan heille rahaa lahjoittaneiden etua.

Professori Panu Poutvaara kirjoittaa asevelvollisuuden demokratiaa turvaavasta vaikutuksesta seuraavasti:

"Toisinaan asevelvollisuutta puolustetaan väitteellä, että asevelvollisuusarmeija turvaisi armeijan demokraattisen kontrollin, tai tekisi epäsuositut sotilaalliset seikkailut vaikeammiksi. Natsi-Saksa, Neuvostoliitto ja Mussolinin Italia käyttivät kaikki asevelvollisuutta, kuten tekee myös valtaosa nykyisistä diktatuureista.

Huomattakoon, että sotilasvallankumoukset on usein tehty asevelvollisarmeijoilla. Esimerkkeinä mainittakoon Argentiina (1976), Brasilia (1963), Chile (1973), Kreikka (1967) ja Turkki(1980). Choi ja James (2003) puolestaan tarkastelevat systemaattisesti vuosien 1886 ja 1992 välisiä konflikteja, havaiten että useammin konflikteihin osallistuvat maat käyttävät useammin asevelvollisuutta. Vaikka kausaalisuuden suunta on epäselvä, ainakaan se ei tue väitettä asevelvollisuuden rauhaa edistävistä vaikutuksista."

Käyttäjän janikorhonen kuva
Jani Korhonen Vastaus kommenttiin #45

Kai palkallinen maanpuolustus voitaisiin tarvittaessa järjestää niin, että Puolustusvoimiin palkattaisiin vain suomalaisia? Ei kai siitä olisi pakko mitään muukalaislegioonaa tehdä?

Ainahan sitä epälojaaleja tyyppejä löytyy joka porukasta -- niin kantahenkilökunnan kuin asevelvollistenkin joukosta. Jos palkallisen kantahenkilökunnan lojaalisuus alkaa merkittävästi horjua, niin sittenhän heidän palkanmaksunsa pitää lopettaa. Jos taas tällaista huolta ei ole, niin ei liene syytä olettaa, että palkanmaksu romauttaisi asevelvollistenkaan lojaalisuutta.

Mitä hyökkäyssotiin tulee, niin en oikein näe uskottavana skenaariona sitä, että palkka-armeijana toimiva Suomen Puolustusvoimat lähtisi nykyistä enempää minnekään hyökkäilemään. Kyllähän "palkkapuolustusvoimat" (Suomessahan ei ole armeijaa, vaan puolustusvoimat) olisi aivan samalla tavalla poliittisessa kontrollissa kuin nykyään on esimerkiksi poliisilaitos.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

"lisäksi asevelvollisuusarmeija on lojaalimpi kuin palkka-armeija."

Itse kyllä veikkaisin, että armeija, jonka sotilaat puolustavat maataan omasta tahdostaan, on aika lailla lojaalimpi kuin armeija, jonka sotilaat on pakotettu palvelukseen vankilan uhalla (ja rintamalle kuolemantuomion uhalla).

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Voi olla niin, mutta niitä puolustajia olisi yksinkertaisesti liian vähän. Kuinka moni todellisuudessa haluaisi mennä rintamalle kranaattien ja konekivääritulen räiskeeseen, kun voisi hyvin ajatella, että ei sota yhtä miestä kaipaa?

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #51

Meinaatko, että konekiväärituleen astutaan innokkaammin, jos kieltäytyneet uhataan pistää vankilaan tai ampua itse? Jos sille linjalle lähdetään, miksei saman tien otettaisi oppia itänaapurista ja laitettaisi linjojen taakse pari konekivääriä asemiin käskynä ampua jokainen, joka yrittää perääntyä rintamalta. Sen luulisi motivoivan vielä tehokkaammin.

Itse luottaisin kyllä ennemmin kansalaisten omaan puolustustahtoon kuin uhkailuun. Se on suomalaisilla ollut perinteisesti korkea, mutta rangaistuksilla uhkailu sitä tuskin ainakaan parantaa.

Käyttäjän eskovirri kuva
Esko Virri Vastaus kommenttiin #52

Ei siitä puolustustahdosta tositilanteessa ole paljon iloa jos ei ole riittävästi koulutettuja joukkoja kun tarve vaatii.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #52

"Meinaatko, että konekiväärituleen astutaan innokkaammin, jos kieltäytyneet uhataan pistää vankilaan tai ampua itse?"

Ei sinne innokkaammin astuttaisi, mutta pääsääntöisesti astuttaisiin kuitenkin ja sitten jokainen taistelisi henkensä edestä.

Ilman pakkoa aika harva lähtisi sinne henkeään vaarantamaan. Sota on aika hirmuista.

Jatkosodan aikana Suomen armeija käytti tuota kuvaamaasi "itänaapurin" keinoa loppuvaiheen tiukoissa paikoissa myös. Kuolemanrangaistushan poistettiin vasta joskus 70-luvulla. Siihen asti se oli voimassa rintamakarkuruudesta.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #57

"Ei sinne innokkaammin astuttaisi, mutta pääsääntöisesti astuttaisiin kuitenkin ja sitten jokainen taistelisi henkensä edestä."

Ei välttämättä astuttaisi. Jos ainoaksi motivaatioksi jää henkiinjääminen, niin tuossa tilanteessa yksittäinen sotilas tekee pikaisen laskutoimituksen, että kummalla puolella on enemmän konekivääreitä ja valitsee hyökkäyssuuntansa sen perusteella. Siinä on pienen maan armeija äkkiä helisemässä, jos vihollisen lisäksi joutuu taistelemaan omia kapinoivia sotilaitaan vastaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #59

Tuo nyt oli täyttä soopaa. Voit katsoa vaikka elokuvista kuinka Talvisodassa taikka Tuntemattomassa Sotilaassa taisteltiin. Ja jälkimmäisessä näytetään myös havainnollisesti kuinka loppuvaiheessa tuotiin rintamalle vastahakoisia nostomiehiä, jotka eivät millään muotoa olisi vapaaehtoisesti sinne lähteneet kotitöistään.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #67

Tarkoitatko, että sinusta ainoa syy, miksi isovanhempamme taistelivat, oli se, että he halusivat välttää vankilan? Tuo on aika raadollinen näkemys, joku voisi pitää sitä jopa veteraanien loukkaamisena.

Veikkaisin, että vankilalla uhkailulla oli todennäköisesti pääosin negatiivinen vaikutus maanpuolustustahtoon, mutta onneksi se oli muuten sen verran korkea, että suurin osa oli valmis siitä huolimatta asettamaan henkensä alttiiksi maan puolustamiseksi.

Itse uskon, että pääasiallinen motivaatio oli halu puolustaa itseään, läheisiään ja maataan aggressiiviselta hyökkääjältä, ja he olisivat tehneet sen kyllä ilman vankilalla uhkailuakin.

Mutta sitä emme saa nyt koskaan tietää. Se, että valtio viime kädessä pakotti armeijaan ja rintamalle, halventaa veteraanien uhrausta, koska nyt tosiaan jotkut voivat jäädä siihen käsitykseen, että he tekivät mitä piti ainoastaan koska halusivat välttää vankilan ja kenttäoikeuden, ei mistään sen ylevämmästä syystä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #70

"Tarkoitatko, että sinusta ainoa syy, miksi isovanhempamme taistelivat, oli se, että he halusivat välttää vankilan?"

En tarkoita.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #71

En oikeasti uskonutkaan, tuskin kukaan suomalainen pitää vankilan välttämistä sotaveteraanien pääasiallisena motivaation lähteenä.

Mutta miksi sitten jatkamme vankilalla uhkailua, kun on kuitenkin kaikille selvää, että pääasiallinen motivaatio maan puolustamiseksi tulee jostain ihan muualta, ja uhkailu tekee sille lähinnä hallaa?

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

"Ei siitä puolustustahdosta tositilanteessa ole paljon iloa jos ei ole riittävästi koulutettuja joukkoja kun tarve vaatii."

Koulutettavien määrä on puhtaasti poliittinen päätös, oli käytössä sitten vapaaehtois- tai asevelvollisuusarmeija. Vapaaehtoisarmeijassa vain asetetaan sitten päivärahat sellaiselle tasolle, että vapaaehtoisia saadaan riittävä määrä.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Juu, arvioisin, että miljardin verran pitäisi maksaa pelkästään verovapaina päivärahoina, jos mielittäisiin saada aina 25.000 miestä riveihin vuosittain. Nykyään päivärahoihin kuluu ehkä noin 50 miljoonaa vuodessa. Nämä luvut ovat suoraan toisiinsa vertailtavissa eikä asiantilan muuttaminen niiden osalta toisi mitään säästöjä muualla.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Jos riittävän määrän saamiseksi palvelukseen tarvitaan miljardi, tuo miljardin kustannus on jo nyt olemassa - se ei vain näy valtion budjetissa.

Tämän asian muuttaminen juuri synnyttäisi säästöjä muualta. Tästä kirjoituksessa oli kysymys. On kansantaloudelle tehokkaampaa rekrytoida palveluksen suorittajat rahalla kuin pakolla. Silloin vältetään pakollisuuden aiheuttamat haitat.

Käyttäjän roopeluhtala kuva
Roope Luhtala

"Juu, arvioisin, että miljardin verran pitäisi maksaa pelkästään verovapaina päivärahoina, jos mielittäisiin saada aina 25.000 miestä riveihin vuosittain"

Paljonko oikein arvioit varusmiesten palkkakustannuksiksi?

Jos 25 000 varusmiehelle (tai -naiselle) maksetaan 2000 euroa verotonta kuukausituloa keskimäärin 8 kuukauden palveluksesta, on vuosikustannus 25 000 * 2000 * 8 = 400 miljoonaa euroa.

Miljardin kustannus vaatisi 5000 euron kuukausipalkkaa varusmiehille. Eiköhän vähempikin riitä houkuttelemaan?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #87

Tunnetusti Yhdysvalloissa asevoimilla ei ole vaikeuksia löytää henkilöstöä, vaikka mahdollisuus joutua oikeaan sotaan on suuri, eikä asevelvollisuutta ole.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen Vastaus kommenttiin #88

Paljon väkeä, helppo muodostaa riittävän kokoinen armeija maailman pikku kahnauksiin.

Käyttäjän MikaPeltola1 kuva
Mika Peltola

Johan tätä Ruotsissa yritettiin ja huonoin tuloksin. Miksi siis enään väitellä asiasta?

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Ruotsissa palveluksesta maksettiin aivan liian vähän.

Käyttäjän raimas kuva
Raimo Nurmi

Blogisti näyttää tarrautuvan kiinni käsitteeseen, että varusmiespalvelus on "työtä". Samalla hän kertoo olevansa reservin vänrikki. Voisiko arvon vänrikki kertoa omasta palveluksestaan sen puolen, joka on ollut hänelle tällaista työtä. Koska Armeija on Suomen suurin koulu niin tarkoitus on opiskella ja kouluttautua. Työn tekeminen tarkoittaa jotain muuta ja siitä maksetaan palkkaa. Ammattisotilaat tänäpäivänä nauttivat palkkaa, joka vastaa heidän koulutustaan ja asemaansa. Varusmies on vasta hankkimassa peruskoulutusta, josta sitten on mahdollista pyrkiä eteenpäin. Ammattiarmeijoita on maailmassa hyvin vähän, eikä niillä sotaa käydä. Ne toimivat sotatilanteessa runkomiehityksenä reservistä kerättyyn väkeen. On parempi, että se väki on koulutettua. Kouluttamisesta varusmiespalveluksessa ja reservin harjoituksissa on kyse. Ei työnteosta. P.S. Ainoa työ, jota jouduin armeijassa tekemään oli perunateatteri. Tämä tapahtui 56 vuotta sitten.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Sivuutat täysin kirjoitukseni tarkoituksen. Onko reserviläisarmeijan käsite tuttu? Maanpuolustustaitojen opetteluun käytetty aika on työtä samalla tavalla kuin vaikkapa koulutyö. Ja sillä työllä on vaihtoehtoiskustannus - ajan voisi käyttää johonkin muuhun.

Kirjoitus on kannantotto siihen, miten puolustusvoimien kannattaisi "rekrytoida" maanpuolustustaitoja harjoittelevat ihmiset palvelukseen. Ei pakolla, vaan rahalla. Koska se on tehokkaampaa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset