*

Epäilevä Tuomas

Nopeuskameroista aiheutuu myös haittoja

Helsingin Sanomat käsitteli tänään poliisin automaattisen nopeusvalvonnan lisääntymistä.  Erityisesti uutisesta pisti silmään se, miten Liikenneturvallisuuskeskuksen johtaja Dennis Pasterstein on "innoissaan" poliisin lähettämien huomautusten ja sakkojen lisääntymisestä. Kehä I:n kameravalvonta on Pastersteinin mukaan ”yksi pääkaupunkiseudun onnistuneimmista liikenneturvallisuusteoista viime vuosina”.  
 

Poliisi on hehkuttanut kehätielle kohdistuneiden liikenneonnettomuustehtävien vähenemistä, vaikka liikennetietoja navigaattoreihin tarjoavan yrityksen mukaan onnettomuudet kehätiellä ovatkin lisääntyneet. Uutisen mukaan VTT:n tutkijat selvittävät syksyn aikana, ovatko onnettomuudet todella vähentyneet. Onneksi asia tiedetään poliisissa jo ennen selvittämistä.
 

On selvää, että ajonopeus ei ole pelkästään liikenneturvallisuuskysymys. Nopeus vaikuttaa auton hallittavuuden lisäksi esimerkiksi tien kulumiseen, polttoaineen kulutukseen ja liikennemeluun, jotka ovat selvästi yhteiskuntaan vaikuttavia asioita. Huolellisen analyysin ja laskelmien avulla olisi mahdollista löytää se tila, jossa haitat ja hyödyt olisivat sopivasti tasapainossa.
 

Sääntöjä ja rajoituksia tehdessä pitäisi aina arvioida hyödyt ja haitat. Liikennettä on siksi, että ihmiset pääsisivät liikkumaan paikasta toiseen. Liikenneonnettomuudet ovat pakollinen paha – liikenteestä aiheutuvat hyödyt ovat kuitenkin tämän haitan arvoisia. Jossain vaiheessa turvallisuuden nimissä luodut rajoitukset eivät maksa itseään takaisin. Ihmisten liikkumisen hidastamisellakin on hintansa.
 

Liikenneturvallisuuskeskuksen poliisien ajatusmaailma kuvastaa laajemminkin virkamieskunnassa vallitsevaa ongelmaa. Kunkin alan vastuuviranomainen keskittyy vain ja ainoastaan omalla kapealla alallaan vallitsevan tilan parantamiseen - välittämättä muualla aiheutuvista kustannuksista.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (45 kommenttia)

Käyttäjän markok kuva
Marko Kivelä

Ongelma syntyykin siinä vaiheessa kun mietitään miten arvoitetaan muutama ihmishenki ja puoli tusinaa vakavaa vammaa suhteessa muutaman sadan tai tuhannen ihmisen saamaan minuutin tai kahden päivittäiseen ajansäästöön? Eli vaikka päätöksenteko pitää tapahtua tiedon perusteella, eivät kaikki luvut vain ole suraan verrattavissa vaan niiden keskinäinen vaikuttavuus pitää painottaa arvovalintojen kautta.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Vaikka suoraa ihmishengen arvotusta ei tehdä, voi analysoida ovatko käytettävät toimenpiteet edes tehokkain tapa estää onnettomuuksia ja parantaa turvallisuutta.

Kärjistettynä: jos halutaan käytää liikenneturvallisuuden parantamiseen resursseja määrä X, kannattaisiko lisätä nopeusvalvontaa vai vaikkapa alentaa autoveroa samalla summalla?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Mitä ihmeen tekemistä on autoveron alentamisella ja nopeusvalvonnalla?! Nopeusvalvontaa tarvitaan aina oli alla minkähintainen menopeli tahansa.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen Vastaus kommenttiin #5

Ne ovat molemmat keinoja vaikuttaa liikenneonnettomuuksiin.

Suomessa on Länsi-Euroopan vanhimpia autokantoja, jonka uudistaminen varmasti vähentäisi onnettomuuksia. Automaattisen nopeusvalvonnan lisääminen ei mitenkään automaattisesti vähennä onnettomuuksia - Kehä ykkösellä ne ilmeisesti lisääntyivät.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #6

"Automaattinen nopeusvalvonnan lisääminen ei vähennä automaattisesti onnettomuuksia."

Varmasti Suomen mitassa vähentää, ellei kehä ykkösellä sitä tee. Enkä usko ettei sielläkin vähennä. Itsekin käytät "ilmeisesti"-sanaa kun väität onnettomuuksien lisääntyneen. Jos näin on käynyt, niin syy tutkimusjaksolla voi olla muu kuin automaattinen nopeusvalvonta. Ja uskon näin olevankin.

Ja vaikka eivät onnettomuudet lukumääräisesti vähenisikään, niin tuhot pienenevät kun onnettomuus sattuu pienemmällä ajonopeudella.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen Vastaus kommenttiin #9

Käytin sanaa ilmeisesti, koska väitteen onnettomuuksien lisääntymisestä oli esittänyt liikennetietoa tuottava yritys (linkki uutiseen kirjoituksen toisessa kappaleessa). Syksyllä valmistuvan VTT:n selvityksen jälkeen tiedämme enemmän.

Kirjoitukseni tarkoitus oli kyseenalaistaa se ajattelun yksipuolisuus, jota tässäkin tapauksessa Pasterstein harjoittaa. Hän haluaisi varmasti maksimoida liikenneturvallisuuden, mutta se on mahdotonta ilman että aiheuttaa huomattavia kustannuksia muualle, koska liikenne vaikuttaa yhteiskuntaan laaja-alaisesti. Pitäisi punnita hyötyjä ja haittoja eikä keskittyä yhteen kapeaan osa-alueeseen.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #6

Ovat toki, mutta eivät toisensa poissulkevia!

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Perustuslakivaliokunta on jo kertaalleen ottanut kantaa, että fiskaaliset perusteet eivät ole riittävä syy sakkojen lisäämiselle:

https://perustuslakiblogi.wordpress.com/2016/03/17...

Nyt samaan pyritään tuplaamalla sakkojen sijaan kamerat.

Lain kirjain saattaa toteutua, mutta toteutuuko henki?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

On se niin kamalaa kun haitataan kaikenmaailman kameroilla tiellä liikkumista!?

Kun alla on tavallista turvallisempi menopeli, ratin takana tavallista parempi kuski, tie on kuiva, liikennettä vähän, päiväsaika, on kiire (hautaanko?) jne..., niin kaikki turha valvonta joutaa pois. Jokainenhan autoilija totta kai osaa sovittaa ajonopeutensa aina ajo-olosuhteiden mukaan! Ei siinä tientukkokameroita nopeuksia ohjeistamassa tarvita. Eikö todellakaan??

Sakkorysistä nopeusvalvontakameroiden myötä on aivan lapsellista jankuttaa. Kun ajaa liikennesääntöjen mukaan, ei tarvitse sakkoja maksella. Ei kenenkään. Ei suuria, eikä pieniä. Rikesakon voisi heti nostaa ainakin kolminkertaiseksi. Kaikista tehokkain tapa liikennesääntöjen noudattamiseksi on mennä rikkojan rahapussille kyllin voimakkaasti.
Menopeli pois kaahareilta, rattijuopoilta ja muilta törkeästi liikennettä vaarantavilta ajelijoilta. Kun enemmän tai vähemmän kallis liikenneväline takavarikoidaan, kyllä parista kerrasta moni luupääkin uskoo. Ei ainakaan samalla autolla ole liikennettä vaarantamassa.
MUTTA, kaikki tielläliikkujathan eivät usko ketään eikä mitään.

Kun nopeutta valvotaan kameroilla jää poliisille vähine resursseineen aikaa enemmän keskittyä liikennehuligaaneihin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Samaa mieltä. Jos osaa lukea liikennettä ja liikennemerkkejä, saa kamera olla vaikka joka tolpassa, eikä sakkoja tule.

Jos ongelmana on väärä rajoitus, ei tilanne parane poistamalla kamera ja sallimalla mielivaltaiset nopeudet, vaan ottamalla yhteys tienpitäjään ja perustelemalla muutos heille.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Ei tarvitse olla mikään tekniikan tohtori tai autoinsinööri kun ymmärtää, että nopeutta laskettaessa rajoitusmerkillä, laskevat käytetyt nopeudet välillä keskimäärin, vaikka eivät laskisi aivan rajoituksen laskun vertaa. Kaikkihan eivät pudota nopeutta yhtään, mutta keskimäärin suuressa joukossa autoilijoita näin tapahtuu. Ja pienikin nopeuden lasku vaikuttaa monella tapaa positiivisesti onnettomuuden uhatessa tai onnettomuuteen jouduttaessa.

Ja älköön kukaan vitsailko, että lasketaan nopeudet nollaan, niin ei tapahdu onnettomuuksia. Selvää kai on, että joku tolkku nopeusrajoituksilla pitää olla. Ja onkin.
En usko, että tienpitäjät ovat niin tyhmää sakkia, että asettavat nopeusrajoituksia miten sattuu. Tätähän arvostellaan jatkuvasti. Kyllä rajoituksille varmasti on hyvät perusteet. Minä ainakin ne ymmärrän ja hyväksyn.
Sekö on yksilönvapauden edistämistä jos jokainen autoilija saisi ajaa liikenteessä omien ajokykyjensä ja mieltymyksiensä mukaan?

Mitä haittoja on kohdallesi osunut nopeusvalvontakameran vuoksi Tuomas Tiainen?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Sopii lukea tämä artikkeli: http://www.iltalehti.fi/autot/2016060121657401_au....

"Toisin kuin poliisi antaa ymmärtää, Kehä ykkösen kymmenet uudet peltipoliisit eivät ole vähentäneet onnettomuuksia. Päinvastoin. Näin kertovat tilastot."

Nopeuskameroista johtuva yleisin haitta on äkkijarrutukset, joita tapahtuu kun autoilijat eivät muista nykyistä rajoitusta, ja jarruttavat sakkoja välttääkseen (vaikka niitä ei aina tulisi), välillä tästä seuraa peräänajoja, tai väistöjä pientareelle.

Ei tarvita tekniikan tohtoria, eikä autoinsinööriä, riittää että on joskus vastaavan tilanteen todistanut, kuten valtaosa liikenteessä liikkuvista on.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Mainitsemiasi "äkkijarrutuksia" tapahtuu niille kelle tapahtuu myös nopeusrajoituksen alentuessa. Pitäisikö rajoitusmerkit sen vuoksi poistaa??

Sanooko Sinulle Amos t-u-r-v-a-l-l-i-s-u-u-s-väli mitään?

Kumpikohan on vaarallisempaa olla nopeusrajoituksia asettamatta tai niistä välittämättä, vai mainitsemasi tapaukset?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #14

Ensinnäkin, luitko lainkaan tuota linkkiä?

Kyse ei ole siitä pidänkö minä turvallisuuväliä vai en, vaan siitä, että keskiverto autoilija ei pidä. Liikenne kannattaa suunnitella lähtökohtaisesti keskiverron autoilijan mukaan.

Turvallisinta on minimoida turhat nopeusrajoituksen muutokset, sekä muut tarpeettomat äkkijarrutusten syyt.

Omistatko Pertti jotain moottoriajoneuvoa?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #16

Kiitos kysymästä, kyllä omistan auton jo viidenkymmenen vuoden ajalla.

Kuka päättää TURHAT nopeusrajoituksen muutokset? Onko niitä muuta kuin eräiden autoilijoiden ajatuksissa? Minä annan päätöksen nopeusrajoituksista täysin levollisin mielin niille kenelle päätösvalta kuuluu. Niin kuin jo toin ilmi, luotan tienpitäjän kykyyn asiassa.

En ole juurikaan huomannut autoilijan taipaleellani turhia nopeusrajoituksia. Se on eri asia, jos joku (ja heitä näyttää riittävän) kokee rajoitukset turhina.

Toteat, että liikenne pitää suunnitella keskiverron autoilijan mukaan. Olen samaa mieltä. Mutta kun se ei "tavallista paremmille" autoilijoille riitä!

Käyttäjän TimoHeikkila kuva
Timo Heikkilä Vastaus kommenttiin #19

"En usko, että tienpitäjät ovat niin tyhmää sakkia, että asettavat nopeusrajoituksia miten sattuu. "

Minä uskon.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #22

Kunnioitan uskoasi, mutta minä uskon edelleenkin toisin!

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #19

Turha nopeusrajoitus on sellainen, joka ei vähennä onnettomuuksia, tai pahimmassa tapauksessa jopa lisää niitä - ei kyse ole päätöksestä, vaan turvallisuudesta.

Kiellätkö että tälläinen tilanne on ylipäätänsä mahdollinen?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #24

Jätetään Kehä 1 sikseen, mutta olen aivan varma, että koko maan mitassa paikoittaiset alennetut nopeusrajoitukset ovat vähentäneet liikenneonnettomuuksia. Ja vähentävät!
Ja mihin unohdat Amos sen, että alennetulla nopeudella tapahtuvat onnettomuudet eivät ole yleisesti niin tuhoisia kuin suuremmalla nopeudella tapahtuvat. Eikö tämä ole mielestäsi aivan oleellinen asia?

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #26

Totta kai alennettu nopeusrajoitus voi olla aiheellinen (=turvallisuutta lisäävä) - ei kai sitä kukaan ole kieltämässä.

Se voi myös olla aiheeton, eli vaaratilanteita lisäävä.

Ensimmäisiä lisää, toisia vähemmän?

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #16

Amokselle vielä.
Viidenkymmenen vuoden autoilijanurani aikana en ole saanut ylinopeudesta, enkä muustakaan rikkeestä, sakkoja. Mutta pyrinkin ajamaan aina nopeusrajoitusten mukaan. En ymmärrä miksi minun, ja juuri minun, pitäisi saada jollain tievälillä, ja juuri sillä, ajaa lujempaa kuin nopeusrajoitus sallii?!

Linkkisi takaa:
Professori Tervon lausuma nopeusvalvonnasta on paradoksaalinen. Tämä jotenkin vähättelee nopeusvalvontakameroita. Hänen mukaansa pitäisi poliisien kuitenkin valvoa enemmän ajonopeuksia, ja siinä ohessa sitten todellisia riskikuskeja. Eikö poliiseille jää tähän riskikuskien valvontaan enemmän aikaa vähenevin resurssein kun nopeuksia valvovat valvontakamerat? Niin kauan kun muuta tapaa keksitään. Eihän niiden tarkoituskaan ole poistaa juoppoja, vaarallisia ohituksia tekeviä, punaista päin ajavia, keltaisen sulkuviivan ylittäjiä ja jonossa koukkijoita. Poliisit juuri poistavat ne useammin, kun muin keinoin valvotaan ajonopeuksia.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #25

Mene sen nuoren 18 vuotiaan juuri ajokortin saaneen pään sisälle - kirjoitit lakiin mitä tahansa, osa jättää noudattamatta.

Jos oletat, että osa ei noudata lakeja, seuraava kysymys on, että miten kirjoitat lait, että lopputulos on maksimaalisen hyvä. Ts. lakeja ei ole kirjoitettu sinua ajatellen.

Professori Tervo nähnee asian niin, että jos tiellä on kamerat, siellä ei ole poliisia. Näinpä esim. varastetulla, autolla voi ajaa miten lystää. Toisaalta, kamera ei tunnista kaistalta toiselle horjuvia.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen Vastaus kommenttiin #27

"Mene sen nuoren 18 vuotiaan juuri ajokortin saaneen pään sisälle - kirjoitit lakiin mitä tahansa, osa jättää noudattamatta."

Silloin nuoren 18 vuotiaan juuri ajokortin saaneen on paikallaan saada kokea, että
- hurjastelu vie ostovoimaa sakkojen maksuun
- se voi myös johtaa ajokortin hyllyttämiseen.

Toivon mukaan tämä opettaa myös hillitsemään kaasujalkaa ja panemaan merkille, mikä numero sen viimeisen pyöreän rajoitusmerkin sisällä on. Valvontakameroiden lisääminen parantaa kiinnijäämisen riskiä ylinopeudesta.

Eihän oikeuskäytännön pidä alkaa toimia niiden kypsymättömien ehdoilla, jotka eivät välitä noudattaa lakeja. Kaikkein turhinta on täysin sivullisten joutuminen kärsimään kaikenikäisten kaaharien päähänpistoista onnettomuuksien uhreina.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen Vastaus kommenttiin #40

Hyvä Hannu! Selvää tekstiä.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Hyvin se Mediamobile Nordickin viitsii unohtaa yhden selittävän tekijän. Kehä I rakennustyöt käynnistyivät huhtikuussa (muistaakseni), kaistoja vähennettiin ja liittymäkaistat poistettiin. Siinä on peltikolarin aiheuttajia, vaikka nopeusrajoituksia laskettiinkin.

Kukaan ei varmaan painele jarrupoljinta peltipoliisien kohdalla mutta varmasti usein, kun joku tökkää joko nollamittaisesta liittymästä sisään tai pujottelee vaikkapa aamuruuhkassa länteen ensin Tampereen suunnan kaistaa, joka menee nopeimmin ja sitten heilauttaa ennen Hämeelinnan väylää kaksi kaistaa vasemmalle, koska se kaista menee nopeimmin Hämeenlinnan väylän yli, ja lopuksi taas kaistan oikealle, että pääsee Vihdintien liittymään.

En nyt tarkkaan muista, millaista meno viime talvena oli, mutta usein ajoin Pirkkolan kautta, koska Kehä I seisoo (useimmiten kai peltikolarin takia, jolla ei ole tekemistä minkään muun kuin liian suuren tilannenopeuden kanssa).

Joten en nyt menisi tekemään hirveästi johtopäätöksiä pelkän raakadatan perusteella.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Rajoituksille on kyllä monesti perusteet, mutta ne perusteet vain ovat vääriä tielläliikkujan kannalta. Pari esimerkkiä lähiseudulta:

1) 80 tiellä on molempiin suuntiin 15 kilometrin matkalla 50 km/h nopeusrajoitus siksi, että tien viereisellä pellolla tai ojassa on kaivinkone. Rajoitus on voimassa myös öisin ja viikonloppuisin, vaikka kaivinkonetta ei ole. Tietyöstä johtuvan nopeusrajoitusmerkin käyttö silloin, kun työtä tiellä ei ole, pitäisi määrätä yksiselitteisesti rangaistavaksi. Samoin pitäisi määrätä, ettei rajoitusalue saa ulottua esimerkiksi 200 metriä kauemmaksi työkohteesta. Jos työmaa liikkuu, silloin merkinkin on liikuttava. Se olisi hyödyllistä myös työntekijöiden oman turvallisuuden kannalta, koska varoitusmerkkien pahasti kärsinyt uskottavuus ehkä palautuisi.

2) Alempi nopeusrajoitus on asetettu tielle ainoastaan siksi, että tien kunnossapitoluokka saadaan kevyemmäksi. Tuokin on voimassa kesät talvet, oli auraustarvetta tai ei. Siihen auttaisi yksinkertainen lisäkilpi "80 bei nässe" eli aja hitaammin jos tietä ei ole aurattu, ellet jo ilman eri käskyä ymmärrä sitä tehdä.

3) Alhaisten aluerajoitusmerkkien käyttäminen vain siksi, ettei alueen sisällä tarvitse käyttää niin paljon varoitusmerkkejä. Muutenkin olisi syytä pohtia, vaaditaanko 80-tiellä oikeasti 40- tai 30-rajoitus sen vuoksi, että tie päällystetään, kevyt liikenne ohjataan omalle väylälle, tielle asennetaan katuvalot ja jalankulkijoille tehdään ali/ylikulkuväylät. Ehkä joku 60 km/h riittäisi; eivät nuo muutokset niin vaarallisilta sentään kuullosta.

4) Nopeusrajoitusta alennetaan sellaisten onnettomuuksien vuosi, jotka eivät alunperinkään johtuneet siitä, että tiellä olisi ollut liian korkea rajoitus. Eli tyypillisesti xx ajaa iskän tai lupaa kysymättä naapurilta lainatulla autolla kännissä kahtasataa metsään, minkä seurauksena sille 4 km suoralle asetetaan 80 km/h rajoitus.

On niitä omituisuuksia kyllä toiseenkin suuntaan; niistä ei tosin ole juurikaan käytännön haittaa. Näimme esimerkiksi suurajoissa, kuinka 80 km/h tiellä ei monin paikoin edes maailman paras rallikuski edes maailman parhaalla ralliautolla pysty säilyttämään 80 km/h nopeutta, vaan pitää hidastaa tuon alle. Samoin (itä)Lapissa ja osin myös Kainuussa on 100 km/h rajoituksia kapeilla teillä, joissa ei ole kaistamerkintöjä ja joiden mutkissa tuo nopeus sekä tuntuu, että kuulostaa kesäkelilläkin aika reilulta. Toisaalta porot hoitavat nopeusvalvontaa yhteistyössä herra Darwinin kanssa sen verran tehokkaasti, ettei tuo mikään kovin suuri ongelma ole.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Tietöistä johtuvat ajonopeuden alentamiset olisi hyvä asettaa verolle (pätkän pituus x ajonopeuden alennus x autojen määrä per vkl x euroa), näin tilapäiskylttejä ei väärinkäytettäisi nykyiseen malliin.

Käyttäjän tiaintu kuva
Tuomas Tiainen

Minuun ei ole kohdistunut suoria haittoja nopeuskameravalvonnan takia. Automaattisen aiheuttamia haittoja ovat mm. valvontajärjestelmän hankkimisen ja ylläpitämisen kustannukset, äkkijarrutusten myötä lisääntyneet kolarit. Liikenteen hidastaminen aiheuttaa myös kustannuksia. Hyötyjä saadaan tietenkin vähentyneinä onnettomuuksina.

Ei kirjoituksessani edes mitenkään tuomita kaikkea kameravalvontaa. Tässä, kuten muissakin asiassa pitää punnita hyötyjä ja haittoja. Poliisin lausunnoista päätellen he eivät sitä kuitenkaan tee.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Tuomas - Suomessa ei saa kyseenalaistaa yksinkertaistettua ajattelua.

Ylinopeus (oli rajoitus kuinka alhainen tahansa) => liikennekuolema

Alkoholi (oli määrä tai prosentti kuinka alhainen tahansa) => kuolema, alkoholismi

Ylipaino (oli lisäkiloja kuinka paljon tahansa) => kuolema, kansainterveydellinen rasite

Jne...

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Nyt unohdit muut liikennevälineet. Lentokoneissa, laivoissa, junissa jne kasvanut nopeus ja lyhentynyt matkustusaika ovat aina yksinomaan positiivisia asioita jopa ns virallisen totuuden mukaan. Ainoastaan maantieliikenteen jarruttaminen on on siis kannattavaa.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Kyseenalaistatko Sinä Petri tämän yksinkertaistetun ajatuksen: voimasssa olevia tieliikennelakeja pitää kaikkien noudattaa?

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Tuomas yrittää kertoa, että nopeusvalvonta aiheuttaa kustannuksia. Koska yhteiskunnallamme on rahareikiä joka puolella, pitää kysyä, ovatko juuri nämä investoinnit kaikkein tehokkaimipia liikenneturvallisuuden parantamisessa. Jos rahasta ei olisi puutetta, niin asiahan saadaan kuntoon laittamalla 300 metrin välein peltipoliisi.

Liikenneturvallisuustyötä tekevät tahot ja media antavat sen kuvan, että maamme liikennekulttuuri on ala-arvoista. Näissä jutuissa keskitytään lähes tyystin siihen, kuinka ylinopeudet ovat syynä onnettomuuksiin. Ylinopeuksien hillitsemisessä on otettu käyttöön järeitä keinoja. Silloin harvoin kun maamme pääsee maailman uutispalstoille, mahdollinen uutinen on tieto valtavasta ylinopeussakosta.

Tämä tilanne häiritsi minua aikanaan sen verran paljon, että päätin selvittää, mistä johtuvat kuolonkolarit. Tein oman luokitteluni vuosien 2005 ja 2006 kuolemaan johtaneista syistä, koska liikenneturvallisuudesta vastaavat viranomaiset eivät sitä tee. Syynä olen käyttänyt sitä johtopäätöstä, johon tutkijalautakunta on päätynyt tai pitänyt todennäköisimpänä kuolonkolareissa, jos asia ei ole aivan selvä. Yhteensä 700 kuolontapauksesta 679 tapaukselle löytyi riittävän selvä syy. Moottoriajoneuvon kuljettajista johtui 75,8 % kuolonkolareista. Kun nämä kuljettajasta johtuvat kuolonkolarit luokitellaan, tulos on seuraava:

- 25 % rattijuoppous
- 12 % ajotaito
- 12 % havaintovirhe
- 10 % sairaus
- 9 % itsemurha
- 9 % ylinopeus
- 8 % ikä
- 7 % väsymys
- 4 % lääke/huume
- 3 % piittaamattomuus

Rattijuoppous on ylivoimaisesti suurin syy kuolonkolareihin. Ylinopeus tulee vasta sijalla 6. Jos katso poliisin ja median juttuja asiasta, niin meillä on vain yksi ongelma: ylinopeus, ylinopeus, ylinopeus.

Herää kysymys, mistä tämä vouhkaaminen ylinopeuksista johtuu, koska se ei ole mitenkään edes kärkipäässä syyluettelossa? Ylinopeusasiaa voi hämärtää se seikka, että rattijuopumustapauksissa välitön syy onnettomuuteen on lähes 70 % tapauksissa ylinopeudesta johtuva tilanne. Asian ydin on kuitenkin se, miten estetään juopunut henkilö lähtemästä ajoon, koska silloin rikos on jo tapahtunut ja kaikki on mahdollista, kun toimintakyky ja harkinta ovat tiessään. Liikenneturvallisuusviranomaisten mielestä haaste näyttää olevan, miten rattijuopot saataisiin ajamaan nopeusrajoitusten mukaan.

Johtopäätökseni on, että rattijuopot ovat lainsäätäjän erikoissuojeluksessa, vaikka he aiheuttavat ylivoimaisesti eniten kuolemantapauksia. Keinovalikoimaa rattijuoppojen hillitsemiseen kyllä löytyy, jos on halua. Tässä yksinkertainen menettely, joka ei maksa veronmaksajille mitään. Rattijuoppoustapauksissa ajoneuvo ja ajokortti takavarikoidaan. Kolmen päivän sisällä poliisille pitää ilmoittaa, asennuttaako poliisi alkolukon, vai meneekö auto julkiseen huutokauppaan. Kun alkolukon asennus on valmis, kuljettaja saa hakea auton ja ajokortin. Ajokorttia ei pidä palauttaa rattijuopolle, ennen kuin hän voi osoittaa, että hänellä on käytössään alkolukolla varustettu ajoneuvo. .

Kun yllämainittu menettely otetaan käyttöön, niin kolmessa vuodessa rattijuoppojen aiheuttamat kuolontapaukset voivat hyvinkin puolittua. Jos suurta ylinopeutta ajavalta poliisi voi ottaa kortin pois heti paikan päällä, niin miksi se ei kävisi rattijuopon kohdalla, koska syyt ovat itse asiassa painavammat?

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

Niin miksei voida säätää lakia, jonka mukaan autoissa on oltava alkolukko siinä missä muutkin katsastusvarusteet, jos kyseessä on kerran liikenteen ylivoimaisesti suurin turvallisuusriski.

Pitääkö poliitikkojen päästä ajelemaan kännissä? Pitääkö promilleissa ajelemisen olla kansalaisoikeus, vai mistä on kyse?

Käyttäjän aveollila kuva
Antero Ollila

Niin miksi meidän selvinä ajavien pitäisi kustantaa jotain, joka on aivan tarpeetonta?

Käyttäjän mijaakko kuva
mikael jaakkola

En niinkuin oikeasti tajua, että jos jarruvalot, tuulilasinpyyhkimet tai renkaiden kulutuspinnat ovat pakollisia tieliikenneturvallisuuden varusteita, niin miksei alkolukko ole, jos päissään ajelu kerran on turvallisuuden vihollinen numero yksi.

Miksei ole? Joku syy täytyy olla.

Käyttäjän PetriHmlinen1 kuva
Petri Hämäläinen

Pertti - kysymys on siitä ovatko lait oikein asetettuja vai pitäisikö niitä korjata ja muuttaa. Sinun mielestä varmaan jos yleiseksi moottoritien enimmäisnopeudeksi määritetään lailla 10 km/h, niin sitä pitää sitten ajaa. Minun mielestä lakia pitää muuttaa.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Lakeja voidan toki muuttaa, ja muutellaankin. Mutta voimassa olevia lakeja, myös tieliikennelakia, on syytä jokaisen noudattaa. Jos noudattamatta jättäessä rapsahtaa jonkinlainen sanktio on sitä aivan turha sitten itkeä.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Eipä heittäydytä lapselliseksi noine 10km/h möläytyksin Petri!
Totesin jo aiemmassa kommentissani tämänlaisesta höpinästä, että aivan turhaa.

Käyttäjän TimoHeikkila kuva
Timo Heikkilä

Jos liikennekuolema on aiheutunut ylinopeudesta, niin se on aiheutunut. Vaikea nähdä miten nopeusrajoituksen alentaminen entisestään parantaa tilannetta, voi olla että lisää vaan turhautuneisuutta, ja ylinopeuksia jos limitti on olosuhteisiin nähden paljon tilannetajua alhaisempi.
Meilläpäin oli mutkainen tienpätkä jolla oli kahdeksankympin rajoitus. Sitten alkoi kunnostustyöt, tielle vedettiin koko matkalle valaistus, samoin tehtiin pyörätie siihen viereen, jota seurasi yllätys; nopeusrajoitus laskettiin pysyvästi kuuteenkymppiin! En tiedä onko sillä pätkällä joskus sattunut onnettomuuksia, mutta jos on ja nykyään ei satu, niin voidaan tehdä johtopäätös; pienempi nopeusrajoitus vähensi onnettomuuksia..

Käyttäjän HenriJrvi kuva
Henri Järvi

Jos kameran hinta on 20 000 - 30 000 ja niitä on kehä 1:llä toistakymmentä, täytyy niiden kuoletukseksi saada ne välähtämään aika tiuhaan jolloin ne pitää maksattaa autoilijoille niin kuin kaikki muukin kallispalkkainen viranomaisvalvonta. Kysymys kuuluukin että kuinkahan kauan autoilijat suostuvat maksamaan järjestelmän kulut, järjestelmän joka seisottaa esim Helsingissä 24/7 joka kulmassa punaisissa yötä päivää? Järjestelmä ei tunne loma aikoja. Samat punaiset päällä heinäkuussa vaikka kaupunki on tyhjä. Onko tässä mitään järkeä. Ei, niin kuin ei pääosassa muutakaan viraomaisvalvontaa.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Tuli mieleen, että eikö koskaan ole otettu käyttöön sellaista nopeusvalvontaa, missä mitataan auton ajama keskinopeus siltä väliltä, jonka matkan aikana on ajanut. Jos ajoi sillä välin selvästi ylinopeutta, räpsähtää kuva ja rekisterikilvestä parit kopiot?

Viimeksi eilen palatessani pitkältä matkalta Liedon alueelle, jossa on nopeuskameroita. Joku typerys päätti ohittaa ja ajaa selvästi ylinopeudella ja jarrutteli juuri ennen nopeuskameraa eikä kamera rapsahtanut.

Tämä muutama vuosi takaperin ehdotettu keskinopeuden mittaus olisi pitänyt ottaa käyttöön, jolloin olisi voitu sakottaa surutta niitä, ketkä huvin vuoksi ajoivat ylinopeutta heti nopeuskameran jälkeen.

Monet kuskit eivät ymmärrä, että pitkillä matkoilla ei ole minkäänlaista merkitystä ajan käyttöön. Ajoi sitten 150-300 kilometriä yhteen suuntaan ja ylinopeudessa aikaa säästyy taukoa ottamatta vain pari minuuttia, mitä siitä hyötyy?

Monia vuosia sitten olen ottanut asenteen, että lähden liikenteeseen tarpeeksi ajoissa ja en turhia rupea huolestumaan, näin minulle jää paljon aikaa seurata liikennettä rauhallisin mielin.

Liikenneajossa kaikesta tärkein on oma asenne toisia tienkäyttäjiä ajatellen.

Eikä ole ihmekään, että minulla ei ole koskaan kertynyt kertaakaan liikennerikosta tai sakkoja.

Vakuutusyhtiöiden pitäisi palkata näitä kunnollisia kuljettajia alentamalla reilusti vakuutushintaa mutta toisille antaa roimat verot eikä vain automerkeillä.

Käyttäjän PerttiRampanen kuva
Pertti Rampanen

Hyviä näkemyksiä Topi!
Olen ymmärtänyt, että mainitsemasilaisia keskinopeutta mittaavia kameroita on jo ainakin kokeiltu. Saattaa olla käytössäkin.

Käyttäjän ToukoKivi1 kuva
Touko Kivi

Aloittelevana autoilijana pohdin lähinnä sitä, ovatko aloitusviesti ja Amos Aholan kommentit tosissaan kirjoitettu.

Matti Motti

Nopeusrajoituksille on turvallisuuden ohella erinomainen peruste: Liikenteen sujuvuus.

Liikenteessä ei voita viittä minuuttia enempää ajamalla ylinopeutta.

Sen sijaan kiilaaminen aiheuttaa haitariliikettä, hidastumista ja kokonaisuuden hitautta. Lisäksi onnettomuudet ja stressi kasvaa. Suomessa on kai niin tyhjää ettei moista huomata. Ja tyhjillä kaduilla homman hoitavat hitaat liikenevalot.

Se kovempaa ajaminen on itsekkyyttä. Se hukkaa aikaa monelta. Kellä on kiireempi kuin toisella?

Minä minä -kulttuuri. Usein bmv tai Audi on kummasti se kiilaaja. Se uusi hieno auto...

Kameroiden haittapuoli on liika hitaus. Yksikin liikennevirrasta poikkeava aiheuttaa jonoja. Lisäksi heillä nopeuus löytyy usein ohituskaistatiellä.

Nopeusrajoitusten asianmukaisuus on toinen juttu.

Saa saisiko vaihtuvia nopeusrajoituksia kameroiden hinnalla?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset